Otetaanpas uusi aloitus, kun hahmotelma kustannuksista alkaa olla tehty.
Tulevat rakennusnormit näyttävät tuplaavan rakentamiskustannukset. Lisäksi rakentaminen muuttuu eksponentiaalisesti vaikeammaksi. Puutaloa tuskin saa niin tiiviiksi, että normit täyttyvät. Puurakentaminen on likipitäen mahdotonta tai ainakin hyvin kallista 2021 alkaen. Hirsitalot voi unohtaa.
Vaikeita asioita ja kalliita ovat minun mielestäni vaipan U-arvo ja ilmanvuotoluku. Ikkunat, ovet ja LTO:n teen jo nyt noilla tai paremmilla arvoilla. Tosin en usko ovien pysyvän "energiatehokkaina", kun ne ovat liikkuvia osia. Pysyvään vuotoluvun hallintaan pitäisi kaiketi tehdä ilmalukko.
Tuossa on noita U-arvoja 2021 alkaen:
Ulkoseinä 0,08
Yläpohja 0,06
Alapohja 0,09
Ikkunat 0,7
Ovet 0,7
Ilmanvaihdon lämmön talteenoton hyötysuhde ≥80%
Ilmanvuotoluku q50 ≤0,4
Muistin virkistämiseksi vanhat arvot rakennuksista, joiden arvo romahtaa 2021:
U-arvot RakMk:n enimmäisarvo 2007-2009
Ulkoseinä 0,24
Yläpohja 0,15
Alapohja 0,24
Ikkunat 1,4
Enimmäisarvo 2010 -2020
Ulkoseinä 0,17
Yläpohja 0,09
Alapohja 0,16
Ikkunat 1,0
Saattaa muuten olla niinkin, että siirrän golfbägin sinne, missä ei tarvita routasuojausta. Kenellä on varaa ostaa lähes-nollaenergiataloja?
Tulevat rakennusnormit näyttävät tuplaavan rakentamiskustannukset. Lisäksi rakentaminen muuttuu eksponentiaalisesti vaikeammaksi. Puutaloa tuskin saa niin tiiviiksi, että normit täyttyvät. Puurakentaminen on likipitäen mahdotonta tai ainakin hyvin kallista 2021 alkaen. Hirsitalot voi unohtaa.
Vaikeita asioita ja kalliita ovat minun mielestäni vaipan U-arvo ja ilmanvuotoluku. Ikkunat, ovet ja LTO:n teen jo nyt noilla tai paremmilla arvoilla. Tosin en usko ovien pysyvän "energiatehokkaina", kun ne ovat liikkuvia osia. Pysyvään vuotoluvun hallintaan pitäisi kaiketi tehdä ilmalukko.
Tuossa on noita U-arvoja 2021 alkaen:
Ulkoseinä 0,08
Yläpohja 0,06
Alapohja 0,09
Ikkunat 0,7
Ovet 0,7
Ilmanvaihdon lämmön talteenoton hyötysuhde ≥80%
Ilmanvuotoluku q50 ≤0,4
Muistin virkistämiseksi vanhat arvot rakennuksista, joiden arvo romahtaa 2021:
U-arvot RakMk:n enimmäisarvo 2007-2009
Ulkoseinä 0,24
Yläpohja 0,15
Alapohja 0,24
Ikkunat 1,4
Enimmäisarvo 2010 -2020
Ulkoseinä 0,17
Yläpohja 0,09
Alapohja 0,16
Ikkunat 1,0
Saattaa muuten olla niinkin, että siirrän golfbägin sinne, missä ei tarvita routasuojausta. Kenellä on varaa ostaa lähes-nollaenergiataloja?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mistä olet löytänyt nuo määräykset? Googlaamalla noilla U-arvoilla tuli vastaan https://www.isover.fi/suunnittelijalle/mita-nollaenergiatalo-tarkoittaa , mutta ei tuolla mainittu että olisivat määräykset alkaen 2021 ja ymmärsin, että tuossakin mainitut olisivat vain jonkinlaisia esimerkkejä, sillä ei kait nyt kuitenkaan olla pakottamassa maalämpöpumpun hankintaan kaikkia uuden talon rakentajia.
Ne esiintyvät alan kirjallisuudessa. Googlaa esimerkiksi ARA:n Lähes nollaenergiatalon suunnitteluohjeet. Ymmärtääkseni uusista rakennusmääräyksistä tulee paremminkin laskuharjoitusperustainen kuin kiinteisiin U- ja G -arvoihin perustuva. Onhan se tietysti nytkin ollut mahdollista kompensoida heikompia U-arvoja jonkin rakennesoan yms. paremmalla.
