Miksi ihmeessä sitten pitää alkaa rakentaa niitä uusia perheitä, kun ne on tuhoon tuomittu ennekuin se ehtii alkaakaan!?
Eikös isä voi seurustella omalla tahollaan jonkun naisen kanssa ja samoin äiti? Pitääkö aina rynnätä muuttamaan heti yhteen kun uusi löytyy, onnellisimpia voisitte olla pelkästään seurustelu tasolla. Yhteen muutto särkee aina kaiken.
Ei olisi näitä lapsi kiistoja eikä häirikkö exiä ym kiukuttelevia nykxiä ym naxia ja kaxia!
Lapsetkin olisivat onnellisimpia kun saisivat oman vanhenpansa kokonaan eikä jakaa vieraitten lasten kanssa ja vielä jonkun vieraan aikuisen kanssa!
Täällä kaikillä on sama ongelma jollain suurempi ja jollain pienempi. Ei ne ongelmat valittamalla katoa, vaan teoilla.
Kukaan ei näissä sekalaisissa perheissä osaa tehdä mitään oikein, ja kaikki mikä menee pieleen, on toisen lapsien syy tai hänen exänsä syy!
Aikuinen joka ei osaa ottaa vastuuta itsestä ja muista, ei ole kykenevä mihinkään suhteeseen. Perheissä on omat opitut tavat, ei niitä lähetä tosta noin vain muuttamaan, ne on hyväksyttävä virheineen kaikkineen. Se luo jo lapsille turvallisuutta.
Mutta kun vaaditaan omien mieltymyksien takia toisia muuttumaan, niin se on niin itsekästä, että sietäisi miettiä sitä, mitä siltä suhteelta haluaa. Tehdäkö siitä itsekkäästi omien halujen mukainen, vai sellainen jossa jokainen viihtyy ja jokaisella on oma paikka.
Emmehän ole varmaankaan tulleet tänne toisia ihmisiä vihaamaan, vaan heitä rakastamaan. Kaikkia ei todellakaan voi rakastaa, mutta kaikkien kanssa täytyy tulla toimeen.
Eikös isä voi seurustella omalla tahollaan jonkun naisen kanssa ja samoin äiti? Pitääkö aina rynnätä muuttamaan heti yhteen kun uusi löytyy, onnellisimpia voisitte olla pelkästään seurustelu tasolla. Yhteen muutto särkee aina kaiken.
Ei olisi näitä lapsi kiistoja eikä häirikkö exiä ym kiukuttelevia nykxiä ym naxia ja kaxia!
Lapsetkin olisivat onnellisimpia kun saisivat oman vanhenpansa kokonaan eikä jakaa vieraitten lasten kanssa ja vielä jonkun vieraan aikuisen kanssa!
Täällä kaikillä on sama ongelma jollain suurempi ja jollain pienempi. Ei ne ongelmat valittamalla katoa, vaan teoilla.
Kukaan ei näissä sekalaisissa perheissä osaa tehdä mitään oikein, ja kaikki mikä menee pieleen, on toisen lapsien syy tai hänen exänsä syy!
Aikuinen joka ei osaa ottaa vastuuta itsestä ja muista, ei ole kykenevä mihinkään suhteeseen. Perheissä on omat opitut tavat, ei niitä lähetä tosta noin vain muuttamaan, ne on hyväksyttävä virheineen kaikkineen. Se luo jo lapsille turvallisuutta.
Mutta kun vaaditaan omien mieltymyksien takia toisia muuttumaan, niin se on niin itsekästä, että sietäisi miettiä sitä, mitä siltä suhteelta haluaa. Tehdäkö siitä itsekkäästi omien halujen mukainen, vai sellainen jossa jokainen viihtyy ja jokaisella on oma paikka.
Emmehän ole varmaankaan tulleet tänne toisia ihmisiä vihaamaan, vaan heitä rakastamaan. Kaikkia ei todellakaan voi rakastaa, mutta kaikkien kanssa täytyy tulla toimeen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kyllähän näitä onnistuneitakin uusioperheitä on. Tällä palstalla tietenkin korostuu ne negatiiviset jutut, kun täältä halutaan apua ja tukea ikäville asioille.
Meillä on mennyt ainakin ihan hyvin, vaikka alussa olikin tekemistä kun exät "pyörivät jaloissa". Silti halusimme muuttaa yhteen kun halusimme (muutaman vuoden päästä) yhteisen lapsen. Nyt on lähes 15v takana, enkä päivääkään vaihtaisi pois!
Miten niin tuhoon tuomittu? Uusioperheen perustamisessa onkin tärkeää otta huomioon menneisyys mutta eihän se estä rakentamasta hyvää elämää yhdessä niin että kaikki viihtyy siinä. Se on mahdollista jos kaikki ottaa huomioon toiset ja pyrkii tuottamaan iloa toisilleen. Ei takeruta turhiin asioihin ja keksitä kaikkea sitä mikä aiheuttaa itkua ja kärsimystä. Ei sitä uusperhettä kannata perustaa jos tietää valmiiksi ettei omaa sellaisia henkisiä voimavaroja ja luonnetta minkä avulla selviytyy ristiriidoistakin. Aikuiset voisivat tuijottaa enempi muiden napoja kuin omaansa niin myös lapset oppivat sen tekemään. Kaikenkaikkiaan täällä maailmassa olisi hyvä viljellä iloa ja naurua muistaen myös sen että vastoinkäymiset ovat osa elämää.
Minä ainakin olen onnellinen uusioperheessä.
Lapset ovat onnellisia, minä ainakin aidosti tykkään mieheni lapsista. Kivoja lapsia!
:-)