Taisin tähän jossakin keskustelussa viitata, mutta aihe ja siihen liittyvä ansainnee oman keskustelun.
Club Renata aloitti kaivamalla esiin Henrik Ramsayn veneen, mR 6 S/Y Renatan ja ryhtymällä kunnostamaan sitä. Ehkä on väärin puhua veneestä. Koko projekti on vähän kuin arkeologit kokoaisivat elävää hirmuliskoa muutamista kylkiluun kappaleista. Aivan järjetöntä touhua. Paitsi että siinä pelastetaan keskeistä suomalaista purjehdushistoriaa, mikä on arvokas asia - sekä historia että sen pelastaminen. En tiedä tarkemmin, mutta ihan lähivuosina pitäisi tämän upean veneen taas seilata.
Ehkä tärkeämpänä pidän Club Renatan nuorisotyötä. Yhdistys järjestää ilta- ja viikonloppupurjehduksia sekä leirejä ennen kaikkea nuorille. Ennen kaikkea varattomille ja syrjäytymässä oleville. Kuvittelen, että aikanaan Renataa voidaan käyttää tässä myös. Nythän lippulaivana on luotsikutteri Pitkäpaasi. Pitkäpaadella on oma jännittävä historiansa. - On ehkä turha sanoa, sanon silti, että yhdistys ei näitä omista vaan Museovirasto.
Nuorison kanssa tehtävä työ on korvaamatonta. Purjehdus on yksi arvokas muoto sen tekemiseen.
En kuvittele purjehdusta ihmelääkkeeksi enempää nuorten kuin muidenkaan ongelmiin. Hyvä on, jos ihmisistä edes kolmannes ylipäätään sietää kulkea puoliksi kyljellään pärskeiden kasteltavana. Jotkut kumminkin innostuvat. Kun joku hulttiointiin taipuvainen murrosikäinen, siis hyvä tyyppi, pääsee kadulla syljeskelyn ja paikkojen rikkomisen sijasta kokemaan purjehduksen jännitystä, se voi olla hänen elämänsä pelastus. Tai oppii niuhottamatonta kuria ja itsekuria. Tai kokee pärjäävänsä luonnonvoimien kanssa. - Pitkän listan voisi kirjoittaa, mutta täydentääkään joku muu
Meillä purjehtijoille olisi tässä hyvä paikka joko yhteisöjen kanssa tai yksityisesti. Mehän kai olemme reilua väkeä esimerkeiksi nuorille. Kalustoa riittää. Aikaakin on, jos osan harrastukseen käytettävästä olisi valmis uhraamaan.
Club Renata aloitti kaivamalla esiin Henrik Ramsayn veneen, mR 6 S/Y Renatan ja ryhtymällä kunnostamaan sitä. Ehkä on väärin puhua veneestä. Koko projekti on vähän kuin arkeologit kokoaisivat elävää hirmuliskoa muutamista kylkiluun kappaleista. Aivan järjetöntä touhua. Paitsi että siinä pelastetaan keskeistä suomalaista purjehdushistoriaa, mikä on arvokas asia - sekä historia että sen pelastaminen. En tiedä tarkemmin, mutta ihan lähivuosina pitäisi tämän upean veneen taas seilata.
Ehkä tärkeämpänä pidän Club Renatan nuorisotyötä. Yhdistys järjestää ilta- ja viikonloppupurjehduksia sekä leirejä ennen kaikkea nuorille. Ennen kaikkea varattomille ja syrjäytymässä oleville. Kuvittelen, että aikanaan Renataa voidaan käyttää tässä myös. Nythän lippulaivana on luotsikutteri Pitkäpaasi. Pitkäpaadella on oma jännittävä historiansa. - On ehkä turha sanoa, sanon silti, että yhdistys ei näitä omista vaan Museovirasto.
Nuorison kanssa tehtävä työ on korvaamatonta. Purjehdus on yksi arvokas muoto sen tekemiseen.
En kuvittele purjehdusta ihmelääkkeeksi enempää nuorten kuin muidenkaan ongelmiin. Hyvä on, jos ihmisistä edes kolmannes ylipäätään sietää kulkea puoliksi kyljellään pärskeiden kasteltavana. Jotkut kumminkin innostuvat. Kun joku hulttiointiin taipuvainen murrosikäinen, siis hyvä tyyppi, pääsee kadulla syljeskelyn ja paikkojen rikkomisen sijasta kokemaan purjehduksen jännitystä, se voi olla hänen elämänsä pelastus. Tai oppii niuhottamatonta kuria ja itsekuria. Tai kokee pärjäävänsä luonnonvoimien kanssa. - Pitkän listan voisi kirjoittaa, mutta täydentääkään joku muu
Meillä purjehtijoille olisi tässä hyvä paikka joko yhteisöjen kanssa tai yksityisesti. Mehän kai olemme reilua väkeä esimerkeiksi nuorille. Kalustoa riittää. Aikaakin on, jos osan harrastukseen käytettävästä olisi valmis uhraamaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Nuorisopurjehdukset, Club Renata, Meripartiolaiset, Jahti Alma, Meriperinne Stella Polaris, Purjelaivasäätiö, monet pursiseurat ja monet muut heiluttelevat nuorisolle tekemistä ja pois kadulta teemaviirin ilosanomaa tavoitteena löytää esimerkiksi yksityistä tai julkista rahaa johonkin meneillä olevaan hankkeeseensa - tyypillisesti nuorisotoimintaan sitten joskus käytettävän kaluston hankintaan tai peruskorjaukseen kun oma varallisuus ei siihen riitä. Aikas hieno konsti löytää sponsoreita tukemaan omaa harrastus- ja/tai liiketoimintaa. Aika usein toiminnan aloittajat ovat jollain muotoa idealisteja - halutaan pelastaa jotain aitoa, kulttuurihistoriallisesti ehtaa - kukkamullasta soivaksi peliksi...