ARAn oppaan mukaan:
Sopivia rakenteiden lähtökohtaisia U-arvoja ovat esimerkiksi seuraavat,
joskin lopullinen taso tulee määrittää laskelmilla tai mallinnuksella:
• ulkoseinä 0,08–0,14 W/m²K
• alapohja 0,1–0,15 W/m²K
• yläpohja 0,06–0,09 W/m²K
• ikkuna 0,7–0,9 W/m²K
• kiinteä ikkuna 0,6–0,8 W/m²K
• ulko-ovi 0,6–0,8 W/m²K.
... ilmanvuotoluku n50 on korkeintaan 0,4. L
Tämä ooppera perustuu rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin 2010/31/EU, jota jo ollaan muuttamassa. Ilmeisesti virkamiehet juonivat uusina asioina pakollista automaatiovalvontaa ja esim. sähköautojen latauspaikkoja. Vanha direktiivi ei suoraan kerro U-arvoista mitään, vaan asia jätetään Suomessa suomalaisille invalidympyröitä piirrättäville virkamiehille, joten suomalaisten rakentajien käy hullusti. Vielä ikävämmin käy tietysti asuntojen ostajille, mutta siihen ryhmään hyvin harva tulee kuulumaan. Asunnoista tulee todella kalliita.
Maalämpöpumppu on toissijainen ongelma ja ehkä jopa kierrettävissä. LTO ei sitä ole, vaan se on käytännössä pakollinen. Kun ulkona on -35 C, niin sisällä pitäisi olla 21 C, eikä energiaa saisi juuri käyttää. Paljon olen rakentanut, paljon olen purkanut, mutta yhtään ikiliikkujaa en ole vielä tehnyt.
Kiitoksia tuon ARAn dokkarin vinkkaamisesta! Avainideana tuntuu olevan paikallinen energiantuotanto eli joko aurinkokeräimet- tai paneelit katolle tai rakennuksen lähiympäristöön, ja tuotetun energian hyödyntäminen rakennuksessa - ainakin osaksi(?). Toinen epäsuora pointti lienee motivoida alan teollisuutta kehittämään taustalla olevia tavoitteita paremmin edistäviä tuotteita: esim. Suomessa kaupoissa yleisesti tarjolla olevissa eristeissä ei ole tapahtunut mainittavampaa kehitystä vuosikymmeniin (tyhjiöeristeet, aerogeelieristeet ja jopa fenolieristeet loistavat poissaolollaan).
Toki noiden mainittujen U-arvojen saavuttaminen on kalliimpaa kuin suurempien arvojen, mutta ei puhuta mistään kymmenien tuhansien eurojen lisähinnasta. Itse asiassa voitaisiin jopa rakentaa nykyistä halvemmalla jos käytettäisiin puhallusvillaa alapohjasta yläpohjaan. Tarvittava tiiviys saadaan varmasti aikaiseksi kunnolla asennetulla höyrynsulkukalvolla ja läpivientien huolellisella tiivistämisellä (tässäkin taitaa kehitys olla vähän lapsenkengissä). Toisaalta tiiviyden merkitystä tulee vähentämään pyrkimys pois ali- ja ylipaineesta ilmanvaihdossa.
Itse en kauheasti kritisoi poliitikkoja ja viranomaisia noista tavoitteista ympäristönsuojelemiseksi, vaan enemmänkin byrokratiaan liittyvistä vaatimuksista (eli nämä erilaiset pätevyysvaatimukset, vastaavat mestarit sun muut).
Lähes nollaenergialle tulee älytön hinta, koska halvat vaihtoehdot kuten puu ja hirsi karsiutuvat pois. Puu elää liikaa, jotta sillä pääsisi pieneen ilmanvuotolukuun. Jo sähkörasiat vuotavat sen verran, ettei tuosta enää teippaamalla selviä. Tiivein on tietysti betoni. Paikalla valettu betoni käy kalliiksi.
Erilaiset mittaukset ja sertifikaatit nostavat rakentamisen kustannuksia. Tuo ilmanvuotolukukin on pakko mittauttaa.
Yhtä suorittavaa duunari vastaa kolme akateemista valvonta viisastelijaa. Suunnittelun määrä senkun kasvaa. Uniikkia OK-talon paperitöitä ei saa enää alle 30.000 euron. Tuolla rahalla ei saa yhtään neliötä, vain tiedostoja.
Eivät ne aurinkopaneelitkaan ilmaisia ole. Aerogeelit ja tyhjiöeristeet ovat älyttömän kalliita.
Puhallusvillan käytön olen lopettanut kokonaan. Minun mielestäni puhallusvillat ovat tulevaisuuden asbestia.
