Olen pahoilani kun kaikki meni näin. Jos vain voisin palata ajassa taaksepäin ja korjata meidän tilanteen. Se on niin väärin. Olisi pitänyt puhua.
Nainen. Haluan sun tietävän.
katsetyhjyteen
45701
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 45
Vanhimmat
Oletko V ?
Onko se myöhäistä vieläkään?
Ei ole myöhäistä puhua. Ota yhteyttä.
Nii, tiiän kyllä :) Mutta näin oli käytävä ja minä ainakin opin tästä paljon, toivottavasti sinäkin.. Ehkä seuraavassa elämässä
Ei ole ensielämää, on vain nyt ja tässä.
En tiedä voisinko kuulla sinulta koskaan noita sanoja. Olen kai jo viimein menettänyt toivoni sen suhteen. Saisinpa korjata kaiken. Sinä olet ikuisesti mielessäni.
Mistä olis pitänyt puhua ja milloin? Kai se olisi vieläkin mahdollista. En tosin tiedämitä siitä seuraisi : (
Tehtyä ei saa tekemättömäksi, mutta ajalla on tapana parantaa haavoja ja auttaa näkemään tilannetta toisin sen toisenkin osapuolen näkökulmasta, kun ne pahimmat aggressiot tilanteesta on tullut käytyä itsekseen läpi.
Joten otapa yhteyttä kaipaamaasi ihmiseen, hän ei olekaan enää sulle vihainen, hän on valmis kohtaamaan sinut.
Nimikirjaimia kiitos
Puhuminen olisi varmaan auttanut monia, sen huomaa täällä.
Samaa mieltä. Avoimin kortein kasvokkain keskustelu on parasta. Palstoilla ei tiedä kuka vuodattaa ja kenelle.
Itse tykkään keskustella avoimesti asiat muualla kuin palstoilla. Reilu peli.
Se on vähän hankalaa irl keskustella jos toinen ei vastaa mihinkään viestiin minkä hänelle irl lähettää... kertokaapa palstaviisaat että miten silloin pitäisi edetä? Lisään vielä että mistään toisen vainoamisesta ei ole kyse... olisihan minut varmasti silloin estetty somessa jos toinen kokisi minut niin? Minua ei siis ole estetty... enkä lähettele tuhottomasti viestejä toiselle. Viimeisimmästä viestistä on jo yli 2 vuotta aikaakin jo. Lisään vielä sellaisen asian että jos nään kyseistä henkilöä ulkona jossain niin hän kyllä katsoo minua..
Älä suotta ole pahoillasi. Voithan ainakin sitten vanhana muistella, miten monennäköistä maisemaa tuli vastaan ja katsottua tarkemminkin..
Niin, yksinpuheluahan se käytännössä oli. Minä höpötin, kunnes älysin, ettei mitään järkeä moisessa touhussa.
Ainahan voi jossitella, mutta kun se ei muuta mennyttä mihinkään suuntaan.
Olisihan minun pitänyt arvata, että taas kerran on "uutisia" luvassa, kun ihan pahoittelemaan innostuit. Just joo. Ennätinkin jo miettiä, että mistäs nyt tuulee, kun moisia kirjoittelet. No selvisihän se nyt sitten!
Älä sa...na enää ikinä kirjoittele yhtään mitään tänne palstalle ainakaan minulle, hukkaan menee! Eikä pe...le tarvitse kirjoitella myöskään minnekään muuallekaan..!
Voi v...., että osasitkin tehdä joulutunnelman minulle, kiitos vaan kovasti!!!
Kuulitko sitten erosta ja nyt meni pupu pöksyyn vai?
No kuule hän ei todellakaan ole eronnut, vaan aivan päinvastoin!!!!
Kuule jos ei eronnut vuoksesi niin miksi vielä roikut siinä? Ajattelitko että olet sen sydän ystävä? Vai mikä on syysi siihen että roikut vielä siinä jos tiedät ettei eronnut? Älä viitsi olla raukkamainen vaan kerro sen kumppanille voisi olla sitten toivoa erosta. Mutta kakkosen rooli on mitä ikävin.
Juu niin olisi.
Koskaan ei ole liian myöhäistä. Puhuminen hyvä. Olen puhunut. Ugh. (Sori ap, olen vähän väsynyt.)
Kuinka kauan tästä on? Odotan vieläkin, että puhuttaisiin, vaikka et varmasti usko sitä. Ajassa ei voida palata enkä haluaisikaan (siihen on syynsä, sinullakin), mutta tulevaisuudestahan ei tiedä.
Onhan siitä aikaa hurjasti. Olen kaikkeni tehnyt että sut unohtaisin. Menny maailman ääriin ja turruttanu itteeni. Mikään ei toimi. Haluaisin nähdä sut. Nähdä, että mitä tapahtuu.
Sellainen ymmärrys,että mustasukkaisuus on ollut ongelmana joskus kauan sitten. Ja niin turhaan,kaikki turhaan, kun toinen vain odottaa ja ihmettelee. Mutta nyt siis menin ohi viestiketjun aiheesta omiin juttuihini.
