Kuljemme elämämme aikana juuri meille osoitetun tien. Tuo kulkemamme taival sisältää paljon iloa, mutta myös pilvisiä päiviä ja kivisiä polkuja.
Daavid piirtää psalmissa 16 kirkkaasti eteemme elämän tien. Se on tie, jonka Jumala on valmistanut ihmisille poikansa Jeesuksen Kristuksen kautta. Elämän tien kulkijoille hän antaa siunauksensa jo täällä ajassa ja ennen kaikkea kerran taivaassa.
Psalmirunoilija varoittaa myös seuraamuksista, jos ihminen valitsee epäuskon tien: se vie iankaikkiseen tuhoon. Daavid toteaa, että on vain kaksi tietä: elämän tie ja kuoleman tie. Raamattu kehottaa ihmistä valitsemaan elämän tien.
Omien mieltymysten tie
Tänä itsekeskeisyyden aikana ihminen voi yrittää rakentaa myös kolmatta tietä, jolla hän uskoo saavansa pelastuksen. Se rakentuu omien mieltymysten ja järjellisen käsitysten varaan.
Ihminen saattaa ottaa omalle tielleen rakennusaineeksi Jumalan seurakunnan yhteisöllisyyden, mutta ei sen opetusta ja oppia. Oman pohdiskelun kautta tapahtuvassa tien rakentamisessa ei ole sijaa evankeliumille. Tämä kiteytyy sanoihin ”kyllä minä uskon, vaikka en niin ajattelekaan kuin te ajattelette ja uskotte.” Tuo tie on vaarallinen, sillä se rakentuu ihmisen, ei Jumalan varaan. Se on aivan kuin toinen kaista kuoleman tiellä, joka on vahvasti verhottu omavanhurskauden sumulla.
Iloa uskosta
Daavid iloitsee psalmissaan siitä, että Jumala on luvannut oman Poikansa vapahtamaan ihmisen synnin ja kuoleman alta. Kun ihminen uskoo Vapahtajan lahjoittaman pelastuksen, hän uskon kautta ymmärtää, että kaikki mitä hän on saanut, on Jumalan siunausta: niin hänen osansa Jumalan yhteydessä kuin kaikki ajallinen.
Uskovainen saa iloita Jumalan lapsen osastaan ja siitä perinnöstä, joka seuraa uskossa kilvoittelijaa. ”Ihana maa on tullut osakseni, kaunis perintö on minulle annettu”, kirjoittaa Daavid (Ps. 16:6). Raamattu osoittaa selvästi elämän tien siunauksellisuuden.
Sielunvihollinen on aina ollut vihainen elävälle uskolle ja tahtoisi eksyttää pois elämän tieltä. Siksi monet harhailevat ja valitsevat toisen tien ja sen turmiolliset kaistat. Raamattu opettaa, että synti erottaa elävästä Jumalasta. Jos ihminen eksyy elävästä uskosta, se on synnin seuraus, ja kun jumalaton vaeltaa jumalattomuudessaan, on sekin synnin seuraus.
Jumala kutsuu
Armollinen Jumala kutsuu yhteyteensä sinua, eksyksissä oleva ja synnin sumussa vaeltava lähimmäiseni. Sinä saat kuulla Jumalan valtakunnasta armollisen sanoman: Tule, käännä kulkusuuntasi ja suuntaa askeleesi parannuksen askeleille, sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi.
Kun uskot syntisi anteeksi, toteutuu kohdallasi virren sanat: ”Synkeys nyt hajoaapi, yöstä päivä valkenee. Kun näin Jeesus voiton saapi, taivas meille aukenee. Herra Jeesus verellään rauhan tuotti ristillään.” (Vk. 301:2.)
Psalmin 16 sana on käynyt toteen Jumalan lapsen kohdalla. Hän iloitsee Jumalan armosta ja on vakuutettu siitä, ettei tämä hylkää omiansa. Jumala on osoittanut omilleen elämän tien ja antanut heille anteeksiantamuksen suloisen evankeliumin. Siinä on ehtymätön ilo ja Jumalan lapsen voima. Tuo tie vie kulkijansa perille taivaan kotiin.
Daavid piirtää psalmissa 16 kirkkaasti eteemme elämän tien. Se on tie, jonka Jumala on valmistanut ihmisille poikansa Jeesuksen Kristuksen kautta. Elämän tien kulkijoille hän antaa siunauksensa jo täällä ajassa ja ennen kaikkea kerran taivaassa.
