Tilannenopeus ja suojatie

Eskoperttiliikennevaara kirjoittaa myös nimimerkillä Rahtarinpoika. Samanlaista epäselvää kirjoitusta ja kirjoitusvirheet aivan samat. Asiaa tuntuisi olevan mutta....

Pitää ehtiä pysähtyä tarvittaessa. Siis tarvittaessa. Normaali henkilö kyllä on saanut pysähtymisen tarpeen selville jo paljon ennen kuin etäisyyttä suojatiehen on viisi senttiä.

Toistetaan vielä se olennainen:
Tarvittaessa.

tarvittaessa kirjoitti:

Pitää ehtiä pysähtyä tarvittaessa. Siis tarvittaessa. Normaali henkilö kyllä on saanut pysähtymisen tarpeen selville jo paljon ennen kuin etäisyyttä suojatiehen on viisi senttiä.

Toistetaan vielä se olennainen:
Tarvittaessa.

Lue lisää

Tarvitseeko pysähtyä, jos taivaalta tipahtaa suojatielle vaikkapa tietoliikennesatelliitti? Ihmisen reaktioaika kun on satoja millisekunteja, niin kiirus tulee...

Maalaisjärki auttaa, kirjaimellisesti tuota lakikohtaa ei voi noudattaa.

TheRat kirjoitti:

Tarvitseeko pysähtyä, jos taivaalta tipahtaa suojatielle vaikkapa tietoliikennesatelliitti? Ihmisen reaktioaika kun on satoja millisekunteja, niin kiirus tulee...

Maalaisjärki auttaa, kirjaimellisesti tuota lakikohtaa ei voi noudattaa.

Lue lisää

"Maalaisjärki auttaa, kirjaimellisesti tuota lakikohtaa ei voi noudattaa."

Se on laki jota noudatetaan,ei neuvottelupohja.Olet sinäolevinas "auktoriteetti",et näytä vilkkua teiareunasta lahties,et ymmärrä Tilannenopeutta omien puheides mukaan.

tarvittaessa kirjoitti:

Pitää ehtiä pysähtyä tarvittaessa. Siis tarvittaessa. Normaali henkilö kyllä on saanut pysähtymisen tarpeen selville jo paljon ennen kuin etäisyyttä suojatiehen on viisi senttiä.

Toistetaan vielä se olennainen:
Tarvittaessa.

Lue lisää

Sori. Tuli vähän huonosti luettua kun oli muuten vähän sekavaa tekstiä.

Joillekin se tarvittaessa sana ei aukene lainkaan, vaan pysähtyvät ja jäävät antamaan tietä niillekin jotka ei ehtisi alle vaikka yrittäisivät.

TheRat kirjoitti:

Tarvitseeko pysähtyä, jos taivaalta tipahtaa suojatielle vaikkapa tietoliikennesatelliitti? Ihmisen reaktioaika kun on satoja millisekunteja, niin kiirus tulee...

Maalaisjärki auttaa, kirjaimellisesti tuota lakikohtaa ei voi noudattaa.

Lue lisää

TLL sanonee jotain velvollisuudesta välttää vaaran aiheuttamista. Tarkkaa sanamuotoa en muista. Yleensä mahdollinen väistämisen tarve kohdistuu jalankulkijoihin, ja monissa tapauksissa myös pyöräilijöihin.

Tuonkin lain kirjaimellinen noudattaminen on helppoa.

tarvittaessa kirjoitti:

TLL sanonee jotain velvollisuudesta välttää vaaran aiheuttamista. Tarkkaa sanamuotoa en muista. Yleensä mahdollinen väistämisen tarve kohdistuu jalankulkijoihin, ja monissa tapauksissa myös pyöräilijöihin.

Tuonkin lain kirjaimellinen noudattaminen on helppoa.

Lue lisää

Tuon lainkohdan kirjaimellinen noudattaminen onkin mahdollista. Tässä ei kuitenkaan ollut kyse siitä lakikohdasta, vaan suojatien lähestymisnopeutta koskevasta laista. Sen noudattaminen kirjaimellisesti on mahdotonta.

TheRat kirjoitti:

Tuon lainkohdan kirjaimellinen noudattaminen onkin mahdollista. Tässä ei kuitenkaan ollut kyse siitä lakikohdasta, vaan suojatien lähestymisnopeutta koskevasta laista. Sen noudattaminen kirjaimellisesti on mahdotonta.

Lue lisää

Tarkennan: siis jalankulkijoita voi väistää, ei ongelmaa. Mutta suojatietä ei voi lähestyä nopeudella, jolla voi tarvittaessa pysähtyä ennen suojatietä. Tai voi, mutta silloin ei koskaan pääse suojatielle, koska tuota tarvetta ei ole rajattu vain jalankulkijoihin tai muihin ennalta arvattavissa oleviin tilanteisiin. Tarve voi tulla yllättäen.

