Olen uusi känykkän käyttäjä joten antakaa anteeksi tietämättömyyteen. Kysyn kuitenkin mitä tsrkoittaa kamerasa oleva ominaisuus automaattitarkennus?
Olen tähän mennessä kuvanut Canonin Isux pokkaria la, mutta nyt minulla on alkanut kiinnostammaan järjestelmä kameran ostaminen
Olen saanut hyvän käsityksen Olympuksen kameroista ja ja niinpä met haluaisimma vaimon kanssa sellaisen jostakin ostaa, mutta kun net on kansa niin palijo kalliita näin toimeentulo tujen saajalle.
Olisiko mahtollista ostaa sellaisen vaikka pienellä kuukausierällä ja mistä voisi sellaisen hakia. Täältä meiltä on aika pitkälti Helssinkiin, mutta jospa Kirkkoniemestä sellaisen saapi.
Olen tähän mennessä kuvanut Canonin Isux pokkaria la, mutta nyt minulla on alkanut kiinnostammaan järjestelmä kameran ostaminen
Olen saanut hyvän käsityksen Olympuksen kameroista ja ja niinpä met haluaisimma vaimon kanssa sellaisen jostakin ostaa, mutta kun net on kansa niin palijo kalliita näin toimeentulo tujen saajalle.
Olisiko mahtollista ostaa sellaisen vaikka pienellä kuukausierällä ja mistä voisi sellaisen hakia. Täältä meiltä on aika pitkälti Helssinkiin, mutta jospa Kirkkoniemestä sellaisen saapi.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Sitä kannattaa ehkä sieltä Norjan puolelta kysellä...
"automaattitarkennus"
Automaattitarkennus tarkoittaa juusi, sitä, mitä sana tarkoittaa. Toisin sanoen mahdollisuus antaa kameran tarkentaa itse oman halunsa mukaan.
Kuten tuo aakkosihme tuossa yllä kertoo niin se valittuna kamera tarkentaa itse. Yleensä, tuntematta sinun kameraasi, voit kuitenkin valita paikan johon tarkennus tapahtuu. Ainakin Nikonissa joita käytän on punainen ruutu ja kun tarkennus on tapahtunut siihen kohtaan jossa ruutu on se muuttuu vihreäksi. Arvelen Canonilla olevan saman sukuista toimintaa.
Jos sinulla on siellä kameran takana kosketusnäyttö niin kohdan voinee valita koskemalla paikkaan johon tarkennus halutaan tai se pitää valita sillä ohjauspainikkeella jolla sitä voi siirtää mihin suuntaan hyvänsä ylös, alas ja sivuille.
Onnea yrityksellesi!
Onnea myös yrityksellesi perustella sossun tai kelan tädille kamera-apurahaa jos kerran kertomasi mukaan heidän rahoillaan itsesi elätät. Suosittelen työtä niin palkkarahalla saa ostaa vaikka lentokoneen eikä kukaan kysele. Tosin siihen tarvitaan keskipalkkaa korkeammat tulot mutta sehän on vain valintakysymys mihin hommaan menet töihin. Voi olla jotta lentokone vaihtuu käytettyihin kottikärryihin jotka tosin tavikselle ovat lentokonetta hyödyllisempi valinta.