Psalmirunoilija varoittaa myös seuraamuksista, jos ihminen valitsee epäuskon tien: se vie iankaikkiseen tuhoon. Daavid toteaa, että on vain kaksi tietä: elämän tie ja kuoleman tie. Raamattu kehottaa ihmistä valitsemaan elämän tien.
Omien mieltymysten tie
Tänä itsekeskeisyyden aikana ihminen voi yrittää rakentaa myös kolmatta tietä, jolla hän uskoo saavansa pelastuksen. Se rakentuu omien mieltymysten ja järjellisen käsitysten varaan.
Ihminen saattaa ottaa omalle tielleen rakennusaineeksi Jumalan seurakunnan yhteisöllisyyden, mutta ei sen opetusta ja oppia. Oman pohdiskelun kautta tapahtuvassa tien rakentamisessa ei ole sijaa evankeliumille. Tämä kiteytyy sanoihin ”kyllä minä uskon, vaikka en niin ajattelekaan kuin te ajattelette ja uskotte.” Tuo tie on vaarallinen, sillä se rakentuu ihmisen, ei Jumalan varaan. Se on aivan kuin toinen kaista kuoleman tiellä, joka on vahvasti verhottu omavanhurskauden sumulla.
Iloa uskosta
Daavid iloitsee psalmissaan siitä, että Jumala on luvannut oman Poikansa vapahtamaan ihmisen synnin ja kuoleman alta. Kun ihminen uskoo Vapahtajan lahjoittaman pelastuksen, hän uskon kautta ymmärtää, että kaikki mitä hän on saanut, on Jumalan siunausta: niin hänen osansa Jumalan yhteydessä kuin kaikki ajallinen.
Uskovainen saa iloita Jumalan lapsen osastaan ja siitä perinnöstä, joka seuraa uskossa kilvoittelijaa. ”Ihana maa on tullut osakseni, kaunis perintö on minulle annettu”, kirjoittaa Daavid (Ps. 16:6). Raamattu osoittaa selvästi elämän tien siunauksellisuuden.
Sielunvihollinen on aina ollut vihainen elävälle uskolle ja tahtoisi eksyttää pois elämän tieltä. Siksi monet harhailevat ja valitsevat toisen tien ja sen turmiolliset kaistat. Raamattu opettaa, että synti erottaa elävästä Jumalasta. Jos ihminen eksyy elävästä uskosta, se on synnin seuraus, ja kun jumalaton vaeltaa jumalattomuudessaan, on sekin synnin seuraus.
Jumala kutsuu
Armollinen Jumala kutsuu yhteyteensä sinua, eksyksissä oleva ja synnin sumussa vaeltava lähimmäiseni. Sinä saat kuulla Jumalan valtakunnasta armollisen sanoman: Tule, käännä kulkusuuntasi ja suuntaa askeleesi parannuksen askeleille, sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi.
Kun uskot syntisi anteeksi, toteutuu kohdallasi virren sanat: ”Synkeys nyt hajoaapi, yöstä päivä valkenee. Kun näin Jeesus voiton saapi, taivas meille aukenee. Herra Jeesus verellään rauhan tuotti ristillään.” (Vk. 301:2.)
Psalmin 16 sana on käynyt toteen Jumalan lapsen kohdalla. Hän iloitsee Jumalan armosta ja on vakuutettu siitä, ettei tämä hylkää omiansa. Jumala on osoittanut omilleen elämän tien ja antanut heille anteeksiantamuksen suloisen evankeliumin. Siinä on ehtymätön ilo ja Jumalan lapsen voima. Tuo tie vie kulkijansa perille taivaan kotiin.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ps 16
1 Daavidin laulu. Varjele minua, Jumala, sillä sinuun minä turvaan.
2 Minä sanon Herralle: "Sinä olet minun Herrani, paitsi sinua ei ole minulla mitään hyvää";
3 ja pyhille, jotka maassa ovat: "Nämä ovat ne jalot, joihin on koko minun mielisuosioni".
4 Monta tuskaa on niillä, jotka ottavat vieraan jumalan; minä en uhraa niille verta juomauhriksi enkä päästä huulilleni niiden nimiä.