Mutta maalaisjärjellä selviää. Ei lakia ole tarkoitus lukea niin kuin se kirjoitetaan. Tai siis hienoahan se olisi jos voisi, mutta kun se on kirjoitettu vähän miten sattuu, niin sitten on pakko tulkita.

TheRat kirjoitti:

Tarkennan: siis jalankulkijoita voi väistää, ei ongelmaa. Mutta suojatietä ei voi lähestyä nopeudella, jolla voi tarvittaessa pysähtyä ennen suojatietä. Tai voi, mutta silloin ei koskaan pääse suojatielle, koska tuota tarvetta ei ole rajattu vain jalankulkijoihin tai muihin ennalta arvattavissa oleviin tilanteisiin. Tarve voi tulla yllättäen.

Mutta maalaisjärjellä selviää. Ei lakia ole tarkoitus lukea niin kuin se kirjoitetaan. Tai siis hienoahan se olisi jos voisi, mutta kun se on kirjoitettu vähän miten sattuu, niin sitten on pakko tulkita.

Lue lisää

Lain tulkinta voi joskus olla vaikeaa, mutta lain kirjoittaminen se vasta vaikeaa onkin. Tässä suhteessa TLL on onnistunut kohtuullisen hyvin. Siinä on käytetty erittäin selkeitä termejä ja lauserakenne on mahdollisimman yksinkertainen, ja on pyritty yksiselitteisyyteen. Esimerkiksi moottoritiesäännöissä on onnistuneesti ilmaistu kohta: on ohitettava vasemmalta. Kuljettajan suojatiesäännöt ovat hiema sekavammat, mutta kyllähän niilläkin pärjää käytännössä. Jos ajat suojatiellä jalankulkijan päälle, niin olet aika heikoilla. Lakia voi tulkita vasta sen jälkeen, kun jotain on ensin tapahtunut. Kuljettajan pitää tietenkin koko ajan ennakoida mahdolliset tulevat tilanteet.

Ymmärrettävistä syistä lakia on mahdotonta kirjoittaa täydelliseksi. Siksi on oikeusistuimet, joissa niissäkin pahimmillaan "arvotaan" lopputulos. Myös uusi TLL luonnos vilisee epäloogisuuksia.

Enevpk1 kirjoitti:

Lain tulkinta voi joskus olla vaikeaa, mutta lain kirjoittaminen se vasta vaikeaa onkin. Tässä suhteessa TLL on onnistunut kohtuullisen hyvin. Siinä on käytetty erittäin selkeitä termejä ja lauserakenne on mahdollisimman yksinkertainen, ja on pyritty yksiselitteisyyteen. Esimerkiksi moottoritiesäännöissä on onnistuneesti ilmaistu kohta: on ohitettava vasemmalta. Kuljettajan suojatiesäännöt ovat hiema sekavammat, mutta kyllähän niilläkin pärjää käytännössä. Jos ajat suojatiellä jalankulkijan päälle, niin olet aika heikoilla. Lakia voi tulkita vasta sen jälkeen, kun jotain on ensin tapahtunut. Kuljettajan pitää tietenkin koko ajan ennakoida mahdolliset tulevat tilanteet.

Ymmärrettävistä syistä lakia on mahdotonta kirjoittaa täydelliseksi. Siksi on oikeusistuimet, joissa niissäkin pahimmillaan "arvotaan" lopputulos. Myös uusi TLL luonnos vilisee epäloogisuuksia.

Lue lisää

Vasemmalta ohitus moottoritiellä on vielä suhteellisen selkeä, kunnes päästään niihin poikkeuksiin. Miksi oikealta saa "ajaa ohi" mutta vasemmalta "ohitetaan". Mikä näiden termien ero oikeasti on? Jotain eroa luulisi olevan, kun samasta pykälästä löytyvät. Oikealta saa ohittaa (vai ajaa ohi?) esimerkiksi jonoutuneessa tilanteessa. Mikä on lainlaatijan tarkoittama jonon määritelmä? Tai vähän kinkkisempi: mikä on risteys (kaksi tietä risteää, kaksi ajorataa risteää, kaksi kaistaa risteää, jotain muuta?)

TheRat kirjoitti:

Vasemmalta ohitus moottoritiellä on vielä suhteellisen selkeä, kunnes päästään niihin poikkeuksiin. Miksi oikealta saa "ajaa ohi" mutta vasemmalta "ohitetaan". Mikä näiden termien ero oikeasti on? Jotain eroa luulisi olevan, kun samasta pykälästä löytyvät. Oikealta saa ohittaa (vai ajaa ohi?) esimerkiksi jonoutuneessa tilanteessa. Mikä on lainlaatijan tarkoittama jonon määritelmä? Tai vähän kinkkisempi: mikä on risteys (kaksi tietä risteää, kaksi ajorataa risteää, kaksi kaistaa risteää, jotain muuta?)

