Kun sattuu ja tapahtuu

Ajattelin tässä kertoa eräästä hauskimmasta ja mieleenpainuvimmasta reissustamme vaimoni kanssa.
Viime talvena varasimme matkan Malesian Langawiin omatoimimatkana.
Varailin lennot netistä ja bookkasin halvimman mahdollisen hostellin.
Lennot oli Turkish Airlainilla Helsinki-Istanbul-Kuala Lumpur- Langawi.
Kuinka ollakkaan edellisenä päivänä ennen lähtöä vaimolle nousee kova kuume ja muitakin flunssan oireita.
Vaimo lepoon koko päiväksi ja sormet ristiin että tervehtyy sen verran että päästään lähtemään.
No kunto parani jonkin verran lähtöpäiväksi ja ei kun matkaan.
Päästään Helsingin kentälle ja taulusta katsomaan lähtöselvitys tiskiä.
Lento peruttu. Mitä ....
No eikun tiskille selvittämään ja no Istanbulissa kenttä suljettu lumimyrskyn vuoksi.
Hotellivoucheri kouraan ja ilmoitus että etsivät korvaavat lennot ja ilmoittavat heti kun saavat järjestymään.
No mitäs, hotelliin ajatellen että oikeastaan ihan hyvä kun vaimo saa levätä vielä yhden yön ennen lentoa parantuakseen.
Saadaan hyvät illalliset käydään saunassa ja loikoillaan ja naatitaan ihan vaan lepäilystä niin sanotusti firman piikkin. :D
Aamupalaan mennessä ei ole kuulunut mitään joten päätämme mennä kentälle kyselemään mitä tapahtuu. Turkish Airlainsin toimisto ei ole vielä auki mutta jonoa alkaa jo kertyä joten jäämme odottelemaan tunniksi sen aukeamista.
Toimiston auettua aikamme jonotettua saamme lennot KML:lle Amsterdamin kautta iltapäivälle.
Hotellille hakemaan laukut ja kellon tullessa pykälään KML:n tiskille jossa meille kerrotaan että ei onnistu. Turkish Airlains on ylibuukannut Amsterdam-Kuala Lumpur lennon.
Virkailija on mahtava ja ystävällinen ja kertoo että heillä on Turkish Airlainsin kanssa yläkerrassa vierekkäiset toimistot. Hän soittaa omaan toimistoonsa ja sieltä virkailija menee Turkish airlinille.
Siinä odotellessa meille järjestyy lennot seuraavalle päivälle Lontoon kautta.
Taas Voucher kouraan ja hotelliin.
Seuraavana aamuna matkaan ja kaikki sujuu hienosti.
Päästään lontooseen ja jonotellaan lähtöselvitystiskille jatkolennolle kun virkailijalle tulee puhelu ja hän alkaa huudella sukunimeämme..... Mitä nyt taas... :)
No onneksi hän halusi meidät jostakin syystä jonon ohi selvitykseen.
Miksi, jäi epäselväksi, mutta kyllähän etuilemaan pääsy kelpasi. :)
Päästään taas matkaan ja saavutaan Kuala Lumpuriin jossa meillä vaihtoaikaa "vain" puolitoista tuntia. Joudmme siellä vaihtamaan laukut itse jatkolennolle joten joudumme menemään passintarkistuksesta läpi. Ja jonossa satoja jos ei tuhansia ihmisä...
Kertasilmäyksellä näkee että tuosta ei keretä jatkolennolle.
Jotain kenttävirkailijaa hihasta ja neuvottelemaan mitä tehdään.
Hän neuvoo menemään Turkish Airlainsin tiskille josko he saisivat siirrettyä laukkumme jatkolennolle. Arvatkaa onnistuiko? No ei.
Takaisin jonoon ja siinä sitten kenttävirkailija huomaa meidät ja tulee juttelemaan miksi olemme taas siinä. Lopulta toisen virkailijan kanssa keskusteltuaan he ohjaavat meidät passijonon ohi hakemaana laukkujamme. Laukut saatuamme meidän piti palata takaisin samaan paikkaan....
No heh laukut ei sitten tulleet ja taas tulee virkailija sanomaan että Lontoon koneesta ei tule enää laukkuja menkää laukkuselvitykseen.
Mennään ja tehdään laukkuselvitys jossa sitten kysäisen virkailijalta että mitäs tehdään kun tässä on mennyt sen verran aikaa sählätessä että jatko lentomme on mennyt.
Hän ohjasi meidät Malesia Airlinsille pari kerrosta ylemmäksi. (lensimme sillä Lontoosta)
Pomipittiin siinä parin tiskin väliä kunnes älysivät että alunperin olemme tilanneet lennot Turkish Airlinilta jolloin ohjasivat heidän tiskilleen josta taas ohjattiin heidän toimistoonsa.
Noh mitäs taas Voucher käteen ja lentokenttähotelliin ja lento seuraavana aamuna Langawille.
Aamulla kentälle ja tiskille. Siinä samalla kysäisin laukuistamme ja meille kerrottiin ilouutinen että laukut tulevat samalla lenolla kanssamme. Juu ei tulleet. :)
Taas laukkuselvitykseen kertomaan mihin hostelliin menemme...
Ja eikun taksiin onnellisina vihdoinkin lämpimässä... tosin hiukan lämpimissä vaatteissa... :D
Hostelliin jossa tosi lämmin vastaanotto hiukan huolestunutkin koska olin laitellut väliaikatietoja koko seikailumme ajan. Henkilökunnalla nauru herkässä kun kerroin tätä tarinaa heille. Majoittumisen jälkeen ostamaan sopivampia vaatteita, syömään ja juomaan.
Päivä meni siinä kierellessä ja paikkoihin tutustuessa.
Illalla menimme istumaan hostellin "aulaan" (katettu terassi) nautiskelemaan parista oluesta.
Hetken siinä istuimme vastakkain pöydässä kun takaani viereisestä pöydästä alettiin huutamaan että alkää liikkuko. Älkää missään nimessä liikkuko.
Ihmeissäni pälylemään ympäriinsä mitä miksi.
Vaimoni takana noin metrin päässä hänestä lattialla Koobra... :)
Vastaanotto virkailija tulee käärmepihtien kanssa nappa koobran mukaansa ja sanoo käärmelle viedessään että sori ei käy, hostelli on täynnä... :)
Pahimmasta järkytyksestä selvittyämme kelailen kulunutta matkaamme kun minulle välähtää mieleen yksi pikku juttu... Jatkuu