5 Herra on minun pelto-ja malja-osani; sinä hoidat minun arpani.
6 Arpa lankesi minulle ihanasta maasta, ja kaunis on minun perintöosani.
7 Minä kiitän Herraa, joka on minua neuvonut; yölläkin minua siihen sisimpäni kehoittaa.
8 Minä pidän Herran aina edessäni; kun hän on minun oikealla puolellani, en minä horju.
9 Sentähden minun sydämeni iloitsee ja sieluni riemuitsee, ja myös minun ruumiini asuu turvassa.
10 Sillä sinä et hylkää minun sieluani tuonelaan etkä anna hurskaasi nähdä kuolemaa.
11 Sinä neuvot minulle elämän tien; ylenpalttisesti on iloa sinun kasvojesi edessä, ihanuutta sinun oikeassa kädessäsi iankaikkisesti.
Psalmit on kirjoitettu Jumalan omaisuuskansalle Israelille, muita Jumala ei juuri huomioinut, valinta oli tehty tämän pienen, änkyrän kansan osalle, ja kaikki Vanahan Testamentin Jumalan sinukset kohdistuvat Israeliin, Abramista alkaa.
Se alkoi Gen 12;
1 Ja Herra sanoi Abramille: "Lähde maastasi, suvustasi ja isäsi kodista siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan.
2 Niin minä teen sinusta suuren kansan, siunaan sinut ja teen sinun nimesi suureksi, ja sinä olet tuleva siunaukseksi.
3 Ja minä siunaan niitä, jotka sinua siunaavat, ja kiroan ne, jotka sinua kiroavat, ja sinussa tulevat siunatuiksi kaikki sukukunnat maan päällä."
Siunaukset sitten järjestyksessä; 1. AADAM — d"a'
(1Ms 1:26-30 ja 3:14-19)
Lupaus ja siunaus (tai liitto) ensimmäisille ihmisille, johon kuuluu lisääntyminen ja maan täyttäminen sekä maan viljeleminen ja varjeleminen, samalla Jumala antoi ihmiskunnalle ja kaikille eläimille vihreät kasvit ravinnoksi. Tähän liittoon usein yhdistetään lupaus ensimmäisille ihmisille syntiinlankeemuksen jälkeen, jossa Jumala lupasi, että vaimon Siemen on polkeva rikki käärmeen pään. Tämä on ensimmäinen lupaus Lunastajasta ja Messiaasta.
2. NOOAH — x:nO
(1Ms 9:1-17)
Liitto Nooahin ja koko ihmiskunnan kanssa. Tässä liitossa Jumala lupasi, ettei Hän enää tuhoa koko ihmiskuntaa ja eläimiä vedenpaisumuksella. Herra lupasi myös, että maa antaa satonsa ajallaan ihmisille ja kaikille luoduille niin kauan kuin ihminen maan päällä vaeltaa. Tämän liiton merkkinä on sateenkaari pilvissä. Jumala antoi myös lihan ravinnoksi ihmisille ja eläimille. Jo Nooah tunsi puhtaat karjaeläimet ja linnut, josta on todistuksena vedenpaisumuskertomus 1Ms 7:2 ja 8:20 (vrt. Tooran määräyksiin puhtaista ja siten syötäväksi kelpaavista eläimistä 3Ms 11 ja 5Ms 14).
3. AVRAHAM — h'r"b.a;
(1Ms 15:1-21 ja 17:1-21)
Ympärileikkauksen liitto Abrahamin kanssa ja lupaus, johon kuuluu Luvattu maa Abrahamin jälkeläisille Iisakista ja Jaakobista, joille Jumala myös vahvisti tämän liitonsa (1Ms 26:2-5 ja 28:10-22).
4. ISRAEL — laer"f.yI
(2Ms 19-20, 24:1-18, 34:10-17 ja 5Ms 29-30)
Liitto Israelin kansan Mošen välityksellä Siinain vuorella. Tämä liitto, sekä Tooran ja Luvatun maan antaminen Israelille, ovat vahvistus Abrahamin liitolle. Tässä liitossa koko Israelin kansasta tehtiin pappiskansa (2Ms 19:3-6), mutta kuitenkin Herran palveleminen Ilmestysmajassa annettiin vain Aaronin pojille ikuisesti ja vain heille kuuluu ns. Leeviläinen pappeus (esim. 2Ms 28-29, 32:25-29, 39:1-31 ja Jer 33:14-26). Herra uudisti tämän liiton Mooavin maassa ennen kuin Israelin kansa
pääsi luvattuun maahan (5Ms 29-30).