Äkkipikaisuutesi ja itsekkyytesi vain pulpahti esiin kun sanoin häiritsevistä asioista. Hyvä niin. Se yleensä tietää suhteessa ikävyyksiä. Ja niitä en halua.
Voit lakata tuntemasta syyllisyyttä joka johtuu että et ole pyytänyt anteeksi. Siihen tuskin on koskaan kasvokkain mahdollisuuttakaan. Mulle se on ihan sama.
Ei muistella pahalla, muistetaan vaan faktat.
Jotenkin sydämeni haluaisi silti, kaikesta huolimatta...
Sitä puhumista minä yritin, vaikka kuinka paljon. Asiat olisivat varmaan menneet aika eri tavalla silloin, ja erityisesti, kumpikin olisi säästynyt aika monelta ikävältä jutulta...
En tiedä, kenelle aloitus on kirjoitettu, mutta tuo minun viestini on M:lle.
Kirjoitin jo ketjun puoliväliin, mutta jottei vaan jääny sinulle epäselväksi, niin minun kirjoittelut loppui v...u sitten ikuisiksi ajoiksi tähän päivään. Piste.
Lopeta myös palstalla käyminen jos omit kaikki.. Loven täyteistä illanjatkoa..
Miten täällä voi omia osan ja minkä osan. Tuo älä.suottahan oli kuullut tai nähnyt jotain irl.
Aina pitäisi puhua. Vääryyksiä on ihan liikaa ilmankin.
Kyllä minäkin toivon puhumista muttet vastaa. Joten täälläkö ajattelit hoitaa tämän? Tämä on täysin sinun käsissä. Kuka se suurin tekijä on vääryksissä tehtyjä juttuja olet sinä niin kauan kun et suostu puhumaan kuten olet sanonut.
En ole henkilö, jolle haluat viestiä, eihän se täällä onnistukaan. Ei ole puhelin soinut. Sorry.
Se tuntui minustakin ikävältä.
..Tai tuli se selväksi varmasti hänen taholtaan toiminnan muodossa. Minä vain ajattelin kuvan olevan epäselvä kaikki nämä vuodet. Kyllä se järjellä ajatellen ihan selvä on.
Se tuntui silloin ikävältä ja tuntuu edelleen, mutta ihan hyvä pari he olivat.
Aloittajalla on tietenkin oma tilanteensa kaivattunsa kanssa, joka aktivoi omat muistoni.
Vielä yksi asia. Olin hänen kanssaan täysin tosissaan ja vakavissaan.
Onko hänellä syytä epäillä toisin?
Ehkäpä on
Mitä, jos hän vielä miettii, olitko tosissaan vai et? Mitä, jos hän ei saa rauhaa, kun ei tiedä? Oliko hän tosissaan, tiedätkö sitä?
Niin tai näin. Minäkin haluaisin palata takaisin ja kirjoittaa tarinaan erilaisen lopun. Ehkä joskus se tapahtuukin.
Hyvää päivää vain.
Miks sä et vastannu sillon puhelimeen?
Vois olla tärkeäkin
Oliko teillä siis suhde? Meillä ei. Oli vaan silmäpeliä ja kuvittelin jotain enemmän. Mutta tämä hiljaisuus kertoo miten tärkeä olin.
Aloittajalle. Tuntuu niin tutulle. Vuosia sitten. Puhuminen ei onnistunut, häneltä ainakaan. Ajassa taaksepäin ei voi palata. Siltoja ei kuitenkaan ole poltettu. Eikä siis myöhäistä, ehkä ei kuitenkaan korjata mennyttä, mutta ehkä rakentaa jotain uutta. Jos vahvasti tuntee, että olisi valmis yrittämään vielä, niin silloin kannattaisi rohkeasti olla yhteydessä.
Ei se ehkä onnistu koskaan, näemme hyvin harvoin, enkä tiedä hänen numeroaan. Minä olen se joka on mennyt juttelemaan, nyt olisi hänen vuoronsa jos jossain nähtäisiin. En enää haaveile kenestäkään enkä suhteesta. Elämässä on nyt muita tärkeämpiä asioita hoidettavana, koska en ole tasapainossa ennen kuin ne ovat kunnossa. On hyvin epätodennäköistä että koskaan enää haluaisin edes kaverisuhdetta.
Miksikö en vastannut? Koska kadotin puhelimen ja numerosi ja koin että sillä oli tarkoitus..Hyvästejä en ois pystynyt ikinä sanomaan.
Joskus aikaa sitten otin sinuun yhteyttä, mutta se vasta tyhmä teko olikin, et tullut yhtään puheissasi vastaan. Minun olisi pitänyt kaikki tehdä itse. Varmaan puhua tunteesikin auki puolestasi, mutta siitä olen iloinen että otin selvän olisiko meillä ollut mahdollisuutta. Ei ollut, sinun kanssasi en voisi kuvitellakaan rakentavani tulevaisuutta ja hyvää elämää. Onneksi kaikki meni näin.