Kysymys otsakkeessa.
Uskotko sielunvaellukseen
Galluppii
38173
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Eipä olla ihmisen fysiikasta erillistä sielua havaittu kokeellisesti eikä todistetusti, joten eipä olematon voi vaeltaakaan.
Ihmisen paino putoaa kuoleman hetken jälkeen. Sielu poistuu.
Ei putoa. Tutkittu juttu ja vanha "tutkimus" asiasta oli lööperiä.
Silmät muuttuu sameiksi kun kuolee. Sielu on poistunut.
Monelta pääsee kuollessa löysät housuun.
Sitä kauttako sielu mielestäsi poistuu?
Silmät on sielun peili👻
Jos ihminen syntyy uudestaan niin tällä koulutusjärjestelmällä helvetti on ikuinen eikä tasa-arvoinen. Edelliset sukupolvet ovat päässeet vähemmällä saadakseen esim. teknikon arvon kuin nykyään ei kauhean tasa-arvoista. Työläinen joutuu nykyään opiskelemaan paljon enemmän kuin entiset teknikot ja on silti pelkkä työläinen vailla minkäänmoista sanansijaa "yhteiskunnassa".
Entisajan teknikko voi järjestää lopputilin nykyajan työläiselle vaikka on itse päässyt vähemmällä aikoinaan.
mutta siihen uskon että edes menneet voivat tulla, ja jotkut tulevatkin takaisin ottaakseen yhteyttä heidän jälkeensä jääneisiin ihmisiin.
Kokemusta on, ja sitä ei voi kukaan muuksi muuttaa, ei vaikka kuinka tinkaisivat, sillä se on totta.
Nämä kädet kantavat
Śrīla Bhakti Rakṣak Śrīdhar Dev-Goswāmī Mahārāj
”Shrimad-Bhagavatam” (1.1.2) julistaa: vedyaṁ vāstavam atra vastu śivadaṁ tāpa-trayonmūlanam — ”Todellisuus — vāstavam vastu, todellinen olemus, joka on kaikkien tämän maailman tekaistujen ja kuviteltujen asioiden yläpuolella”. Kaikki tähän maailmaan liittyvä kertynyt tieto on täyttä hölynpölyä. Se on seurausta vääristä käsityksistä ympäröivästä maailmasta, ja se on täynnä vääriä tulkintoja ja väärinkäsityksiä. Sanakirjat, historia, eepokset — mitä tahansa ihmiset keräävätkin — ovat kaikki vain totuuden vääristelyä, ja me olemme niiden keskipisteessä. Se kiehtoo meitä, mutta samalla meidän on noustava todellisen elämän tasolle, sillä olemme osa tuota korkeampaa maailmaa. Meidän on siis palattava Jumalan luo, palattava kotiin.
Kotimme on siellä. Mikä meitä voi houkutella täällä, paikassa, jossa kuolema vallitsee, jossa meitä odottaa uusi syntymä, jossa kaikki on tunkkaista ja aiheuttaa hajoamista ja kärsimystä? Epätoivo, kärsimys ja kuolema, mutta tämäkään ei ole vielä kaikki, vaan meidän on jatkuvasti palattava tänne yhä uudelleen ja uudelleen, seuraten samaa elämänkulkua!
Yrittäkää löytää todellista lohtua ja auttakaa myös muita pääsemään takaisin todelliseen elämäänsä, jotta he pääsisivät pois tästä ei-toivotusta ilmapiiristä. Meidän on palattava ”takaisin Jumalan luo”, paikkaan, jossa kaikki on kaunista. Mutta mitä tämä ”takaisin Jumalan luo” tarkoittaa? Siellä on meidän kotimme — suloinen ja rakas kotimme! Olemme tuon maan lapsia, ja pyhät kirjoitukset rohkaisevat meitä: ”Teille on annettu tämä ihmiselämä, tämä tilaisuus, joten yrittäkää kaikin keinoin — pohtimalla, mietiskelemällä, kertomalla, kuuntelemalla — kehittää todellista identiteettiänne, jaloa yksilöllisyyttänne kotimaassanne, jossa sielu asuu. Ajatelkaa sitä aina ja jatkuvasti. Tehkää kaikkenne poistuaksenne tältä illuusion tasolta ja astuaksenne tuohon maahan”.