5. DAAVID — (dywID") dwID"
(2Sm 7 ja 1Aik 17) Lupaus ja liitto kuningas Daavidille, että hänen jälkeläisensä saavat istua Israelin (Juudan) valtaistuimella ikuisesti. Tämä ikuinen hallitsija on Ben-Daavid Ješua HaMašiah.
Ei esikoisuutta voi toiselta varastaa, Ps sanookin, - ja pyhille, jotka maassa ovat. Eli mikä se maa on, sen on Israel.
Kristus taas siunaa vain omiaan, ei toisen omia, eli uudestisyntyneitä Pyhiä, Häneen kastettuja.
Pitää ottaa se huomioon, että silloin oli kaikki valta Jumalalla, nyt Jeesuksella, joten olet väärässä Testamentissa, Laki oli Johannekseen asti, ei pitempään kristitylle.
Missä ko. Psalmissa ilmenee, että seuraamus on iankaikkinen tuho?
Juutalaiset/ Israelilaiset eivät juuri miettineet tuonpuoleista elämää, vaan elivät aina ”tätä päivää” ja huolettivat uhraamisesta 618 käskyn rikkomisesta.
Vai ei pohdiskelija pelastu?? Kumpi neitseistä pelastui, ne jotka pohtivat Ylkää, sekä pitivät lampussaan ja varastossa öljyä.
Eikö juuri tyhmät jäänyt ”junasta”?
Missään ei ilmene, mihinkä Sinä uskot?? ( Toisaalta tajuan, että leikit vain viisasta, kopioit jonkun sekulaarin saarnan).
>> Tuo tie on vaarallinen, sillä se rakentuu ihmisen, ei Jumalan varaan. Se on aivan kuin toinen kaista kuoleman tiellä, joka on vahvasti verhottu omavanhurskauden sumulla.** Rakenna oma tiesi Jeesuksen varaan, niin on myös mahdol
Jatkuu;
>> Tuo tie on vaarallinen, sillä se rakentuu ihmisen, ei Jumalan varaan. Se on aivan kuin toinen kaista kuoleman tiellä, joka on vahvasti verhottu omavanhurskauden sumulla.** Rakenna oma tiesi Jeesuksen varaan, niin on myös mahdollista pelastua. Jumala- usko ei ketään Uuden liiton aikana pelasta, ei edes saatanaa, joka uskoo Häneen.
>>Daavid iloitsee psalmissaan siitä, että Jumala on luvannut oman Poikansa vapahtamaan ihmisen synnin ja kuoleman alta.** Miten Jumala pelastaa, jos on sen tehtävän antanut Pojalleen, siihen meidän kristittyjen tulee turvata, kaikkivaltiaana.
Miten Ps 16;6 koskee Sinua, sekä perintö osaasi?
Se kuuluu;
Arpa lankesi minulle ihanasta maasta, ja kaunis on minun perintöosani.
Asutko Israelissa, koska se koskee VAIN luvattua Kaanaan maata?
Se ei ole pelastumisen perintö, vaan maan perintö, joka kuuluu Israelin kansalle. Sekoilua.
Haukut saatanaa? Miksi, koska teillä on tiivistä yhteistyötä hänen kanssaan, tehän sidotte saatanaan omia jäseniään. Olen nähnyt tapauksia -60/ 70 luvulla, aikamoista jengiä.
>Jos ihminen eksyy elävästä uskosta, se on synnin seuraus, ja kun jumalaton vaeltaa jumalattomuudessaan, on sekin synnin seuraus.** Ei Teillä ole Jumalaa ennen kuin löydätte Jeesuksen;
Joh. 14:6
Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.
Kristityn synnit on sovitettu jo 2000v sitten ja Kristuksen ansioista, se ei enää trokareita tarvitse.
Armollinen Jumala kutsuu yhteyteensä sinua, eksyksissä oleva
Jumala ottaa VASTAAN VAIN JEESUKSEN JONON, ei muiden jonoja.
Missä muuten Raamatussa sanotaan, että ihminen menee Taivaaseen?
Nää on näitä Raamatun satuja. Ps.148:7 Biblia (1776). Kiittäkäät Herraa maan päällä, te valaskalat ja kaikki syvyydet. Valaat ovat, kyllä nisäkkäitä. Tässä lisää Raamatun tarinoita. Job.37:6. 5Moos.8:4. 29:5. Neh.9:21.