Lue lisää

Nykyinen ja tuleva TLL pyrkii tekstin osalta yksinkertaisuuteen ja selkeyteen, koska laki koskee käytännössä jokaista. Toinen ääripää olisi yrittää määritellä kaikki, ja sisällyttää kaikki lakitekstiin, mieluiten yhteen ainoaan lauseeseen. Kumpikaan tapa ei onnistu täydellisesti. Itse pidän tästä selkeämmästä, kaikkinen puutteineenkin. Tulkitsijoita tällä keskustelupalstalla riittää.

Enevpk1 kirjoitti:

Nykyinen ja tuleva TLL pyrkii tekstin osalta yksinkertaisuuteen ja selkeyteen, koska laki koskee käytännössä jokaista. Toinen ääripää olisi yrittää määritellä kaikki, ja sisällyttää kaikki lakitekstiin, mieluiten yhteen ainoaan lauseeseen. Kumpikaan tapa ei onnistu täydellisesti. Itse pidän tästä selkeämmästä, kaikkinen puutteineenkin. Tulkitsijoita tällä keskustelupalstalla riittää.

Lue lisää

Nykyinen laki on ihan kohtalainen, mutta siinä pitäisi olla (oikeastaan jonkinnäköisenä asetuksena/liitteenä) määritykset käytetyille termeille. Nyt löytyy alusta joitakin, mutta muutama olennainen puuttuu ja lisääminen on melkein mahdotonta...

Uudessa laissa on muutama selkeä heikennys tulossa, mitä nyt olen vähän sitä vilkuillut. Mutta katsotaan nyt muuttuuko se vielä, ennen kuin täysin tyrmätään (tämä palsta on vähän väärä paikka käydä keskustelua aiheesta ennen kuin tiedetään mihin päädytään).

TheRat kirjoitti:

Tarkennan: siis jalankulkijoita voi väistää, ei ongelmaa. Mutta suojatietä ei voi lähestyä nopeudella, jolla voi tarvittaessa pysähtyä ennen suojatietä. Tai voi, mutta silloin ei koskaan pääse suojatielle, koska tuota tarvetta ei ole rajattu vain jalankulkijoihin tai muihin ennalta arvattavissa oleviin tilanteisiin. Tarve voi tulla yllättäen.

Mutta maalaisjärjellä selviää. Ei lakia ole tarkoitus lukea niin kuin se kirjoitetaan. Tai siis hienoahan se olisi jos voisi, mutta kun se on kirjoitettu vähän miten sattuu, niin sitten on pakko tulkita.

Lue lisää

Suojatietä voi helposti lähestyä siten, että voi pysähtyä tarvittaessa.

olet-hieman-väärässä kirjoitti:

Suojatietä voi helposti lähestyä siten, että voi pysähtyä tarvittaessa.

Hyvä yritys, mutta perusteet ovat heppoiset. Mikä on mielestäsi tarvittava nopeus, kun etäisyyttä on 1 cm? Otathan huomioon myös reaktioajan...

TheRat kirjoitti:

Hyvä yritys, mutta perusteet ovat heppoiset. Mikä on mielestäsi tarvittava nopeus, kun etäisyyttä on 1 cm? Otathan huomioon myös reaktioajan...

Meneepä hauskaksi. Ei 1 cm päässä suojatiestä enää tule sellaista uutta äkillistä tarvetta pysäyttää, joka ei olisi ollut tiedossa jo 2 cm päässä jne jne. Jalankulkija ei liiku valon nopeudella.

Enevpk1 kirjoitti:

Meneepä hauskaksi. Ei 1 cm päässä suojatiestä enää tule sellaista uutta äkillistä tarvetta pysäyttää, joka ei olisi ollut tiedossa jo 2 cm päässä jne jne. Jalankulkija ei liiku valon nopeudella.

Lue lisää

Muitakin syitä pysähtyä voi tulla kuin jalankulkija. Sinun logiikallasi koskaan ei muuten tule tarvetta pysäyttää. Jännää.

Kuten sanottua, maalaisjärjellä selviää, mutta kirjaimellisesti ei lakia voi noudattaa.

TheRat kirjoitti:

Nykyinen laki on ihan kohtalainen, mutta siinä pitäisi olla (oikeastaan jonkinnäköisenä asetuksena/liitteenä) määritykset käytetyille termeille. Nyt löytyy alusta joitakin, mutta muutama olennainen puuttuu ja lisääminen on melkein mahdotonta...

Uudessa laissa on muutama selkeä heikennys tulossa, mitä nyt olen vähän sitä vilkuillut. Mutta katsotaan nyt muuttuuko se vielä, ennen kuin täysin tyrmätään (tämä palsta on vähän väärä paikka käydä keskustelua aiheesta ennen kuin tiedetään mihin päädytään).

