”Nykysuomen etymologisen sanakirjan” mukaan sanalla on vatsineita sekä lähi- että etäsukukielissä (samojedikieliä myöten), ja se lasketaan vanhaan omaperäiseen sanastoon kuuluvaksi. Alkuperäiseksi asuksi on rekonstruoitu *mäkte. Viron etymologinen sanakirja kertoo olennaisesti saman, http://www.eki.ee/dict/ety/index.cgi?Q=mätas&F=M&C06=et
Epäselväksi jää mielestäni sanan s-aines. Se näyttäisi esiintyvän itämerensuomalaisissa kielissä (esim. viron mätas. vepsän mättaz), mutta ei laajemmin. Tuntuisi todennäköisemmältä, että sellainen aines olisi liittynyt mukaan johtimena itämerensuomen kehityksen aikana, kuin että se olisi alkuperäinen ja olisi hävinnyt kaukaisemmista sukukielistä.
0Äänestä
Tussocus
Jos suomenkieli olisi ollut tekemisissä enemmän englannin kuin itämerensuomalaisten kielien kanssa, mätäs voisi olla suomeksi tussokki, ellei tussukka.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Vanhassa laulussa kerrotaan että Mikki-Hiiri "mättähältä mättähään käy".
https://www.youtube.com/watch?v=xDn3gAqx4Ts
”Nykysuomen etymologisen sanakirjan” mukaan sanalla on vatsineita sekä lähi- että etäsukukielissä (samojedikieliä myöten), ja se lasketaan vanhaan omaperäiseen sanastoon kuuluvaksi. Alkuperäiseksi asuksi on rekonstruoitu *mäkte. Viron etymologinen sanakirja kertoo olennaisesti saman, http://www.eki.ee/dict/ety/index.cgi?Q=mätas&F=M&C06=et
Epäselväksi jää mielestäni sanan s-aines. Se näyttäisi esiintyvän itämerensuomalaisissa kielissä (esim. viron mätas. vepsän mättaz), mutta ei laajemmin. Tuntuisi todennäköisemmältä, että sellainen aines olisi liittynyt mukaan johtimena itämerensuomen kehityksen aikana, kuin että se olisi alkuperäinen ja olisi hävinnyt kaukaisemmista sukukielistä.
Jos suomenkieli olisi ollut tekemisissä enemmän englannin kuin itämerensuomalaisten kielien kanssa, mätäs voisi olla suomeksi tussokki, ellei tussukka.
Mätäs, (engl.) a tussock.