Onneksi sinulla on kaikki tieto ja viisaus, neuvoitko Jumalaakin taikka sitä evopaukkuasi jossa sait alkusi ja viisautesi.
oi että ihan nisäkäskin on valas, huikeaa on tietosi määrä.
aloittajalle muuten Jeesus kutsuu itselleen seuraajia, ei koko ajan sitä yhtä ja samaa syntien anteeksiuskomista joka teillä on kaiken aajaoo, muusta ei ole väliä.
Raamatussa ei kukaan usko syntejään anteeksi, oletko huomannut kun tiiviisti sitä opiskelet häh!
Se on kirjoitettu Israelin kansalle, ja alkuteksti on lähellä 92 käännöstä.
7 Ylistäkää Herraa, te jotka olette maan päällä, ylistäkää, syvyydet ja meren pedot!
Biblia huonosti käännettynä King Jamesin englannin kielisesto Holy bibliasta vie pakanat harhaan.
Minäpä oikaisenkin Ganeshin kautta.
#Kun uskot syntisi anteeksi,#
Hei Ami. Raamatussa ei missään käsketä uskomaan synteihin eikä syntien anteeksiantamukseen vaan Uskomaan Kristukseen ja se tuo syntien anteeksiantamuksen.
Luther opetti että kun ihminen katsoo omiin synteihinsä hän joutuuvain epätoivoon ja menee kadotukseen. Pitää katsoa yksin Kristukseen,
Samaa korosti Johannes Kastaja:
Joh. 1:29
Seuraavana päivänä Johannes näki, että Jeesus oli tulossa hänen luokseen. Johannes sanoi: "Katsokaa: Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin! [Matt. 3:13-17; Mark. 1:9-11; Luuk. 3:21,22 : 1. Kor. 5:7 | Matt. 1:21 ]
Joh. 1:36
Jeesus kulki siitä ohi, ja osoittaen häntä Johannes sanoi: "Katsokaa: Jumalan Karitsa!"
Raamatun Sanako ei sellaisenaan kelpaa vaan pitää tuoda oma lisänsä ja ehtonsa pelastuksen ansaintaan. Etkö ole lukenut tai kuullut että kaikki ihmisen parhaimmatkin teot ovat kuin saastainen vaate Pyhän Jumalan edesää ?
Luther sanoo myös näin:
Mitä nyt lopuksi tulee tuohon syntien anteeksiantamisen voimaan, niin tiesivät fariseukset hyvin kyllä, että se oli Jumalan työ, joka ainoastaan Jumalalle kuului; sentähden he pitivät Kristusta Jumalan pilkkaajana, joka, vaikka oli ihminen, tahtoi syntiä antaa anteeksi. Nyt löytyy kaksi tapaa, joilla syntiä annetaan anteeksi: ensimmäinen on se, kun synti ajetaan pois sydämmestä ja siihen vuodatetaan armoa, tämän tekee yksin Jumala: toinen on se, kun julistetaan syntein anteeksiantamus; tämän tekee myös toinen ihminen toiselle. Mutta Kristus tekee tässä molemmat osat. Hän antaa Hengen sisällisesti sydämmeen; ulkonaisesti julistaa Hän sen sanalla. Tämä jälkimmäinen on nyt anteeksiantaminen sanalla, se on julistaminen ja julkinen saarna siitä anteeksiantamisesta, joka sisällisesti on tapahtunut.
Tämä voima on jokaisella ihmisellä, joka on kristitty ja kastettu; sillä tällä he ylistävät Kristusta. Ja heillä on tuo sana: antaa synnit anteeksi suussa, niin että he, milloin vaan tahtovat ja niin usein kuin tarvis vaatii, voivat ja saavat sanoa: Katso, ihminen, Jumala tarjoo sinulle armonsa, antaa anteeksi kaikki syntisi, ole hyvässä turvassa, sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi; usko ainoastaan se, niin on se varma - tahi mitä sanoja muutoin tahdotaan käyttää. Tämä ääni ei ole vaikeneva kristittyjen joukossa aina viimeiseen päivään asti: Sinulle annetaan syntisi anteeksi, ole iloinen ja hyvässä turvassa. Semmoista puhetta kristityllä aina on suussa. Siis on kristityllä tällä tavoin syntien anteeksi antamisen valta. Sentähden, kun sanon sinulle: Sinun syntis ovat anteeksi annetut, niin pidä se niin varmana, kuin jos Jumala itse olisi sen sinulle sanonut. Sillä kuka muutoin uskaltaisi tehdä tätä ell`ei Kristus itse olisi tullut alas, pannut sen minun suuhuni ja sanonut, että meidän piti antaa synnit anteeksi toinen toisellensa? Niinkuin Hän Joh. (20:22-23) sanoo: Ottakaat Pyhä Henki; joille te synnit anteeksi annatte, niille ne anteeksi annetaan, ja joille te ne pidätte, niille ne ovat pidetyt.