Lue lisää

Kannattaa katsoa esimerkiksi kielitoimistonsanakirja.fi, jos jonkin sanan merkitys on hukassa. Ei kaikkia sanoja voi asetuksessa selventää.
Vielä vaikeampaa kuin suojatielle ajaminen on rautatien ylittäminen, koska sitä ei saa tehdä, jos juna lähestyy. Saattaa nimittäin olla niin, että Haapamäeltä lähtee lähestymään juna, kun aiot Kihniöllä ylittää radan.

qwerty98765 kirjoitti:

Kannattaa katsoa esimerkiksi kielitoimistonsanakirja.fi, jos jonkin sanan merkitys on hukassa. Ei kaikkia sanoja voi asetuksessa selventää.
Vielä vaikeampaa kuin suojatielle ajaminen on rautatien ylittäminen, koska sitä ei saa tehdä, jos juna lähestyy. Saattaa nimittäin olla niin, että Haapamäeltä lähtee lähestymään juna, kun aiot Kihniöllä ylittää radan.

Lue lisää

Vähän turha ohje. Katsoin sen risteyksen:
> kohta jossa tiet, linjat tms. kulkevat toistensa poikki, risteävät toisensa;
> tienhaara, haarautumiskohta; liikennetekniikassa: liikenneväylien risteämispaikka,
> jossa liikenne ei voi siirtyä väylältä toiselle;

Tuo kattaa about kaiken mahdollisen, esimerkiksi kevyenliikenteenväylän ja ajoradan risteys on tuon mukaan risteys. Tai vaikkapa metsäneläinten muodostaman polun ja moottoritien risteys. Tai... Noh, ehkä liikennelainsäädännössä tarkoitetaan tuota viimeistä. Ja liikenneväylä tarkoittaa... Tuota... Liikenneväylää: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=liikenneväylä&SearchWord=liikenneväylä&dic=1&page=results&UI=fi80&Opt=1

Siksi olisi hyvä, että olisi kerrottu mitä milläkin termillä juuri siinä yhteydessä tarkoitetaan. Esimerkiksi pysäytyskielto:
> Pysäyttäminen ja pysäköinti on kielletty:
> [...]
> 2) risteyksessä ja viittä metriä lähempänä risteävän ajoradan lähintä
> reunaa tai sen ajateltua jatkoa ajoradalla;

Onkos nyt esimerkiksi kevyenliikenteenväylän ja ajoradan risteyskessä sallittua pysäköidä? (Okei, tuossa onneksi puhutaan risteävästä ajoradasta tavalla jonka voisi hahmottaa tarkoittavan koko kolmatta momenttia — tai sitten ei. Muualla laissa puhutaan risteävästä tiestä. Kaikkialla ei tarkenneta tarkoitusta).

qwerty98765 kirjoitti:

Kannattaa katsoa esimerkiksi kielitoimistonsanakirja.fi, jos jonkin sanan merkitys on hukassa. Ei kaikkia sanoja voi asetuksessa selventää.
Vielä vaikeampaa kuin suojatielle ajaminen on rautatien ylittäminen, koska sitä ei saa tehdä, jos juna lähestyy. Saattaa nimittäin olla niin, että Haapamäeltä lähtee lähestymään juna, kun aiot Kihniöllä ylittää radan.

Lue lisää

Vähän turha ohje. Katsoin sen risteyksen:
> kohta jossa tiet, linjat tms. kulkevat toistensa poikki, risteävät toisensa;
> tienhaara, haarautumiskohta; liikennetekniikassa: liikenneväylien risteämispaikka,
> jossa liikenne ei voi siirtyä väylältä toiselle;

Tuo kattaa about kaiken mahdollisen, esimerkiksi kevyenliikenteenväylän ja ajoradan risteys on tuon mukaan risteys. Tai vaikkapa metsäneläinten muodostaman polun ja moottoritien risteys. Tai... Noh, ehkä liikennelainsäädännössä tarkoitetaan tuota viimeistä. Ja liikenneväylä tarkoittaa... Tuota... Liikenneväylää: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=liikenneväylä&SearchWord=liikenneväylä&dic=1&page=results&UI=fi80&Opt=1

Siksi olisi hyvä, että olisi kerrottu mitä milläkin termillä juuri siinä yhteydessä tarkoitetaan. Esimerkiksi pysäytyskielto:
> Pysäyttäminen ja pysäköinti on kielletty:
> [...]
> 2) risteyksessä ja viittä metriä lähempänä risteävän ajoradan lähintä
> reunaa tai sen ajateltua jatkoa ajoradalla;

Onkos nyt esimerkiksi kevyenliikenteenväylän ja ajoradan risteyskessä sallittua pysäköidä? (Okei, tuossa onneksi puhutaan risteävästä ajoradasta tavalla jonka voisi hahmottaa tarkoittavan koko kolmatta momenttia — tai sitten ei. Muualla laissa puhutaan risteävästä tiestä. Kaikkialla ei tarkenneta tarkoitusta).

