Joulun viettoon valmistautuessamme olemme tänäkin vuonna toivottaneet toisillemme ”rauhallista joulua”. Suomessa olemme saaneet elää yli seitsemän vuosikymmentä rauhan aikaa.
Itsenäisen Suomen valtion 100-vuotisen historian aikana olemme kansakuntana kokeneet monia sotia. Sodassa ei aina ollut joulurauhaa vihollisen pommitusten ja tulen alla.
Joukossamme on vielä lähimmäisiä, joilla on omakohtaisia kokemuksia ja muistoja pelosta, sodan tuhoista, väkivallasta ja kuolemasta. Kiitämme Jumalaa ulkonaisesta rauhasta ja muistamme arvostaen edesmenneitten sukupolvien työtä sodan ja rauhan aikana.
Jotain puuttuu
Ulkonaisesta rauhasta ja turvallisuudesta huolimatta moni ihminen kokee, että jotain puuttuu. Runoilijan sanoin voimme lausua: ”Me soudamme haahta haurasta, min ympäri aallot pauhaa; me kuljemme suurta korpea ja emme löydä rauhaa.”
Moni ihminen miettii eloaan ja oloaan kysellen: ”Mikä laps se on matkalle lähtenyt, joka joutunut tääll’ ei harhaan?” (Eino Leino, Rauhattoman rukous)
Pahuus meissä
Pyhässä Raamatussa, jo sen ensimmäisessä luvussa kerrotaan syntiinlankeemuksesta. Ihminen lankesi syntiin ja kulki harhaan Jumalan mielen mukaisesta elämästä.
Me nykyihmisetkin olemme tästä syntiinlankeemuksen vaivasta osallisia. Joudumme toteamaan omalla kohdallamme pahuutemme ja syntisyytemme. Emme ole luonnostamme hyviä ihmisiä, vaan elävästä Jumalasta, Luojastamme, poispäin kulkevia harhailijoita.
Lupaus sovittajasta
Paratiisissa langenneille Adamille ja Eevalle Jumala ilmoitti vaimon siemenestä syntyvästä käärmeen pään rikkipolkijasta. Profeetta Jesajakin katseli jo ennakkoon Jumalan lupauksen täyttymistä:
”Sillä lapsi on syntynyt meille, poika on annettu meille. Hän kantaa valtaa harteillaan, hänen nimensä on Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas. Suuri on hänen valtansa, ja rauha on loputon Daavidin valtaistuimella ja hänen valtakunnassaan. Oikeus ja vanhurskaus on sen perustus ja tuki nyt ja aina. Tämän saa aikaan Herran Sebaotin pyhä kiivaus.” (Jes. 9:6–7.)
Kuolemasta elämään
Ei ole sattumaa, että juuri jouluaattona vietämme Adamin ja Eevan nimipäivää. Jumalan armopäätös, jonka he saivat kokea, nosti heidät, hengellisen kuoleman kokeneet, kuolemasta elämään.
Tässä joulun evankeliumissa on ilmoitettu Jumalan lahjasta meille syntisille ihmisille. Jumala itse lähestyy meitä kaikkia langenneita ja harhailevia kääntäen meihin laupiaat kasvonsa. Seimen lapsessa saamme nähdä ja ihastella Jumalan kirkkautta, joka loistaa Vapahtajastamme (2. Kor. 4:6).
Rauhan terveiset
Olkoon tänäkin jouluna paras joululahjamme runoilijan sanoittama toive: ”Oi joutuos kirkkahin jouluyö, oi, syntyös sydämihin, oi syntyös syömehen jokaiseen, joka tutkivi: mistä? mihin? Oi syntyös rauha mun rintaani kuin syntyi seimehen lapsi, sinä rauhani nuori ja naurusuu, sinä kukkani kultahapsi.” (Eino Leino, Rauhattoman rukous)
Kristus-kuninkaamme elää. Daavidin valtaistuin, hänen valtakuntansa, on kukistumaton rauhan valtakunta. Joulun ilosanomassa saamme kuulla samat Jumalan rauhan terveiset, jotka jo Adam ja Eeva kuulivat ja uskoivat. Syntien anteeksiantamuksen armon omistaminen antaa sydämiimme oikean joulurauhan.
Itsenäisen Suomen valtion 100-vuotisen historian aikana olemme kansakuntana kokeneet monia sotia. Sodassa ei aina ollut joulurauhaa vihollisen pommitusten ja tulen alla.
Joukossamme on vielä lähimmäisiä, joilla on omakohtaisia kokemuksia ja muistoja pelosta, sodan tuhoista, väkivallasta ja kuolemasta. Kiitämme Jumalaa ulkonaisesta rauhasta ja muistamme arvostaen edesmenneitten sukupolvien työtä sodan ja rauhan aikana.
Jotain puuttuu
Ulkonaisesta rauhasta ja turvallisuudesta huolimatta moni ihminen kokee, että jotain puuttuu. Runoilijan sanoin voimme lausua: ”Me soudamme haahta haurasta, min ympäri aallot pauhaa; me kuljemme suurta korpea ja emme löydä rauhaa.”
Moni ihminen miettii eloaan ja oloaan kysellen: ”Mikä laps se on matkalle lähtenyt, joka joutunut tääll’ ei harhaan?” (Eino Leino, Rauhattoman rukous)
Pahuus meissä
Pyhässä Raamatussa, jo sen ensimmäisessä luvussa kerrotaan syntiinlankeemuksesta. Ihminen lankesi syntiin ja kulki harhaan Jumalan mielen mukaisesta elämästä.
