En voi puhua rakkaudesta. En koskaan saanut tilaisuutta oppia tuntemaan. En koskaan saanut tilaisuutta rakastaa. Sain vain tietoisen tuskan, etten koskaan saakaan tilaisuutta näihin.
Mikä oli/on kaiken tarkoitus, lisätä tuskaaniko?
Mikä oli/on kaiken tarkoitus, lisätä tuskaaniko?
Vastaukset 31
Vanhimmat
Hän joka on tuskasi syy on Itse tuska, rakkauden murhamies.
Mitä tämä tarkoittaa?
Miksi päästit hänet menemään, jos hän on sinulle niin tärkeä? Onko hän kuollut? Jos ei niin tee jotain. Nykyinen mieheni odotti viisi vuotta, että sai minut omakseen. Ystävystyi, pyysi kahville, elokuviin, syömään, laivalle, teatteriin. Jos olet sen oikean kohdannut niin tee jotain. Näytä, että olet hänet ansainnut.
Joillekin käy niin kuin sanoit. Puhut viisaasti. Ehkä hän odotti myös.
Niin, mitä te odotitte. Joulupukkiako?
miksiiiiiiiiii
!
!
Valitettavasti aloittajalla ihan klassinen tapaus. Tapaat kivan miehen vaikkapa ravintolassa ja vietätte illan yhdessä, tanssitte ja tutustutte juttelemalla, kunnes olet ällikällä lyöty, että hän on ihan sielunkumppanisi. Tapaatte vielä uudestaankin ja olet ihan myyty hänen persoonastaan, arvomaailmastaan ja tavastaan olla ihmisten kanssa mitä siinä nyt olet ennättänyt seuraamaan. Sitten hän kertoo, että on joko naimisissa tai muuten vaan varattu, mutta olkoon nyt sitten vaimo vaikka reissussa tms
Siinäpä se, Eipä tee mieli tutustua enempää, mutta ehdit jo ihastua, joten olisit halunnut tutustua.
No loppupelissä, et haluakkaan. Näytti tuon puolen itsestään eli luottamusta olisi hiukka vaikea rakentaa, siihen kaikki kuitenkin suhteessa lopulta nojaa.
Jos tunnet jonkun sielunkumppaniksesi niin ehkä se tunne voi olla molemminpuolinen. Et voi tietää millaisessa suhteessa toinen on. Kukaan ei varmaan halua kenenkään suhdetta hajottaa, se on ymmärrettävää. Mutta entäpä, jos sihteensa onkin ratkeamispisteessä, päästätkö jonkun noin hyvän tuntuisen ihmisen vaan pois. Itseäni ihmetyttää aina kovasti se, kun kaikki toitottaa, että kyllä niitä sopivia ihan vapaitakin tulee vastaan. Itsessäni on ainakin varmaan se vika, että mä en koe sopivia noin vaan tulevan vastaan, en oo oikein koskaan kokenut. Vaan sellainen, siis tosi sopiva on mulle ainakin tosi harvinainen, eikä tämä tarkoita ettei kukaan olisi minusta kiinnostunut. Mutta, jotkut varmaan tykästyy paljon helpommin.
Samoilla linjoilla. Ethän sä kenenkään rakastu siksi että on vapaa tai varattu, vaan siihen persoonaan, ei sydän lue parisuhdestatuksia. Ei niitä sopivia todellakaan tule mistään liukuhihnalta vastaan. Pikemminkin se vain tarkoittaisi, että tyytyisi johonkin toiseen paremman puutteessa.
Varaamattomissa ei ole jänskää.
Kenen syy, että yksi vain rakkahampi on vaikka muita on tuhansia? Sinä voisitko tietää sen?
Ei lisätä...ei tosiaan. Olisin tuolloin ollut valmis mihin vaan...mut ajattelin et sä et. Silti halusin kertoa omista fiiliksistä...