TheRat kirjoitti:

Hyvä yritys, mutta perusteet ovat heppoiset. Mikä on mielestäsi tarvittava nopeus, kun etäisyyttä on 1 cm? Otathan huomioon myös reaktioajan...

Sopiva nopeus on sellainen, josta pystyy vielä tarvittaessa hidastamaan tai pysähtymään mikäli tilanne niin vaatii. Edellytyksenä on kyky hahmottaa, miten tilanne vaatii toimimaan.

olet-hieman-väärässä kirjoitti:

Sopiva nopeus on sellainen, josta pystyy vielä tarvittaessa hidastamaan tai pysähtymään mikäli tilanne niin vaatii. Edellytyksenä on kyky hahmottaa, miten tilanne vaatii toimimaan.

Lue lisää

Jeps. Hyvä että ymmärsit.

TheRat kirjoitti:

Jeps. Hyvä että ymmärsit.

Eli sinäkin ymmärsit, että suojatietä voi helposti lähestyä siten, että voi pysähtyä tarvittaessa. Hyvä.

TheRat kirjoitti:

Vähän turha ohje. Katsoin sen risteyksen:
> kohta jossa tiet, linjat tms. kulkevat toistensa poikki, risteävät toisensa;
> tienhaara, haarautumiskohta; liikennetekniikassa: liikenneväylien risteämispaikka,
> jossa liikenne ei voi siirtyä väylältä toiselle;

Tuo kattaa about kaiken mahdollisen, esimerkiksi kevyenliikenteenväylän ja ajoradan risteys on tuon mukaan risteys. Tai vaikkapa metsäneläinten muodostaman polun ja moottoritien risteys. Tai... Noh, ehkä liikennelainsäädännössä tarkoitetaan tuota viimeistä. Ja liikenneväylä tarkoittaa... Tuota... Liikenneväylää: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=liikenneväylä&SearchWord=liikenneväylä&dic=1&page=results&UI=fi80&Opt=1

Siksi olisi hyvä, että olisi kerrottu mitä milläkin termillä juuri siinä yhteydessä tarkoitetaan. Esimerkiksi pysäytyskielto:
> Pysäyttäminen ja pysäköinti on kielletty:
> [...]
> 2) risteyksessä ja viittä metriä lähempänä risteävän ajoradan lähintä
> reunaa tai sen ajateltua jatkoa ajoradalla;

Onkos nyt esimerkiksi kevyenliikenteenväylän ja ajoradan risteyskessä sallittua pysäköidä? (Okei, tuossa onneksi puhutaan risteävästä ajoradasta tavalla jonka voisi hahmottaa tarkoittavan koko kolmatta momenttia — tai sitten ei. Muualla laissa puhutaan risteävästä tiestä. Kaikkialla ei tarkenneta tarkoitusta).

Lue lisää

Miksi katsot sanakirjasta sanaa, jonka merkitys on määritelty kansainvälisessä tieliikennesopimuksessa, jonka Suomikin on ratifioinut. TLL:sta löytyy myös maininta, että kevyen liikenteen väylä voi olla erillinen tie, jollaisia maaseutukaupungeissa näkeekin. Tuolloin muodostuu risteys, jossa pysäyttäminen ja pysäköinti on kielletty.
Tuo tilustien ja polun risteys ei sinänsä merkitse mitään, koska laissa säädetään, että noilta tielle tulevan on väistettävä muuta liikennettä.

qwerty98765 kirjoitti:

Miksi katsot sanakirjasta sanaa, jonka merkitys on määritelty kansainvälisessä tieliikennesopimuksessa, jonka Suomikin on ratifioinut. TLL:sta löytyy myös maininta, että kevyen liikenteen väylä voi olla erillinen tie, jollaisia maaseutukaupungeissa näkeekin. Tuolloin muodostuu risteys, jossa pysäyttäminen ja pysäköinti on kielletty.
Tuo tilustien ja polun risteys ei sinänsä merkitse mitään, koska laissa säädetään, että noilta tielle tulevan on väistettävä muuta liikennettä.

Lue lisää

> Miksi katsot sanakirjasta sanaa, jonka merkitys on määritelty kansainvälisessä
> tieliikennesopimuksessa

Koska kehoitettiin? Eihän nyt hyvänen aika määrityksiä voida ripotella sinne tänne ja vielä vähän tuonnekin mielivaltaisesti. Antaisitko nyt kuitenkin edes linkin tuohon määritelmään sitten, niin ehkä tuo pysäköinti tilustien kohdalla selviää siitä... Väistämissäännöllä ei liene merkitystä, koska pysäköity auto tuskin on osa muuta liikennettä. Vai onko. Mitenkäs se liikenne on määritelty? Ja missä?

Huomaatko missä ongelma on?