Osalla tämän kuningasajatuksen keksijöistä on pyyteettömyys kaukana, joskin mukaan mahtuu myös sellaisia toimijoita jotka suuntaavat panostuksen nimenomaan aloittajan esittämään teemaan yhteiskunnan kannalta myönteisten teemojen toteuttamiselle. Mielestäni tässä ikkunassa Suomen Partiolaiset ovat onnistuneet parhaiten - pitkäjännitteistä nuorisotyötä pääosin lippukuntien omalla rahoituksella. Club Renata yksittäisenä yhdistyksenä on myös onnistunut mielestäni kohtalaisesti kun pyörittää museoviraston "lainakalustolla" nuorisopurjehduksia. On mielenkiintoista nähdä onko lainakaluston saatavuus ollut vetäjille sen verran hyvä diili päästä toteuttamaan purjehduksellisia tarpeitaan, että sy Renata jää ikuisiksi ajoiksi veistämölle odottelemaan parempia aikoja kuten näyttäisi käyvän Jahti Almalle - mikä on sääli. Alma on rekisterikirjojen mukaan Suomen vanhin purjelaiva. Peruskorjaus rungon osalta on varsin pitkällä - jos nyt peruskorjauksesta voidaan puhua. Laiva on käytännössä rakennettu kokonaan uudestaan - vaan vielä on paljon tekemistä ja rahat ilmeisesti loppu.
No olipa taustalla minkäkinmoisia vaikuttimia pidän kyllä erinomaisen hienona asiana sitä, että kanssaeläjistä löytyy asiaansa uskovia yritteliäitä kavereita tekemään ilmaistyötä kulttuuriperinnön vaalimoiseen ja muutoinkin yhteiseksi hyväksemme,
Jouluaatto on sitten onnellisesti ja tyytyväisenä vietetty. Joutaa kommentoimaan.
Tottahan kieroilla voi missä tahansa asiassa. Näin vanha kun on, on tähän ihmisjätteeseen joutunut joskus törmäämään. Törmäämiseksihän sellaisen kohtaaminen on usein mennyt. Toisaalta elämänkokemus kertoo senkin, että useimmat ihmiset pyrkivät olemaan rehellisiä.
Club Renatan aktiiveista tiedän muutaman. Heillä on kaikilla omat veneet. Vaikka eivät rikkaita olekaan, minun tietämäni veneet ovat sellaista tasoa, että ei tarvitse muita kadehtia eikä puljailla itselleen muuta kalustoa. Jollakulla lienee kaksikin venettä. En myöskään pysty keksimään, millä muulla tavalla toiminnasta voisi saada henkilökohtaista hyötyä.
Eipä meidän kumminkaan tarvitse kantaa huolta, mitkä ovat jonkun yhteisön motiivit. Meillähän on jokaisella toinen toistaan parempi vene. Jollain voi olla käytössä huvila rannalla, oma tai kaverin. Parhaassa tapauksessa vaimo on pätevä gasti tai jopa tasavertainen purjehduskaveri. Siitä vain lähimpään nuorisokotiin tarjoamaan sopivalle porukalle innostavaa viikonloppua. Itselle ei koidu hyötyä paitsi hieno tai ainakin opettavainen kokemus. Ja taatusti on ainakin oudokseltaan väsynyt reissun jälkeen.
Mitään estettä tällaiseen arvokkaaseen työhön - työstä se kyllä käy - ei ole. Kysymys on vain omasta tahdosta. Olisi upeaa, jos sitä tahtoa joiltakin löytyisi.
Kuten aikaisemmin sanoin, ei purehdus mikään yleislääke ihmisten ongelmiin ole. Mutta voi ajatella, että yksikin autettu elämä on sillä tavalla arvokas, että sitä ei voi ainakaan rahassa mitata.
En nyt yhtään tykkää teistä. Jos tulee puhe ihanimmista untuvatyynyistä kipparin päivätorkkusalonkiin tai veneen vaihtamisesta isompaan, että mahtuu kunnon viinikellari, mielenkiintoa ja juttua riittää. Jos aiheena on edes teoreettinen ajatus ajan ja vaivan uhraamisesta muille kuin itselle, seuraa suuri hiljaisuus.
Ennen puhuttiin itsekkyydestä. Nykyään sama asia hyväksytään käyttämällä ilmaisua terve itsekkyys. Purjehtijat?