Rakkauden kämmenellä

Elämä niin arvokasta,
hetket jokaiset.
Tällä hetkellä paljon
- tunteita monenlaisia.

Onko se elämän ääni?

rakkauden kämmenellä,
sydän siköasennossa,
rauhaisasti,lapsen lailla

Yksinäinen kirjoitti:

rakkauden kämmenellä,
sydän siköasennossa,
rauhaisasti,lapsen lailla

Ilahduin sinusta,
en voi unohtaa
kotkanpoikien jurotusta.
Se oli rakkauden teko.

sinisiipi kirjoitti:

Ilahduin sinusta,
en voi unohtaa
kotkanpoikien jurotusta.
Se oli rakkauden teko.

pesässä jurottamassa,
ja kuuntelemassa myös
sisuksiani jotka usein
enimmäkseen murisevat
nälästä rakkauden

Yksinäinen kirjoitti:

pesässä jurottamassa,
ja kuuntelemassa myös
sisuksiani jotka usein
enimmäkseen murisevat
nälästä rakkauden

Kotkanpoika se mököttää
korkealle mokoma on pesä tehty
eikä siivet vielä kanna

Komiat on juu maisemat
vaan silti pitää täällä vaan
ankeasti odottaa
Joskus unohtuu haaveisiin
ei aina jurottaa muista
silloin kun hellittää
vanhasta
ei huomisesta huolta kanna
huominen pitää kyllä huolen itsestään

Ja oikeastaan
kuka tietää
koska
siivet kantaa
Jostakin tulee
hiljainen varmuus
ja se kömpii kankeasti
mutta päättäväisenä
jo rapistuneen pesänsä reunalle

Unohtaa kaiken muun
ja antaa mennä.

Innostuneena
itsestään
ja taidoistaan
on maailma avara ja
kotkanpojalle uusi
Kohta jo muistelee
ohimennen
lapsuusaikojaan

On siitä tullut uljas
ilmojen jättiläinen
elämäänsä tyytyväinen

Ken sanois mitä matkoillaan
kohtaa vielä kerran.

vuotari.marika kirjoitti:

Kotkanpoika se mököttää
korkealle mokoma on pesä tehty
eikä siivet vielä kanna

Komiat on juu maisemat
vaan silti pitää täällä vaan
ankeasti odottaa
Joskus unohtuu haaveisiin
ei aina jurottaa muista
silloin kun hellittää
vanhasta
ei huomisesta huolta kanna
huominen pitää kyllä huolen itsestään

Ja oikeastaan
kuka tietää
koska
siivet kantaa
Jostakin tulee
hiljainen varmuus
ja se kömpii kankeasti
mutta päättäväisenä
jo rapistuneen pesänsä reunalle

Unohtaa kaiken muun
ja antaa mennä.

Innostuneena
itsestään
ja taidoistaan
on maailma avara ja
kotkanpojalle uusi
Kohta jo muistelee
ohimennen
lapsuusaikojaan

On siitä tullut uljas
ilmojen jättiläinen
elämäänsä tyytyväinen

Ken sanois mitä matkoillaan
kohtaa vielä kerran.

tuota enään paremmaksi panna,
hieno oli

Yksinäinen kirjoitti:

pesässä jurottamassa,
ja kuuntelemassa myös
sisuksiani jotka usein
enimmäkseen murisevat
nälästä rakkauden

...aivan hirveä möyrinä oli.
Kuule meillähän on rakkautta.
Ollaan sisaruksia, olet
kotkanpoikaveljeni.
Ymmärrän veljistä aika paljon,
minulla on niitä oikeasti neljä
ja sitten 2 ottopoikaveljeä ja
sinä nyt sitten se kolmas veljeni.
Perhe vaan kasvaa, eikö se ole rakkautta
todellista?

vuotari.marika kirjoitti:

Kotkanpoika se mököttää
korkealle mokoma on pesä tehty
eikä siivet vielä kanna

Komiat on juu maisemat
vaan silti pitää täällä vaan
ankeasti odottaa
Joskus unohtuu haaveisiin
ei aina jurottaa muista
silloin kun hellittää
vanhasta
ei huomisesta huolta kanna
huominen pitää kyllä huolen itsestään

Ja oikeastaan
kuka tietää
koska
siivet kantaa
Jostakin tulee
hiljainen varmuus
ja se kömpii kankeasti
mutta päättäväisenä
jo rapistuneen pesänsä reunalle

Unohtaa kaiken muun
ja antaa mennä.

Innostuneena
itsestään
ja taidoistaan
on maailma avara ja
kotkanpojalle uusi
Kohta jo muistelee
ohimennen
lapsuusaikojaan

On siitä tullut uljas
ilmojen jättiläinen
elämäänsä tyytyväinen

Ken sanois mitä matkoillaan
kohtaa vielä kerran.

Kysymykseeni, jota olen kysellyt
juossut perässä niiden, jotka eivät tienneet.
Tämä päivä on taas onnellinen, sinä ihana ihminen.
Sain sulta äidin rakkautta. Kiitos.