TheRat kirjoitti:

> Miksi katsot sanakirjasta sanaa, jonka merkitys on määritelty kansainvälisessä
> tieliikennesopimuksessa

Koska kehoitettiin? Eihän nyt hyvänen aika määrityksiä voida ripotella sinne tänne ja vielä vähän tuonnekin mielivaltaisesti. Antaisitko nyt kuitenkin edes linkin tuohon määritelmään sitten, niin ehkä tuo pysäköinti tilustien kohdalla selviää siitä... Väistämissäännöllä ei liene merkitystä, koska pysäköity auto tuskin on osa muuta liikennettä. Vai onko. Mitenkäs se liikenne on määritelty? Ja missä?

Huomaatko missä ongelma on?

Lue lisää

Eiköhän kaikki näe, missä se ongelma on.

juupsh kirjoitti:

Eiköhän kaikki näe, missä se ongelma on.

Eli lainsäädännön heikossa määrittelyssä. Kiitos.

TheRat kirjoitti:

> Miksi katsot sanakirjasta sanaa, jonka merkitys on määritelty kansainvälisessä
> tieliikennesopimuksessa

Koska kehoitettiin? Eihän nyt hyvänen aika määrityksiä voida ripotella sinne tänne ja vielä vähän tuonnekin mielivaltaisesti. Antaisitko nyt kuitenkin edes linkin tuohon määritelmään sitten, niin ehkä tuo pysäköinti tilustien kohdalla selviää siitä... Väistämissäännöllä ei liene merkitystä, koska pysäköity auto tuskin on osa muuta liikennettä. Vai onko. Mitenkäs se liikenne on määritelty? Ja missä?

Huomaatko missä ongelma on?

Lue lisää

Nyt olisi taas kannattanut katsoa sieltä kielitoimiston sanakirjasta, mikä on tilustie, sana, joka näin maalaisille lienee tuttu kaikille: tilustie maaseutukiinteistön (t. -kiinteistöjen yhteinen) yksityinen tie.
Sitten vaan lukemaan tieliikennelakia, jossa sanotaan seuraavasti:
28§
Erityiset pysäköintikiellot
Pysäköinti on kielletty:
2) kiinteistölle johtavan ajotien kohdalla ja muutoinkin siten, että ajoneuvoliikenne kiinteistölle tai sieltä pois oleellisesti vaikeutuu;

Tuossa esimerkki tilustiestä:
https://goo.gl/maps/P1cVxZJLVtD2

Valtatien tiemerkintä esimerkkikuvassa on ainakin nykyisten ohjeiden vastainen. Yksityistiellä ei kuvassa ole kärkikolmiota eli se on ns. vähäinen tie, jolta tuleva on väistämisvelvollinen ilman merkkiäkin. Silloin vedetään päätien reunaviiva yhtenäisenä risteyskohdan yli. Eikä tässä tapauksessa tarvita katkoviivaa tuon levikkeenkään kohdalle. Se lienee joskus ollut pysäkki, mutta ilmeisesti merkki on poistettu.

Mutta näistä tulkinnoista tuli urakoitsijoita velvoittava ohje liikennevirastolta vasta muutamia vuosia sitten. Kuva on vuodelta 2011 eli tätä vanhempi. Lieneekö viiva uusittu?

TheRat kirjoitti:

Eli lainsäädännön heikossa määrittelyssä. Kiitos.

Ja varmistus tuli nopeasti.

Enevpk1 kirjoitti:

Meneepä hauskaksi. Ei 1 cm päässä suojatiestä enää tule sellaista uutta äkillistä tarvetta pysäyttää, joka ei olisi ollut tiedossa jo 2 cm päässä jne jne. Jalankulkija ei liiku valon nopeudella.

Lue lisää

Ei jalankulkijaan tarvii liikkua ollenkaan kun "on aikeissa ylittää suojatie"häntä on väistettävä

Jos ei ymmärrä mitä "Suojatietä lähestyvän ajoneuvon kuljettajan on ajettava sellaisella nopeudella, että hän voi tarvittaessa pysäyttää ennen suojatietä." tarkoittaa, niin onko tällöin edes sopivaa materiaalia ratin taakse?!

Ei nyt sentään. Yleensä ne on määritelty huonon (muttei huonoimman) kelin ja raskaimman normaalin liikennetilanteen mukaan. Esimerkiksi nopeusrajoituksia on laskettu ruuhkaisilla tieosuuksilla ruuhkien pahentamiseksi (tai ainakin vaikutuksen levittämiseksi myös muille tieosuuksille).

TheRat kirjoitti:

Ei nyt sentään. Yleensä ne on määritelty huonon (muttei huonoimman) kelin ja raskaimman normaalin liikennetilanteen mukaan. Esimerkiksi nopeusrajoituksia on laskettu ruuhkaisilla tieosuuksilla ruuhkien pahentamiseksi (tai ainakin vaikutuksen levittämiseksi myös muille tieosuuksille).