Paluu Jumalan luo on paluuta kotimaahamme, todelliseen kotiimme. Se, mikä nyt on meille yö, me teemme siitä meidän päivämme! Ja sieltä, missä nyt on pimeyttä, juuri sieltä löydämme valon, ja se, mikä näyttää niin ilmeisen yksinkertaiselta ja selkeältä, on hylättävä. Vakavissa laskelmissamme koko hyväksikäytön ja itsekkäiden etujen maailma on heitettävä syrjään pimeyteen, meidän on hylättävä tämä ”tieto” kokonaan. Ja se, mikä nyt on meille pimeyttä, meidän pitäisi yrittää tehdä siitä valoisaa kiinnittämällä siihen jatkuvasti huomiomme, ajattelemalla sitä syvällisesti ja yrittämällä jatkuvasti päästä tuohon korkeampaan maahan, siihen ihmeelliseen maahan, jossa kaikki on kaunista.
r
Minä uskon todisteisiin, paperiseen mustaan ja valkoiseen , silmiini, korviini ja tuntoaistiini, uskon järjen ja tunteen yhteiseen johtopäätökseen, aavistusten ja menneiden kokemusten opettamiin opetuksiin. Uskon kun se sielu vaeltaa silmieni edessä toiseen jos sen saman näkee yks tai kaks muutakin ja vahvistaa etten ole tullut hulluksi ja näe harhoja
Ainakin sydän pysähdyksessä kuolleet ihmiset ovat tutkimuksen mukaan osanneet kertoa tarkkoja kuvauksia hoitohenkilökunnasta jne. katselleet sivusta tapahtumia. Jotain on siis elossa...
Sittemmin kuolleista heränneet siis
Kun ihminen kuolee sanotaan ,et henki lähti... mihin se lähti? Ihminen on kolminaisuus henki, sielu ja ruumis.. ilman henkeä ruumis ei liiku, persoona on sielussa ja se poistuu ja se on olemassa aina, se ei synny kiertokulussa uudelleen ihmiseksi. Eläimet sitten tai muuksi sellaiseksi eläväksi olennaisia, vaan on ykd ainoa elämä. Kuole,an jälkeen iankaikkinen elämä taivaassa tai kadotuksekseen Raamatun sana on totta uskot tai et. Lue Joh.3:3- ja pyydä Jeesukselta syntejä anteeksi ja hänet sydämeesi elä,äiti Herraksi ja Vapahtaja ksi, niin hän alkaa johdattaa sinun elämääsi ja pääset taivaan kirkkauteen uudestisyntyneitä Jumalan lapsena
Melekonen tungos siellä taivaassa -ja helvetissä
Kyllä, uskon että sielu on ihmisissä, eläimissä, kasveissakin. Ja se voi siirtyä paikasta toiseen. Normaalisti edellisiä elämiä ei muisteta, mutta jotkut muistaa tai ainakin kokevat takautumia tai tuttuuden tunnetta joissakin paikoissa.
Uskon. Kaksoisliekkini sielu vierailee luonani välillä öisin. Se tuntuu ihanalta. Hän tulee,kun kutsun. Uskon myös kuoleman jälkeiseen elämään.
Vierailen , mutta en kurki peittosi.
50/50 Joko filmi katkeaa lopullisesti tai ihminen syntyy uudelleen jonnekin päin universumia, jonkinlaisena elämänmuotona.
Sielu irtoaa ruumiista kuolinhetkellä, uskon niin. Mutta muuten uskon Jeesukseen. Sielu ei kuole.
En usko.
Tämä sielu vaeltaa nyt unten maille.
Jollakin saattaa alkaa sielunvaellus ennenaikaisesti jos ei tajua lopettaa vittuilua ajoissa.
Riippuen siitä, mitä tai miten kukin käsittää sielunvaelluksen. Sielunvaellushan ei ole sama asia kuin uudelleen syntyminen.
Jumala puhuu "ruumiista, sielusta ja hengestä" monessakin kohtaa. Ruumis ilman sielua on eloton. Eli, kun ihminen kuolee, ruumista tulee eloton, koska sielu poistuu ruumiista. Näin ruumis on pelkkä ruumis ja se ei ole se ydin, vaan sielu on se ihmisen ydin. Eli sielu nousee taivaaseen tai sielu kulkeutuu kadotukseen eli kiirastuleen, jossa sen on oltava ikuisesti. Kun sielu nouseen taivaaseen, se elää taivaan paratiisissa ikuisesti.
Uudelleen syntyminen ei tarkoita, tai minun käsittääkseni ei ole, tai itse en usko, että "synytisimme uudelleen tähän universumiin". Uudelleen syntymisen ydin on usko jumalaan. Eli kun ihminen ns. alkaa uskomaan Jumalaan, hän uudelleen syntyy tai sielu saa puhdistuksen siis maanpäällä (sielu ja henki syntyy/puhdistuu uudelleen). Koska ruumis on pelkkä ruumis (pelkkä laite), mutta sielu on ihmisen ydin (ohjelmisto), niin se on arvokas ja se on se, mikä poistuu ihmisen ruumiista ikuiseen Jumalan paratiisiin tai sitten joutuu kadotukseen. Sielulla me tunnemme, sielu on tulemme, joka syttyy tai sammuu. Ruumis mädäntyy aikanaan, sielu ei koskaan.