Valitettavasti saatat olla oikeassa uniikkitalojen rakentamisen hinnan suhteen ellei sitten markkinoille tule jotain käänteentekeviä innovaatioita, kt. talopalikoita, joissa on eristeet, aurinkopaneelit/-keräimet, varaajat ja johtojen että putkien asennusputket valmiina (siis pidemmälle vietynä kuin nykyisissä "palikkataloissa"). Jännä muuten etteivät tehtaassa valmiiksi rakennetut talot ole Suomessa yleistyneet nykyistä enempää. Liekö tehdaiden fokus keskihintaisissa taloissa, joissa kilpailu on kovinta eikä tehtaassa valmiiksi rakentamisella ole saavutettavissa maksimaalista etua? Keskihintaiselta talolta kun vaaditaan keskikokoista pinta-alaa, jolloin talosta tulee niin suuri, että rahti maksaa maltaita. Sen sijaan 3,5 leveän, 5 m korkean ja 25,25 m pitkän kuljetuksen saa vielä tehdä ilman byrokratiaan, varoitusautoja ja liikenteenohjaajaa. Toki auton pitää mahtua myös mittojen sisään talon ohella. Kyllä mittoihin pienen omakotitalon saa mahtumaan ja vähän enemmänkin tilaa kun saunaosasto ja varasto tehdään erilliseen osaan. Tehtaassa tehtynä talosta saisi yhtä tiiviin kuin jääkaapin (ilmanvaihtoventtiilejä ja viemäriliittymää mahdollisesti lukuunottamatta).
Tuota olen fundeerannut alustavana liiketoimintasuunnitelmana. Siinä on paha ongelma - erittäin suuri riski, talotekniikan sirpaleisuus ja rakennuslupien vaatimusten huono ennakoitavuus.
Koskaan ei etukäteen tiedä mikä saa rakennusluvan mikä ei. Sen vuoksi kaikki talot ovat prototyyppejä (pois lukien rivitalot ja moduuliparakit). Mukava lupa-arkkitehti leimaa kuvat heti, v-mäinen vetkuttelee vuosia ja vaatii lainvastaisesti kalliita himmeleitä.
Omakotitalojen rakentaminen tapahtuu rakennuttajan, siis kuluttajan riskillä. Jos rakennuksen myisi kokonaisuutena, jotuisi yrittäjä ottamaan riskin. Sellaisen riskin voisi ottaa vain, jos tuote olisi standardi. Se taas ei käy, kun viranomaiset ovat ottaneet oikeuden päättää mitä saa rakentaa mitä ei, ja päätökset ovat lupakohtaisia. Milloin puutalon joutuu rappaamaan, milloin taas kivitalolle vaaditaan puupalttoo, kun taas toisinaan joutuu tekemään väkisin tasakato, toisinaa harjakaton, kun taas ykskaks vaaditaan pulpettikatto, jne jne aivan loputtomiin.
Aletaan lähestyä rakentamisen kalleuden ydintä! Tuossa olisi nyt hallitukselle tehtävää: käynnistää rakennuslupaprosessin uudistustyö. Voimassaolevat velvottavat määräykset pitäisi olla suomeksi ja ruotsiksi nähtävissä netissä tontin tarkkuudella. Ts. jos määräyksissä mainitaan että julkisivu pitää olla punaista tiiltä, niin sitten se siellä eksplisiittisesti lukisi. Kuntien määräysvaltaa pitäisi myös karsia siten, että rakennusmääräykset olisivat yhtäläiset ja ainoastaan alueiden visuaalisen omaleimaisuuden tai yhtenäisyyden asettamiseksi voisi antaa paikallisia määräyksiä. Esimerkiksi asuntojen pinta-ala ja lukumäärärajat sekä parkkipaikkanormit veks.
Byrokratiaa voisi keventää siten, että rakennusvalvonta yksityistettäisiin siten, että valitset haluamasi palvelun toimittajan, jolta saat yhteyshenkilön sekä hänen kauttaan erikoisasiantuntijoiden palvelut käyttöösi (vrt. terveydenhoito: yleislääkäri ja erikoislääkärit laboratoriopalveluineen). Jo harkitessasi tontin ostoa, voisit ottaa asiakkuuden ja saada palvelua niin netin kautta, toimistossa kuin tontilla. Rakennusvalvoja myös tarkistaisi että talon rakenne ja järjestelmät ovat esitettyjen dokumenttien valossa toimivia (eli ei olisi pakko nimetä esim. IV-ammattilaista suunnittelijaksi - toki voisi kannattaa, jos maksullisia tarkastuksia joutuisi teettämään useampaan kertaan osaamattomuuttaan).