Lue lisää

Riippuu siitä, mitä itsekukin ruuhkalla tarkoittaa. Jos mielestäsi kaikki palvelutason A eli esteettömän etenemisen alapuolella on ruuhkaa, väitteesi pitää paikkansa. Alennetulla rajoituksella tosiaan vähäinen liikenne jonoutuu helpommin eli korkeilta palvelutasoilta siirrytään alemmille.

Tosin niitä varsinaisesti ruuhkaksi luettavia F-luokan stop-and-go -tilanteita sattuu harvemmin ja tie pystyy välittämään enemmän liikennettä, kun liikennevirta tasoittuu ja häiriöt vähenevät.

Paras ratkaisu tietenkin olisi vaihtuvat rajoitukset, joita ohjataan liikennemäärien perusteella, ehkäpä täydennettynä ramppiohjauksella. Ruuhkaongelmia on Suomessa niin harvalla tiellä, ettei järjestelmän rakentaminen varmaankaan kohtuuttomia maksa muiden tarvittavien investointien sivussa.

HCM_hyllyyn kirjoitti:

Riippuu siitä, mitä itsekukin ruuhkalla tarkoittaa. Jos mielestäsi kaikki palvelutason A eli esteettömän etenemisen alapuolella on ruuhkaa, väitteesi pitää paikkansa. Alennetulla rajoituksella tosiaan vähäinen liikenne jonoutuu helpommin eli korkeilta palvelutasoilta siirrytään alemmille.

Tosin niitä varsinaisesti ruuhkaksi luettavia F-luokan stop-and-go -tilanteita sattuu harvemmin ja tie pystyy välittämään enemmän liikennettä, kun liikennevirta tasoittuu ja häiriöt vähenevät.

Paras ratkaisu tietenkin olisi vaihtuvat rajoitukset, joita ohjataan liikennemäärien perusteella, ehkäpä täydennettynä ramppiohjauksella. Ruuhkaongelmia on Suomessa niin harvalla tiellä, ettei järjestelmän rakentaminen varmaankaan kohtuuttomia maksa muiden tarvittavien investointien sivussa.

Lue lisää

Kysymys: mihin palvelutasoluokitukseen viittaat?

Kommentti: Nopeurajoitus, kiinteä tai vaihtuva, kovin vähän vaikuttaa ruuhkautumiseen. Jos nopeus on suuri, tie jonoutuu herkemmin, ja jonon nopeuskin alkaa pudota ihan automaattisesti, ja seurauksena tie välittää suuremman määrän autoja aikayksikössä. Ihan sama, ajetaanko kuuttakymppiä nopeusrajoituksen vuoksi vai hitaasti junnaavan jonon vuoksi. Mutta jos paikalla olisi kahdeksankympin rajoitus, ruuhkahuippujen ulkopuolella kaikken matka taittuisi nopeammin.

Enevpk1 kirjoitti:

Kysymys: mihin palvelutasoluokitukseen viittaat?

Kommentti: Nopeurajoitus, kiinteä tai vaihtuva, kovin vähän vaikuttaa ruuhkautumiseen. Jos nopeus on suuri, tie jonoutuu herkemmin, ja jonon nopeuskin alkaa pudota ihan automaattisesti, ja seurauksena tie välittää suuremman määrän autoja aikayksikössä. Ihan sama, ajetaanko kuuttakymppiä nopeusrajoituksen vuoksi vai hitaasti junnaavan jonon vuoksi. Mutta jos paikalla olisi kahdeksankympin rajoitus, ruuhkahuippujen ulkopuolella kaikken matka taittuisi nopeammin.

Lue lisää

Olettaisin nimimerkin HCM_hyllyyn tarkoittavan, että jos nopeusrajoitusta lasketaan ruuhka-alueelle syöttävillä väylillä, voidaan ruuhkaa helpottaa (laajentamalla sitä). Tämä tietysti toimii vain, jos ruuhka on suhteellisen paikallinen.

Paljon paremmin toimii tietysti se, että ruuhkapisteestä poispäin päästään ajamaan mahdollisimman sujuvasti. Tämä vaatisi käytännössä sitten merkittävästi erisuuruiset nopeusrajoitukset samalle tieosuudelle eri suuntiin.

Enevpk1 kirjoitti:

Kysymys: mihin palvelutasoluokitukseen viittaat?

Kommentti: Nopeurajoitus, kiinteä tai vaihtuva, kovin vähän vaikuttaa ruuhkautumiseen. Jos nopeus on suuri, tie jonoutuu herkemmin, ja jonon nopeuskin alkaa pudota ihan automaattisesti, ja seurauksena tie välittää suuremman määrän autoja aikayksikössä. Ihan sama, ajetaanko kuuttakymppiä nopeusrajoituksen vuoksi vai hitaasti junnaavan jonon vuoksi. Mutta jos paikalla olisi kahdeksankympin rajoitus, ruuhkahuippujen ulkopuolella kaikken matka taittuisi nopeammin.