Ja toisessa paikassa Matt. 18:19 - 20 sanoo Hän: Missä ikänä asiassa kaksi teistä sopivat maan päällä, jota he rukoilevat, sen heidän pitää saaman minun Isältäni, joka on taivaissa. Sillä kussa kaksi taikka kolme tulevat kokoon minun nimeeni, siinä minä olen heidän keskellänsä.
Nämät sanat tekevät sen ja tunkeutuvat aina sydämmeen.
Jos nyt ei löytyisi yhtään ihmistä, joka voisi syntiä antaa anteeksi, vaan olisi ainoastaan lakeja ja töitä, o, miten surkea silloin olisi murheellisen omantunnon laita! Mutta nyt, kun Jumala antaa kullekin suun täyteen, niin että toinen voi sanoa toiselle: Sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi, missä tahansa oletkin, niin kultainen vuosi on käsillä. Siinä me saamme uhata syntiä, koska minä voin hädässä ja synnin tuskassa olevalle veljelleni sanoa: ole iloinen ja hyvässä turvassa, veljeni, sinun syntisi ovat anteeksi annetut; vaikka kyllä en voi antaa sinulle Pyhää Henkeä ja uskoa, niin voin kuitenkin julistaa sinulle sen; jos uskot sitä, niin sinulla on se. Ne, joille Hän lahjoittaa sen, ylistävät ja kiittävät Jumalata, niin kuin he myös tekevät tässä evankeliumissamme. Tämä on nyt se, että Jumala on antanut ihmisille vallan antaa syntiä anteeksi; ja se on Kristuksen valtakunnan enentämistä, kun me näin virvoitamme ja vahvistamme omaatuntoa. Tämän teemme me sanan kautta. Suokoon Jumala, että me myös käsittäisimme sen siksi.
Missään kohti ei raamatussa käsketä uskomaan syntejä anteeksi,
Ne julistetaan kyllä anteeksi Kristuksen sovitustyöhön uskomalla. Et ilmeisesti ymmärrä eroa.
Mutta ihan itse keksitty oppi pitää olla jotta srk taivaaseen pääsee..niin ja seurakunta epäjumalana.
Luther vihasi juutalaisia, on antisemitismin isä.
Hänen Taivastie on hukassa; Gen 12;2 Minä teen sinusta suuren kansan ja siunaan sinua, ja sinun nimesi on oleva suuri ja siinä on oleva siunaus.
3 Minä siunaan niitä, jotka siunaavat sinua, ja KIROAN NE, jotka SINUA KIROAVAT, ja sinun saamasi siunaus tulee siunaukseksi kaikille maailman kansoille.
Juutalaisuus ennen Kristusta, ei tuntenut muuta synnin sovitusta, kun viattoman ja virheettömän eläimen uhraaminen.
Luther ei juuri tuntenut juutalaista kulttuuria, Hän antama oppihan oli seuraava: - Menkää ja polttakaa heidän synagogansa ja tappakaa heidät.
Parhaiten sen oppi Stalin ja toiseksi parhaiten Hitler.
Synnin sovituksesta se, että Jeesus oli viimeinen uhri, viimeinen viaton karitsa.
Jes. 53:7
Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen, ei hän suutansa avannut. Kuin karitsa, jota teuraaksi viedään, niin kuin lammas, joka on ääneti keritsijäinsä edessä, ei hänkään suutansa avannut.
Asian vahvistaa UT. Mark 14; 61 Mutta Jeesus pysyi vaiti, hän ei vastannut mitään. Silloin ylipappi teki hänelle uuden kysymyksen: "Oletko Messias, ylistetyn Jumalan poika?"