Ajattelit, että toinen ei? No, kysyitkö siltä toiselta? Mitä sitten tapahtui? Kerroitko niistä omista fiiliksistä?
Kerro lisää.
ymmärrät huonosti rietas puliukko.
Todella haluaisin kuulla tästä lisää. Jos ei muilla perustein, niin ihan vain oman tuskani tueksi. Aloittajan kirjoitus on kuin sanoiksi puettu sydämeni ääni.
Kyllähän se pitää yllä sitä rakkautta, jos toinen tuo julki sitä koko ajan.
Tämä viesti jäi vaivaamaan...
Jääkö asiat usein vaivaamaan?
Sama tunne. Mies vaikutti ajattelevan samoin, mutta sitten katosikin päiviksi.
Otin yhteyttä ja kerroin mitä ajattelen. Mies otti sen hyvin. En usko kuulevani hänestä enää ikinä.
Omat voimat aivan loppu.
Oikeastaan ei edes haittaa, vaikken saa tietää, onko aloituksen kirjoittanut se minun haaveideni kohde. Se, jota en voi saada kai koskaan, vaikka olisikin vapaa. Kunnioitan hänen etiikkaansa enkä ole paljastanut tunteitani. Eikä hänkään. Mutta tämä syvä onnen ja yhteyden tunne pitää hänet sydämessäni elossa. En lakkaa hämmästelemästä sitä hyvän olon tunnetta, joka kahden vieraan välille syntyi. Pyhää hyvää tahtoa, kunnioitusta, ystävällisyyttä, halua olla toiselle niin hyvä kuin mahdollista. Ja sitten se hetki olikin ohi. Näitä hetkien palasia yritän säilyttää muistoissani ja toivon ettei ne koskaan katoaisi. Sain niistä hetkistä niin paljon enemmän kuin koskaan ennen. Olin onnellinen vielä pitkään tapaamisten jo päätyttyä. Uskoin että sinä tunsit samoin. Pieniä hymyjä muuten niin virallisen aiheen ympärillä. Ja kun sitten avasin sydämeni ja kerroin minulle tapahtuneesta tragediasta, otit sen niin hyvin vastaan. Tunsin olevani turvassa. Niin, sinun seurassasi olen aina tuntenut olevani kuin kotona, turvassa. Tuntuu kuin olisimme toistemme puolikkaat, mies- ja naispuoli, jotka etsivät toisiaan, koska yhdessäolo on vain niin oikean tuntuista.
Tällainen tunnevyöry tuli sitten kirjoitettua.
Lohduksi haluaisin sinulle sanoa, että kaikki on mahdollista, jos kaksi ihmistä rakastaa toisiaan. Siinä eettisetkin kysymykset joutuvat kumartamaan rakkauden edessä.
Voi hyvin, sinä valoisa ihana ihminen! Toivottavasti kuulen sinusta vielä joskus. ❤️
Voiko tälläistä kirjoittaa edes mies. Niin mielelläni tämän kirjoituksen omisin itselleni kirjoitetuksi. Olen aina halunnut säilyttää ystävyyden. Hyviä ihmisiä on liian vähän! Olet mun ❤ystävä ja aina tykkään susta, tiedä se.
Onkohan kirjoittaja mies vai nainen?
Sinä taidat olla nainen
Onkohan tämän ketjun aloittaja vielä täällä? Haluaisin kuulla lisää, jos vaikka olisitkin se jota kaipaan.
anna vihje kaivatustasi.
Vaalea mies.
Tiedätkö nimensä?
Kaunis kirjoitus. Jos saisin sen joulukuisen hetken työhuoneessani takaisin käsikirjoittaisin sen toisin. Niin ikävä sua mies
Tiedän kyllä.
Kukaan täällä ei tiedä mitään, ei yhtään mitään joten älkää hyvät ihmiset päästäkö päätä viiraamaan ja luulko olemattomia. Ei tämä noin mene, ymmärtäkää, kiusaatte vain itseänne.