koulunkäynti avustaja

Pääsykokeista en osaa sanoa mitään, koska pääsin oppisopparilla opiskelemaan eikä -kokeita vaadittu.

Itse työ sitten voi vaihdella kyllä niin laidasta laitaan kuin olla ja voi, riippuen täysin siitä työskenteleekö jonkun henkilökohtaisena avustajana vai sitten ihan yleisenä, onko koko ajan samassa luokassa vai vaihteleeko koulun tarpeen mukaan luokasta toiseen vai vai.. :) Eli koulunkäyntiavustajan työ on erittäin vaihtelevaa, mielestäni se antaa paljon, joskin voi olla äärimmäisen raskastakin.

Myöskin se missä työskentelet (yläaste, ala-aste, aikuisopiskelu, ammattikoulut...) vaikuttaa todella paljon työnkuvaan.

Mitä kka:lta sitten vaaditaan? Oman kokemukseni perusteella sanoisin, että esimerkiksi näitä asioita:
- joustavuutta
- empatiaa
- jämäkkää otetta
- huumorintajua
- kykyä sopeutua eri tilanteisiin
- kykyä tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa
- osata auttaa niin ettei tee avustettavan puolesta
- sosiaalisuutta
.. ja paljon paljon muuta!

Miinuspuolena on palkka (pieni) ja ainakin omalla kohdallani myös se, että kesän ajan olen työttömänä, joskin pitkä loma on ihanaa. Kun se vain olisi palkallista. Jos eläisin yksin, en tulisi tällä palkalla kyllä toimeen, koska työaikakin on vain 6,5 tuntia.

Suosittelen kyllä, jos omaa sopivan luonteen alalle. Itselleni tämä sopii, mutta välillä käy mielessä hakeutua uuteen ammattiin lähinnä siitä syystä, että työpaikallani opettajien asenne on aika nurja ja muita avustajia ei ole. Olen ainoa avustaja, joten aika yksinäinenkin aika ajoin. Osa opettajista kun osoittaa selvästi miten olen VAIN avustaja (ja tämä siis asioissa, joista esim minun pitäisi kuitenkin tietää jotakin.. sellainen tietynlainen näkymättömyys) ym. Mutta tämä on tietysti heidän typeryyttään eikä jokaisessa koulussa tilanne todellakaan ole samanlainen.

Koulunkäyntiavustajaksi saatetaan vaatia alalle soveltuvuuskoe..Itse opiskelen lähihoitajaksi ja kävin kokeessa..Kokeeseen kuului psygolokin haastattelu (kyseli aivan tavallisia asioita lapsuudesta ym..ja miksi olen kiinnostunut alasta), paperitestejä (katsottiin keskittymiskykyä, tarkkaavaisuutta ym.), ryhmässä keskustelu noin puoli tuntia valmiiksi annetusta aiheesta ja oppilaitoksen opettajien haastattelu..Ei ollut ollenkaan niin vaikeaa kuin olin etukäteen luullut...Kannattaa ottaa selvää missä koulutusta annetaan ja kysyä opilaitoksesta tarvitseeko testiä.

kannattaa opiskella lähihoitajaksi, sitä kautta ainakin pääsee koulunkäyntiavustajaksi kouluihin ja opiskelun aikana pääsee jo työharjotteluun kouluun, jos haluaa, itse en ole ollut vaikka sikäli se kiinnostaisi ja olisi yksi hyvä vaihtoehto. pääsykokeet lähihoitajakouluun maksaa 50€ (tai mulla ainakin maksoi) ja kokeet kesti yhden päivän jossa tosiaan on psykologin ja koulunopettajan haastattelut ja ryhmä keskustelu sekä sitten psykologikeskus teettää sellasen testin minkä tekee kaikki kouluun hakiat. Kevään odotusta sulle=) ja toivottavasti saat selville opiskelu vaihtoehdot ammattiin.

Olen muutama vuosi sitten opiskelut koulunkäyntiavustajaksi ja nyt olen töissä henkilökohtaisena avustajana.
Plussana on, että opiskelut kestävät vain vuoden jonka jälkeen saa ammatin. Opiskeluissa suoritetaan näyttökokeet muutamilta eri alueilta.
Koulunkäyntiavustajan opintoihin oli valintatilaisuus, jossa oli henkilökohtainen haastatteluosuus sekä ryhmätilanne, jossa katsottiin video aiheesta ja sen jälkeen keskusteltiin siitä ryhmässä ja lisäksi jokainen teki myös kirjallisen yksilövastauksen. Mitään tenttikirjaa valintakokeisiin ei ollut.
Erityisen mielenkiintoisena osana koulutusta pidin viittomakielen opetusta. Viittomakieli taas on apuna monissa avustajan tehtävissä.
Työn kuva vaihtelee kuitenkin hyvin paljon, riippuen mihin sijoitut. Koulunkäyntiavustajia palkataan nykyisin paljon myös normaalikouluihin, joissa toimintaan opettajan apuna. Työ on taas aivan erilaista jos työskentelee vaikkapa kehitysvammaisten parissa.
Toivottavasti tässä oli edes jotain mistä kaipailit tietoa. Kysele lisää jos mieleesi tulee kysymyksiä =)

Kiitos teille kaikille vastauksista.Aion hakea koulukäyntiavustaja koulutukseen(toivottavasti pääsen) ja koulutuskaan ei ole hirmu pitkä mikä on positiivinen puoli 5 pienen lapsen äidille.
Olen jo tuumaillut,että joskus myöhemmin siitä voi sitten jatkaa "eteenpäin" jos intoa piisaa,kun lapset ovat suurempia.