>>Nyt löytyy kaksi tapaa, joilla syntiä annetaan anteeksi: ensimmäinen on se, kun synti ajetaan pois sydämmestä ja siihen vuodatetaan armoa, tämän tekee yksin Jumala: toinen on se, kun julistetaan syntein anteeksiantamus; tämän tekee myös toinen ihminen toiselle. Mutta Kristus tekee tässä molemmat osat. Hän antaa Hengen sisällisesti sydämmeen; ulkonaisesti julistaa Hän sen sanalla. ** Naurettavaa. mainitse yksikään kohta koko Raamatussa, missä Jumala on syntejä anteeksi antanut?
Oletko ystävällinen.
Tämän koko Raamattuakin ajatellen teki VAIN Jeesus, ei yksikään ihminen.
Tilannetta ei muuta mikään, kaikki tuonkaltainen syntien anteeksi antaminen Kerhon jäseniltä on pakanallista harhaa.
Olen muuten vakuuttunut, ettei Sinua ole Kristukseen kastettu, vaan veronmarjaksi Lut. kirkkoon.
Muistuko kastetapahtuman, jäikö mieleen.
Kukaan kristitty ei suostu ripottelemaan vauvaa, vaan aikuisen, kun Hän tunnustaa lähteneensä Jeesusta seuraamaan.
Löydätkö Raamatusta tukea sille, että pelastut, jos on synnit anteeksi, lasten lekkeri- pelejä.
>>Sillä kuka muutoin uskaltaisi tehdä tätä ell`ei Kristus itse olisi tullut alas, pannut sen minun suuhuni ja sanonut, että meidän piti antaa synnit anteeksi toinen toisellensa?** Oletko tosissasi? Miten VL saarnamiehet antavat Isille synnit anteeksi, jotka naivat systemaattisesti omia lapsiaan.
Kerholaiset ovat niin röyhkeitä, että heillä on röyhkeyden Euroopan mestaruus, ei pelkästään Suomen, valehtelu ja salaamiset on kaiken sinetti.
Miten tällainen ihminen pääsee puhumaan toisille, josta Jeesus sanoi; Heille olisi parempi kun pantaisiin myllynkivi kaulaan ja pudotettaisiin merten syvyyksiin.
Montako jäisi rannalle, sano se?
Kuten kysyin, mainitse se ihminen joka syntejä jakeli anteeksi? Toisaalta miten se Ananiaksen juttu Saulin kanssa oli, ennen saarnattiin, että Ananias saarnasi Saulille synnit anteeksi, Raamatun vastaisesti, mutta nyt tämä palsta on saanut silmät auki, ei enää uskalleta tuossa valehdella.
Eikö omatunto kolkuta, kun on nainut omia tyttäriä, jopa alle 10 vuotiaita? Ei, sehän kuuluu Kerhon kulttuuriin.
Uudestisyntyneen sydän voi elää rauhassa, sillä Jeesus Golgatalla hoiti homman kotiin jo 2000v. sitten.
Miksi sitten vielä 70 luvullakin puhalleltiin toista päin ja sanottiin; ottakaatte Pyhä Henki???
>>>Ne, joille Hän lahjoittaa sen, ylistävät ja kiittävät Jumalata, niin kuin he myös tekevät tässä evankeliumissamme. Tämä on nyt se, että Jumala on antanut ihmisille vallan antaa syntiä anteeksi; ja se on Kristuksen valtakunnan enentämistä, kun me näin virvoitamme ja vahvistamme omaatuntoa. Tämän teemme me sanan kautta. Suokoon Jumala, että me myös käsittäisimme sen siksi.** Missä se on oli, että Jumala on antanut pakanoille sen tehtävän.
Ehkä Raamatun paikka auttaisi.
Vapaakirkon pastori mulahti pohjaan.
Äärimmäisen alhaista ja typerää ulostuksesi.
Annan tunnustusta siitä, että tunnet Raamattua kirjaimen jälkeen ja toisaalta olet taitava vittuilija. Miten nämä roolit ovatkin samassa "pyhässä" jeesustelijassa?
Mainitse yksikään asia, joka meni pieleen?
Tuo mies tuntee Jumalan Sanan.
Niin tuntee saatanakin.
aimokoskelo. Missä vaiheessa sinä menet taivaaseen? Kun aloituksessa kerroit että elämän tie vie taivaaseen, niin kai sinä tiedät miten se sinun kohdallasi tapahtuu? Kerrohan muillekin että tiedämme.
Siinä vaiheessa kun ollaan krematoriossa ja höyryt haihtuu taivaan tuuliin.