Järisyttävän ikävän ja kaihon rippeiden ravistelemana pysähdyn kuuntelemaan itseäni. Joko tänään? Tänäänkö saan sinut pois ajatuksistani. Vaan ei. Jokaisena päivänä muistan kipeästi kosketuksesi ja totean...rakkauttahan se. Eikä ole enää mitään muuta kuin toivo siitä että joskus kohtaisimme jossakin missä kukaan ei meitä yhdistäisi. Annan sinun elää rauhassa mutta toivon vieläkin..
Toivon että olisin olemassa vaikka väitin muuta.
Toivon että olisin olemassa vaikka väitin muuta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Miksi väitit jotain muuta sitten?
Rikkoisin muuten kaksi perhettä... Siksi...
Onhan se niin.