Eli en usko, enkä voi millään jakaa sitä, että me synnyttäisiin uudelleen tähän maailmaan. Ei synnytä, koska sellaisesta ei raamatussa ole mitään mainintaa. Sielu syntyy uudelleen, kun alamme uskomaan Jumalaan. Paljonhan puhutaan ja aprikoidaan ja sanotaan, "että seuraavassa elämässä". Se seuraava elämä on joko taivaassa tai helvetissä, ja sielu on se, joka jää henkiin, ei ruumis. Mutta, että tultaisiin tänne säheltään uudelleen, niin nou nou. Se on pelkkää komediaa.
Kyllähän Jeesuskin ainakin yhdessä kohdassa Raamattua puhui jostain tyypistä, että se ja se on sama henkilö joka on aikasemminkin elänyt. En nyt muista sitä kohtaa tarkemmin, mutta se on siellä. Saattoi puhua Johannes kastajasta, joku voi korjata.
Mutta Johannes kastaja ei ollut se sama henkilö kuin Eliel. Hän toeutti sitä samaa jumalan tarkoitusta, sitä samaa jumalan käskyä, henkeä ja tehtävää, mutta itse henkilö ei ollut sama. Mutta raamattuakin voi tulkita niin monella tavalla, mutta minun käsitykseni mukaan raamatussa ei ole yhdessäkään kohtaan, että joku sama henkilö kerran ylösnoustessaan olisi ilmestynyt maan päälle. Vain Jeesus Kristus palaa maan päälle, kun sen aika on.
ja jumala muutoinkin puhuu niin monessa kohtaa vertauskuvallisesti, joskin monessa kohtaan myös hyvin suoraan.
Voi olla, mut kaikkea ei ole kirjaimellisesti sanottu kun ei varmaan sanat riitä kuvailemaan ja käännöksetkin syö osan merkityksistä.
Uskon. Uskon, että tulemme tänne ainan uudelleen ja uudelleen, kunnes olemme henkisessä kasvussamme niin korkealla että ansaitsemme ikuisen taivaspaikan. Kun tulemme tänne, tulemme kutakuinkin saman jengin kanssa. Eli samat henget hengailee ja kasvattaa toinen toistaan täällä maan päällä. Siitä samanhenkisyys kumpuaa, kun tulee tunne että tuo ihminen on vanha tuttu vaikka olisi aivan tuntematon :) Dejavu tunnekaan ei ole tyhjästä nyhjäisty tunne.
Ensin tuonpuoleiseen mennessämme odotamme, että kaikki meille merkitykselliset ihmiset tässä elämässä ovat myös siirtyneet tuonpuoleiseen ja vasta sitten meitä aletaan valmistaa uudelleen syntymiseen. Onko loogista? En tiedä mistä tämä oma varmuuteni tähän asiaan kumpuaa, ehkä ammentamastani tiedosta.
:D Hyvä logiikka ja hyvä ajatus, mutta ai oikein "hengaileen" :) Kyllä minusta tuntuu, että me täällä hengaillaan vain ja ainoastaan nyt ja tässä ja se on sitten siinä ne hengailut :)
Raamatussa puhutaan niin monessa kohtaa "ainutkertaisesta elämästä, joka meille annetaan". Sielut elää ikuisesti. Tämä elämä on meidän välietappi ja koetinkivai ja se suuri palkinto on sitten odottamassa, jossa kaikilla on hyvä olla, ei ole maallisia murheita, on vain iloa ja juhlaa. Siellä ei mallisella mammonalla tai vallalla tai millään muullakaan ole merkitystä, kaikki katoaa, vain sielumme lepää rauhassa ja saamme nauttia paratiisista ikuisesti.
Olen itse kokenut kahdesti, miten kuollut ihminen on antanut merkkejä minulle.
Juuri puhuimme hänen kanssaan uskonnoista sivumennen.
Itse en usko oikein mihinkään, mutta olen utelias ja pidän kaikkea mahdollisena.
En usko. Luonnonlait menisi uusiksi, jos sellaista olisi. Vanhojen aikojen höpinöitä.
https://m.youtube.com/watch?v=hHkN9PYZdF0
Jes. 61:2 ~ Ilm. 7:16
https://m.youtube.com/watch?v=Mtn95I4gN3Y
Minä olen tähtisoturi. Kun kuolen, niin lähden toiselle planeetalle taas tekemään työtäni.
En usko.
Jep!
Totuus ei ole uskonasia