Pomovaaran seutu

Miksi sinne pöpelikköön mennä. Ei siellä ole tuntureita, ei reittejä, ei mitään. umpihangessa saa taapertaa kilsan tuntivauhtia ja nukkua jossakin kuusen persustassa. Mutta kukin halunsa mukaan.

Pomovaarassa on useiden kaivoshankkeiden koeporauksia menossa. Atmospfäärin täyttää koneiden jyske ja paksu kivipöly leijuu tienoilla. Ehdin pari-kolme vuotta sitten edetä siellä reilun puoli päivää, kun tulin järkiini ja vaihdoin maisemaa. Omaa ahkionjälkeä riuhtoen ehdin illaksi takaisin autolle ja vaihto yön yli naapurikairaan. Rankka veto, mutta kannatti!

SavonMelli missä olet hiihdellyt ja koeporauksia havainnut. Pomovaarasta suurin osa ja länsipuoli laajalti kuuluu vanhojen metsien ja soiden suojelualueeseen. En ole siellä kulkiessani
havainnut mitään koeporauksia. Tosin on reilu vuosi, kun olen niillä kulmilla viimeksi liikkunut.

Alue on hienoa, rauhallista korpi- ja suoaluetta, varsinkin hiihtoreissulle sopivaa. Hyvin vähän kulkijoita. Tulistelupuita riittää jokapuolella. Rautavan kämppä on siisti ja lämmin. Yläpostojoesta pääsee kämpän kohdalta kesällä helposti yli. Talvella on hieman alempana suvanto, josta on turvallista ylittää. Merkattuja reittejä ei tietenkään ole, paitsi kelkkareitti halkoo Yläpostoaapaa ja Pomoaapaa. Reitin varressa on kota Neiti-Karjalan ja Kusipään välisessä kurussa. Pomokairan halkaiseva ns Kiistalan tie on yleensä talvella jotenkuten auki. Mutta hyvin vaikkapa Rautavan kämpälle hiihtelee päivässä nelostien varresta.