Kun sattuu ja tapahtuu jatkuu

Tuumasin siinä sitten vaimolleni että kulta meillä on pieni ongelma...
Ollaan muuten laittomasti maassa..
Jäi käymättä siinä passintarkistuksessa joten meillä ei ole maahantuloleimoja passeissa.. :)
Ja jututtamaan vastaanottovirkailijaa.
Hän sitten neuvoi että on mentävä ulkomaalaisvirastoon ja lupasi että hostellilta lähtee joku avuksi aamulla.
Ja aamulla virastoon jossa asiamme selvitettyämme meitä katsottiin kuin avaruusolentoja... :)
Tunnin kuulustelut miten ollemme tulleet, mistä olemme tulleet, millä lentäneet jne. vaikka onneksi jostakin onnenkantamoisesta olin säilyttänyt boardingpassit kaikilta lennoilta.
Sitten meidät ohjattiin istumaan ja odottamaan asian käsittelyä.
Toista tuntia odoteltuamme vaimolta alkoi kärytä pinna ja ilmoitti minulle lähtevänsä tupakille.
Estelyistäni huolimatta otti ja lähti alakertaan (toimisto jossa olimme oli toisessa kerroksessa) etsimään tietä ulos. Alhaalta alkoi kuulua kova äänistä englanninkielistä puhetta.. (Vaimoni ei puhu kovinkaan hyvin englantia.)
Ajattalein että jahas kohta istutaan käsiraudoissa odottamassa lentoa Suomeen... :)
Pari vartiaa oli pysäyttänyt vaimoni ja utelivat häneltä mitä hän hortoilee siellä? Mistä hän on tullut? Miten hän on päässyt vartioidulle aluueelle?
Vaimoni oli vaan näyttänyt että yläkerrasta tullaan ja kädessään olevaa tupakkaa ja sytytintä että tupakille mennään... :D
Lopulta vartia ohjasi hänet takaisin ja ohjasi meidät läheiseen huoneeseen tupakoimaan. :)
Siinä sitten vielä odoteltuamme virkailija tuli jututtamaan meitä vähän muuten vaan. Kertoilin hänelle siinä sitten tämän tarinan. Olisittepä nähneet kaverin ilmeen... Silmät pyöristyi pyöristymistään tarinan kuluessa. Sitten hän sanoi että on lounasaika joten vähään aikaan ei tapahdu mitään ja ohjasi meidät ulos että voimme mennä syömään.
Hostellista mukaamme lähtenyt pappa ohjasi meidät edulliseen katuruokapaikkaan...
Oli muuten hyvää ja halpaa.
Syötyämme menimme takaisin virastoon jossa jo leimatut passimme odottivatkin meitä.
Läksimme takaisin hostellille virkailijan toivotuksella että muistakaa tästä lähtien käydä passin tarkastuksessa. :D
Loppupäivän nautimmekin kierrellen hostellin lähialueita.
Seuraavana aamuna päätimme lähteä rannalle jossa innostuimme osallistumaan veneen perässä vedettävään liitovarjoiluun.
Lähtö oli rannalta ja laskeutuminen samalle rannalle.
Vaimo meni ensin yhdessä järjestäjän ohjaajan kanssa.
Minä sitten keskenäni. Arvatkaa menikö putkeen?
No ei...
Laskeutumis vaiheessa veto narun piti mennä erään rakennuksen yli mutta rannassa vetoveneeni ja toinen vene meinasivat törmätä toisiinsa ja veneeni joutui kääntymään liian aikaisin jolloin vetonaruni laskeutui liian aikaisin ja tarttui tuon rakennuksen kylkeen.
Katselin siinä muutaman sekunnin että nyt sattuu Juhaa leukaan.
Olin nimittäin sillä hetkellä rakennustyömaan yllä jossa oli valmisteilla olevia perustuksia raudoituksineen, peltiaitaa, betoniautoa parkissa jne.
Onni onnettomuudessa laskeuduin loppujen lopuksi portin kohdalla olevaan puuhun johon varjoni tarttui ja jäin roikkumaan pari metriä maanpinnan yläpuolelle ilman naarmun naarmua. :)
Hetken siinä hengailtuani järjestävän seuran jäsenet juoksivat luokseni niinkuin piru olisi ajanut takaa... :)
Saivat siihen sitten lopulta ajettua lavapakun jonka hytin katolle jonkin laatikon niin että pääsin pois siitä roiksukelemasta.
Koska en ollut vielä maksanut varjoiluamme niin kysäisin siinä sitten jotta veloittavatko ekstraa speciaalikokemuksesta. :D
Eivät veloittaneet. Antoivat jopa hiukan alennusta...
Loppu matka menikin sitten tylsemmin vaikka kivaa sittenkin oli.