Me nykyihmisetkin olemme tästä syntiinlankeemuksen vaivasta osallisia. Joudumme toteamaan omalla kohdallamme pahuutemme ja syntisyytemme. Emme ole luonnostamme hyviä ihmisiä, vaan elävästä Jumalasta, Luojastamme, poispäin kulkevia harhailijoita.
Lupaus sovittajasta
Paratiisissa langenneille Adamille ja Eevalle Jumala ilmoitti vaimon siemenestä syntyvästä käärmeen pään rikkipolkijasta. Profeetta Jesajakin katseli jo ennakkoon Jumalan lupauksen täyttymistä:
”Sillä lapsi on syntynyt meille, poika on annettu meille. Hän kantaa valtaa harteillaan, hänen nimensä on Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas. Suuri on hänen valtansa, ja rauha on loputon Daavidin valtaistuimella ja hänen valtakunnassaan. Oikeus ja vanhurskaus on sen perustus ja tuki nyt ja aina. Tämän saa aikaan Herran Sebaotin pyhä kiivaus.” (Jes. 9:6–7.)
Kuolemasta elämään
Ei ole sattumaa, että juuri jouluaattona vietämme Adamin ja Eevan nimipäivää. Jumalan armopäätös, jonka he saivat kokea, nosti heidät, hengellisen kuoleman kokeneet, kuolemasta elämään.
Tässä joulun evankeliumissa on ilmoitettu Jumalan lahjasta meille syntisille ihmisille. Jumala itse lähestyy meitä kaikkia langenneita ja harhailevia kääntäen meihin laupiaat kasvonsa. Seimen lapsessa saamme nähdä ja ihastella Jumalan kirkkautta, joka loistaa Vapahtajastamme (2. Kor. 4:6).
Rauhan terveiset
Olkoon tänäkin jouluna paras joululahjamme runoilijan sanoittama toive: ”Oi joutuos kirkkahin jouluyö, oi, syntyös sydämihin, oi syntyös syömehen jokaiseen, joka tutkivi: mistä? mihin? Oi syntyös rauha mun rintaani kuin syntyi seimehen lapsi, sinä rauhani nuori ja naurusuu, sinä kukkani kultahapsi.” (Eino Leino, Rauhattoman rukous)
Kristus-kuninkaamme elää. Daavidin valtaistuin, hänen valtakuntansa, on kukistumaton rauhan valtakunta. Joulun ilosanomassa saamme kuulla samat Jumalan rauhan terveiset, jotka jo Adam ja Eeva kuulivat ja uskoivat. Syntien anteeksiantamuksen armon omistaminen antaa sydämiimme oikean joulurauhan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
""Mutta me Julistamme niin, että Jumalan armo kuuluu Perkeleille! Nimittäin katuvaisille perkeleille. EI katuvaisille enkeleille.
Mutta sellaisille, jotka tuntevat itsensä niin kauheiksi, että he eivät uskalla nostaa katsettaan taivaaseen.
Sellaisille joita maa on lakannut vetämästä. Niille jotka ovat langenneet niin syvälle, että eivät voi enään syvemmälle langeta. Ne ovat saaneet tuntea, miten vihollinen estää heitä, ja kuinka he ovat olleet sen suuren mahdottomuuden alla.
Mutta kuinka Jumala suuressa armossaan, evankeliumin saarnan kautta on nostanut heidät ylös, sen lujan kallion päälle, kristuksen päälle!! Silloin kristus on puhdistanut heidän sydämensä. Hän on ajanut ulos omanvanhurskauden perkeleen. Hän on puhdistanut heidän sydämensä verellänsä. Hän on antanut heille kauniin todistuksen.
Se ei ole niinkuin oma vanhurskaus opettaa, että: "anna puhdistaa sydämesi, niin silloin Jumalanpoika muuttaa sinun sydämesi sisälle".
Jumalanpoika, hän on muuttanut sisälle, silloin kun sydän oli niin kuin helvetti! Sinne hän on sisälle muuttanut, silloin hän on puhdistanut meidän sydämemme. Silloin hän on kaunistanut meidän sydämemme ja silloin oli vihollisen pakko paeta!""
Esikoislestadiolaista julistusta.
Tevetuloa.
https://www.kuuntelupalvelu.fi
Käyttäjätunnus:2017
Salasana:2017
Jellivaaran Jouluseurat 2017
24.12. klo 13 ja 19
25.12. klo 13 ja 19
26.12. klo 12 ja 18 (HPE)
27.12. klo 13 ja 19
28.12. klo 13
jopa on lapsellista sanakikkailua ja karkeaa puhetta muutenkin tuossa ylempänä.
Apostolit julistivat ja saarnasivat mm; 40. Ja monilla muillakin sanoilla hän vakaasti todisti; ja hän kehoitti heitä sanoen: "Antakaa pelastaa itsenne tästä nurjasta sukupolvesta."
41. Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta sielua.
42. Ja he pysyivät apostolien opetuksessa ja keskinäisessä yhteydessä ja leivän murtamisessa ja rukouksissa.
siinä on selvä järjestys ilman keleitä ja muuta törkykieltä, sanan kuullut ottaa vastaan tai jättää ottamatta, jotka ottivat, niiden sydämiin Jeesus tuli päämieheksi ja puhdisti kaikesta synnistä ja vääryydestä!
kertokaa miksi tuo selvä julistus pitää käyttää jellivaarassa jotta siitä tulisi mutkainen ja omituinen sekasotku!?
Näyttää olevan näillä lestalahkoilla kilpailu ihmisistä joita voidaan sitten höynätä ja eksyttää mielin määrin.