on monille se viimeinen asia, joka saa ymmärtämään, että vanha suhde on tullut tiensä päähän. Tuosta tunteesta voi saada sen voiman mitä tarvitsee huonosta ja toimimattomasta, jopa onnettomasta suhteesta irtautumiseen. Tulee tunne, että elämä jatkuu ja vielä joskus voi olla onnea. Tai sitten käy niinkuin itselleni, jolle haluttiin näyttää vain kelpaamattomuus ja huonous, usko paremmasta tulevaisuudesta ja mahdollisuudesta löytää joku vierelle. Tämä kaikki kriisin tuskaa lisäten ja eroa hidastaen. Jotta vasta viimeisillä voimillaan eroaa.
Toiseen ihastuminen ja rakastuminen
vanhaanroikkuenjättäen
8376
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kai sitä pitäisi aina ennen kaikkea erota itsensä vuoksi?
Totta helvetissä voi, mutta luepa aloitus uudelleen, jos se vaikka aukeaisi sinullekin!!
Ei se todellakaan niin mene. Yhtälailla voit mennä ojaan ja allikkoon ihastuessasi ja rakastuessa uuteenkin, ja vasta sitten tajuta mikä suhteessanne on ollutkin sitä hyvää minkä vuoksi voisikin vielä yrittää yhdessä ja huomaat oppineesi jotain itsestäsi ja kypsyneesi ihmisenä näkemään omatkin virheesi.
MINUN MIELESTÄ IHMISTEN EI KUULU OPPIA MUIDEN IHMISTEN KUSTANNUKSELLA. Se, että joku/jotkut käyttäytyy paskamaisemmin kuin kumppani, josta mietit eroa on hyvä syy nähdä vanha kumppani patemmassa valossa ja jäädä vanhaan suhteeseen. Luuletko, että suhde silleen kestäisi kovinkin pitkälle. Vau, mikä ajatuskulku. Niin minussa on vikoja, paljonkin vikoja ja terapiassa on yritetty korjata kaikenmoisia juttuja ja minä omiakin vikoja ja olen yrittänyt korjaantua paremmaksi ja rakastavammaksi ihmiseksi, mutta ensilti tule toisen kanssa toimeen.
Suhteissa ihmisiinhän sitä oppii itsestään asioita ei yksin olemalla ja jos olet terapiassakin käynyt, niin sehän vasta jees juttu onkin sen paremman itsetuntemuksen ja itsetunnon kannalta. Ei tässä elämässä kaikkien kanssa tullakaan toimeen, mutta omista virheistään voi aina kasvaa ja oppia näkemään mistä ne ongelmat suhteessa voivat johtua. Ihmiset voivat löytää toisensa uudelleen ja alkavat tehdä asioita eri tavalla ettei tietty käytösmalli suhteessa toistuisi ja johtaisi asiasta toiseen ja taas siihen, että voimavarat vain kuluu eikä suhde anna mitään. Se on tietysti molemmista kiinni, että jaksetaan yrittää. Joskus vikaa voi olla molemmissa ja toisinaan vain omassa keskenkasvuisuudessa, mutta sen asian huomaaminen ja hoksaaminen sekä oman käytöksensä muuttaminen on se huipuin juttu. Oman itsensä kanssa toimeentuleminenkin voi helpottua huomattavasti, kun oivaltaa asioita.
Ei se kuule todellakaan auta, jos toinen ei kykene muuttamaan toimintaansa, sama kökkö elämä jatkuu vaan ja eiköhän tää keskustelu mee ohi aloituksen. Mutta kiitos muistutuksesta kuinka paska ihminen olen, että paskaa tulee ulkoapäin sekä kumppanille en merkinnyt niin paljoa, että hän olis pätkääkään välittänyt suhdetta hoertävistä asioista. Osannut tai kuule ihan mitä vaan.
Eihän ne asiat todellakaan ole noin että ilolla kaikki oppi vastaan. On ihan normaalia olla katkera ja vittuuntunut jos toinen ei ymmärrä kohdella edes reilusti. Vanha mutta vittumainen sananlasku on että väärät valinnat antavat ne opetukset. Todella typerää ja suorastaan ilkeää kommentointia tuolta lässyttäjältä joka sinua ennen kirjoitti.
Ei kyllä ollut ilkeä kommentti vaan ihan asiallinen, mutta toki osalla alkaa hermoilu kun ei ole samaa mieltä kaikki. Joo jokainen on katkera ja vittuuntunut joskus mutta ehkä hän tarkotti että jos on liian katkera ja antaa sen hallita niin voi jäädä hyvä kumppani löytymättä koska olen tavannut naisia joilla joku ihme katkeruus vuosienkin jälkeen exiään kohtaan pistää heidät olemaan liian stereotyyppisiä ja hyväkin mies saa paskaa niskaan kun ollaan liikaa jääty siihen katkeruuteen, jos oma sydän on rikottu niin ei se tarkota että pitää kostaa sellasille jotka ei ansaitse sitä ja jotka oikeasti osaa kohdella naista hyvin. Itselläkin ollut paskoja suhteita mutta katkera en ole, harvinaista että olisin edes katkera, osaa olla sillain ettei tule katkeraksi kun on sinut ittensä kanssa ja oma ittensä rohkeasti.
Ja tuo ilolla vastaan kyllä mun ajatuksissa on niin että ainakin itse olen iloinen siitä että olen saanut elämässä rankempaa koulua koska juurikin ne virheet mitä tein opetti paljon varsinkin kun oppi niistä ja juurikin se paskakin pitää siinä määrin osata ilolla ottaa vastaan että siitä voi oppia jotain, vaikkei se helppoa olekkaan saatika hyväksyä sitä että paskaa sataa niskaan vaikka ei ansaitsiskaan.
Ja aina pitää ensin edes yrittää phua asiat halki ja jos se ei onnistu niin sitten eroaa.
Itse käsitän katkeruuden sellasena että oelt vaikka olut huonossa suhteessa ja vaikka olet päässyt siitä suhteesta niin edelleen olet vihainen ja jäät jumittaan siihen yhteen vihaan.