Automaattitarkennus vai käsin tarkennus
Ennen vanhaan oli käsisäätöisissä kameroissa ja objektiiveissa tarkennusasteikkoja. Kamera tai objektiivi voitiin tarkentaa tietylle etäisyydelle. Kiertämällä käsin objektiivin tarkennuskierää. Tarkennus saattoi aiheuttaa sen, että lähellä esim. puolen metrin päässä kohde näytti kuvassa epäterävältä, jos tarkennus oli säädetty viiteen metriin. Käsin tarkentamiseen vanhoilla objektiiveilla yksi konsti on:
- kun säädetään etäisyyttä ja katsellaan kameran etsimen kautta, tuliko terävän näköiseksi kohde, niin ehkä käden liike on ensin niin nopea, että menee, tai jostain muusta syystä menee ensin hiukan ohi,
- sitten väännetään hiukan takaisin päin, ja meni hiukan taas oikean kohdan ohi, mutta tällä kertaa ohi meno oli ehkä vähäisempi, ja
- lopulta vielä pienempi vääntö vastakkaiseen suuntaan aiheuttanee sen, että tarkennus osuu lähes kohdalle tai tasan kohdalle, jolloin voidaan jo kuvaa ottaa. Tällaisella kolmivaiheisella käden liikkeellä lienee kuvannut monikin käsintarkennuksen käyttäjä? Muistuttaa kassakaapin avaamisen kiertoliikkeitä, tai sitä miten Amerikan mantereella on ollut kouluissa tallelokeroiden lukkoina kolmella numerokoodilla avattavia "combination lock" - jos joku sellaista muistelee. Tämän tyyppisen mekaniikan käytössä voi kehittyä erittäin nopeaksikin, jos sitä tekee/harjoittelee paljon. Ensin karkeasti oikeaan suuntaan, sitten tarkemmin hiukan takaisin päin, ja lopulta vähän takaisin kohdalle, bäng.
Automaattitarkennuksen (ja varsinkin tsuumien) tulo markkinoille aiheutti mm. että alettiin entistä enemmän tehdä objektiiveja, joista syvyysterävyysasteikot puuttuvat. Asteikot, joista näkyisi, millä objektiivin himmennyksellä terävyys riittää esim. metristä äärettömään. Automaattitarkennusta on ollut kahden tyyppistä:
- passiivinen tarkennus, joka vertailee maisemassa näkyviä kontrasteja, ja
- aktiivinen, joka valaisee tarkennuksen apuvalolla, ehkä punaisella.
Yleensä kompaktikameroissa laukaisimen painamisella puoliväliin automaattitarkennus käynnistyy ja oikean kohdan löydettyään lukittuu. Laukaisinta puoliväliin painettuna pidettäessä tarkennuskohta säilyy kameran muistissa. Joten kameralla voidaan sihtailla sitten hiukan eri suuntaan, jos halutaan vaikka kuvata metrin päässä oleva kissa siten, ettei se osu kuva-alan keskelle. Jossa keskiosassa automaattitarkennuksen tähtäyskohta on monessa kamerassa.
Järjestelmäkameroista löytyy useampia tarkennuspisteitä ja tarkennustapoja - erilaisia tapoja käyttää automaattista tarkennusta. Toisaalta moni kuvaaja myös on kiinnostunut oppimaan käsisäätöisiä toimintatapoja, eli "ottamaan haltuun" tekniikkaa enemmän, sen sijaan, että vain antaisi kameran tehdä kaiken automaattisesti. Näistä asioista on tehty mm. Youtube-videoita.
Syvyysterävyyteen vaikuttavat polttoväli, kuvausetäisyys ja objektiivin himmentäminen.
Tarkentamiseen liittyviä Youtube-hakuja:
https://www.youtube.com/results?search_query=hyperfocal distance
https://www.youtube.com/results?search_query=angry nikon manual
https://www.youtube.com/results?search_query=wallace manual focus
https://www.youtube.com/results?search_query=nikon focus system
Käsin tarkennukseen on hyvä hankkia tähyslasi jossa on vanhaan tyyliin leikkokuva, se varmistaa kohdan jossa terävyyden paras mahdollinen osa on sijoitettuna. Sen puuttuminen nykykameroista on puute. Sen voi kosjata vaihtamalla sen tähyslasin teikkokuvan sisälätävään.
Tarkennuksesta lisää sekalaista dataa
Etsimen vaihtoa saattoi tarkoittaa myös Trenholm sivullaan 62.
http://www.trenholm.org/hmmerk/TIAOOFe.pdf
Objektiiveissa ja etsimissä kun on runsaasti monenlaisia linssejä, niin aina sitten summa ei osunutkaan kohdalle.