Lue lisää

Vähän googlailin aihetta. HCM:stä ja liikenteen palvelutason luokittelujärjestelmästä saa hyvän käsityksen mm. tästä:

https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf2/3201080-vtieliikent_palvelutason_maarittam.pdf

Julkaisussa on mm. selvitetty muutamia liikennevirtaan liittyviä peruskäsitteitä ja termejä. Mutta vaikuttaa siltä, että liikennevirta on kovin erinäköistä virkamiehen kirjoituspöydällä kuin ratin takaa katsottuna. Ja tänä päivänä virkamiehet korostavat julkisesti lähinnä vain nopeusrajoitusten turvallisuusvaikutuksia, liikenteen sujuvuudesta ei juuri huolta kanneta. Liikennetutkimukset saavat muutenkin kovin vähän julkisuutta Suomessa. Lehtien otsikoihin pääsevät lähinnä automaattista nopeusvalvontaa puolustavat tai vastustavat jutut.

>> "Kyllä rajoitukset on nimenomaan huonoimman kelin mukaan tehty. "

Älä unta näe. Ihan päinvastoin on asia. Lisäksi on otettava huomioon myös muut tekijät, kuten esim. muut kuskit eikä pelkästään keli. Löytyy arkoija tai juuri kortin saaneita kuskeja joiden ajaminen vaikuttaa tilanteeseen.

järkikinsensanoo kirjoitti:

>> "Kyllä rajoitukset on nimenomaan huonoimman kelin mukaan tehty. "

Älä unta näe. Ihan päinvastoin on asia. Lisäksi on otettava huomioon myös muut tekijät, kuten esim. muut kuskit eikä pelkästään keli. Löytyy arkoija tai juuri kortin saaneita kuskeja joiden ajaminen vaikuttaa tilanteeseen.

Lue lisää

NOPEUSRAJOITUKSILLE ASETETUT TAVOITTEET
Nopeusrajoituksilla pyritään säätelemään ajoneuvojen liikkumista siten, että
turvallista, taloudellista ja joustavaa liikennettä sekä miellyttävää elinympä-
ristöä koskevat yhteiskunnan odotukset täyttyvät mahdollisimman hyvin.
Nopeusrajoituksista päätettäessä tulee pyrkiä liikenne- ja viestintäministeriön
yleisohjeiden mukaisesti:
- liikenneonnettomuuksien määrän vähentämiseen ja niiden seurausten
vakavuuden lieventämiseen erityisesti siellä, missä onnettomuustiheys
on suuri,
- tienkäyttäjien onnettomuusriskin alentamiseen sellaisissa tie- ja liikenne-
olosuhteissa, joissa riski on suuri,
- riskialtteimpien tienkäyttäjäryhmien turvallisuuden ja liikkumisen mahdol-
lisuuksien parantamiseen,
- liikennekustannusten alentamiseen,
- liikenteen sujuvuuden ja välityskyvyn parantamiseen,
- liikenteestä johtuvien haittavaikutusten vähentämiseen ja
- nopeuden valinnan mahdollisuuden säilyttämiseen kohtuullisena pidettä-
vissä rajoissa.
Eri tavoitteiden painotus riippuu tien toiminnallisesta ja liikenteellisestä mer-
kityksestä ja paikallisista olosuhteista. Päätieverkolla painotetaan liikenne-
turvallisuuden ohella lähinnä liikenteen sujuvuutta. Liikenteen haittavaikutus-
ten vähentämiseen pyritään etupäässä taajamaolosuhteissa ja väljempään
nopeuden valintaan sellaisilla Pohjois-Suomen vähäliikenteisillä tiejaksoilla,
joilla matkaetäisyydet ovat suhteellisen pitkiä.

Ei ole kun on sanottu hyvällä kelillä,valoisan aikaan,hiljaisessa liikenteessä.ne on LAKEJA joita noudatetaan eikä neuvottelu pohija

Kullekin tielle asetetut nopeusrajoitukset ovan monen asian kompromisseja. Kuten monet muutkin asiat liikenteessä. Kaikkea ei voi saada eikä kaikkia voi miellyttää.

Portsari_Tku kirjoitti:

Kullekin tielle asetetut nopeusrajoitukset ovan monen asian kompromisseja. Kuten monet muutkin asiat liikenteessä. Kaikkea ei voi saada eikä kaikkia voi miellyttää.

Se on juuri näin. Ei ymmärretä että asiaan vaikuttaa niin moni asia. Täällä palstalla sitten itketään että minä voisin ajaa kovempaa koska minä olen niin loistava kuski. Nopeusrajoitukset ovat alimitoitettu minu premium autolleni. Joudun olemaan niin monta tuntia viikossa autossani jne.