Vahingonkorvaus syyttämättäjättämistapauksessa?

Eiköhän siinä syyttäjän tekemässä päätöksessä lue mitä voi tehdä, jos ei ole päätökseen tyytyväinen.

Syyttäjän tekemään syyttämättäjättämispäätökseen ei ole mitään syytä olla tyytymätön, pikemminkin päinvastoin. Tai voisi kai siihen olla tyytymätön ja vaatia syytteen nostamista itseään kohtaan, jotta saisi sitten tuomioistuimelta päätöksen syyttömyydestään, mutta se ei kuulosta kovin järjevältä etenimistavalta...

"Jos syyttäjä olisi vienyt asian eteenpäin, ja vasta oikeudenkäynnissä C olisi todettu syyttömäksi, niin silloin oikeus olisi kaiketikin C:n vaatimuksesta määrännyt X/A:n maksamaan C:n oikeudenkäyntikulut"

Ei, vaan oikeudenkäyntikulut olisi maksettu valtion varoista.

Onko tarkistettu, että maksaako oikeusturvavakuutus tässä tilanteessa?

"Onko tarkistettu, että maksaako oikeusturvavakuutus tässä tilanteessa?"

On tarkistettu. Vakuutusyhtiön mukaan vakuutuksesta korvataan vain oikeudenkäynnistä aiheutuneet kulut ja nythän juttu ei koskaan edennyt niin pitkälle. Yritettiin kyllä perustella vakuutusyhtiölle, että heille olisi tullut paljon kalliimmaksi, jos juttu olisi päästetty rosikseen asti esim. tekemällä vastine syyttäjälle ja tutkintaviranomaiselle hutiloiden. Ei auttanut.

"Yritys X:n asiamies A on tehnyt rikosilmoituksen henkilöstä B, joka oli aiemmin yritys X:n palveluksessa. Henkilö B vyörytti poliisikuulusteluissa syyn henkilön C niskoille valheellisilla väitteillä (syytettynä olevallahan ei ole totuudenpuhumisvelvoitetta). Tämän jälkeen asiamies A teki rikosilmoituksen myös henkilöstä C."
- Tuossa hiukan hämää tuo termien käyttö. Rikosilmoitus tehdään rikoksesta eikä henkilöstä. Tekoon epäilty voidaan kyllä nimetä ja mahdolliset todisteet luovutetaan esitutkintaviranomaiselle. Kun epäilty kuulusteluissa nimeää toisen epäillyn, niin poliisi tarpeen vaatiessa selvittää oma-aloitteisesti tämän toisen henkilön osuuden tapahtumiin. Siinä A:lla ei ole mitään tarvetta tai syytä tehdä uutta rikosilmoitusta, koska rikoksesta on jo ilmoitettu. Sitä kautta on ihmeellistä, jos A:n toimien perusteella hän "antaa esitutkinta- tai muulle viranomaiselle taikka tuomioistuimelle väärän tiedon ja siten aiheuttaa vaaran, että ilmiannettu pidätetään, vangitaan tai joutuu muun pakkokeinon kohteeksi tai joutuu syytteeseen tai tuomitaan rangaistukseen tai muuhun rikosoikeudelliseen seuraamukseen virheellisin perustein". Lainaus siis Rikoslain pykälästä väärä ilmianto. Pikemminkin B olisi epäiltynä tuohon tekoon, jolloin oikea osoite korvausten maksajaksi olisi B. Vaikka B:llä ei ole velvollisuutta pysyä totuudessa, ei hänellä ole oikeutta rikkoa lakia tuolla tavoin.

C.llä on pari mahdollisuutta edetä, eikä kummastakaan ole takuita. 1. Ottaa asianajajaltaan lyhyen konsultaation oikean maksumiehen löytämiseksi tai 2. käy tekemässä rikosilmoituksen koska epäilee joutuneensa väärän ilmiannon kohteeksi.

Rikosnimikkeenä väärä ilmianto on jo vanhentunut käsite. Henkilön C on helpointa haastaa henkilö A käräjille selvänottovelvollisuuden laiminlyönnistä ja tähän vedoten vaatia korvauksia asianajajakuluista. Oikeudessa henkilö A haastanee henkilö B:n mukaan oikeuteen kolmanneksi osapuoleksi. Lopullista korvausta sovitellaan A:n ja B:n välillä, sillä mukaan katsotaan myös A:n omavastuu.