Trenholmin teoksessa on matemaattisen ja geometrisen näköistä esitystä, kaavioita tarkentamisesta, loitontamisesta ja syvyysterävyydestä. Olisiko näin, että joillekin esim. makrokuvauksessa ongelmia on aiheuttanut nimenomaan etsimen yhteensopimattomuus objektiivin silmälasien kanssa, eikä niinkään se, että objektiivi sinällään olisi viallinen? Kaikissa etsimissä ei liene diopterisäätöjäkään.
Objektiivin hienosäätöä kamerarunkoon sopivaksi on neuvottu mm. Youtubessa. https://www.youtube.com/results?search_query=calibrate lens
Yleensä on kehuttu sitä, miten Nikonin kameroihin sopivat vanhat objektiivit. Mutta näissäkin saattaa olla selvittelemistä. On taulukoita, mikä sopii, mihin runkoon. Esim.
https://www.nikonusa.com/Images/Learn-Explore/Photography-Techniques/2011/Which-Nikkor-is-Right-for-You/Media/NIKKOR-lens-compatibility-chart.pdf
Näitä PDF-tiedostoja netistä voi etsiä esim. hakusanalla PDF tai filetype:pdf.
Tai PDF-hakukoneilla.
Mm. tällaisia löytyi tänään:
http://scitechconnect.elsevier.com/wp-content/uploads/2017/02/Focus-Depth-of-Field-and-Lenses.pdf
https://groups.csail.mit.edu/graphics/classes/CompPhoto06/html/lecturenotes/22_DepthDefocus_6.pdf
Itselläni makrokuvauksen ongelmana joskus muinoin oli se, että tiettyyn millimetrilukemaan asti ulottuvaksi mainostettu tsuumi ei ollutkaan lähelle tarkennettaessa todella niin pitkä, vaan lyhyempää polttoväliä. Toisena ongelma nykyään, digitaalikompaktikameralla lähelle tarkennettaessa on joskus tuntunut, ettei kamera tarkenna lähelle oikein. Mutta kun olen lukinnut tarkennuksen ja sitten siirtänyt kameraa eri etäisyydelle, niin tarkennusetäisyys on osunut kohdalle lopulta. Eli eräänlainen automaattitarkennuksen ja käsinsiirtymisen sekoitelma toimii lähikuvauksessa.
Olen ihmetellyt Olympuksen MTF-järjestelmän 30 millin makro-objektiivin mainostusta Youtube-sivuilla ja muualla. Joissakin mainoksissa on väitetty tuon makron suurentavan 2,5x. Joissain muissa mainoksissa 1,25x.
Eli näiden kanssa saa olla tarkkana, mitä versiota objektiivin sattuu saamaan. Ja muuttuuko polttoväli tarkennuksen aikana. Toimiiko laite kuten mainostettiin.
Onneksi selvisin juoppohulluuskohtauksestani ja tajusin että se Canonin Ixus on paljon parempi kuin mikään paska Olympus suttu-Zuikoineen. Tällaista se on täällä kehä-kolmosen sisällä III-oluen kanssa läträtessä.
Käytännössä+on+osoitettu+kaikilla+nykyisillä+kameroilla+saatavan+hyviä+kuvia+jos+kuvaaja+vain+osaa+käyttää+sitä+kameraansa.+Suttu+mikä+hyvänsä+on+vain+osoitus+kuvaajan+taitamattomuudesta.+Sutut+kun+vasta+paljastuvat+100%+kuvilla+ja+se+taas+vaatii+tulosteita+joiden+vain+harvan+printterit+pystyvät+syytämään.
Jos tuo Olympusta mollaava tyyppi edes osaisi kuvata ja kaiken lisäksi jos se jotain kameroista ymmärtäisi, niin silloin noilla typerillä mielipiteillä ehkä olisi katetta. Nythän tuo on pelkkää lapsellista tuuleen huutelua.
Tuskinpa se on edes täysi-ikäinen