joka olisi perusterve ja pitkäikäinen. Pelottaa yhden ranskiksen ja yhden tipsun nuorena kuolemanvakavasti sairastumisen vuoksi ottaa uutta koiraa, mutta ilmankaan en voi elää!
Tokihan minkä vaan rodun edustaja saattaa sairastua esim. syöpään, mutta lähinnä haluaisin kuulla millä rodulla on mahd. vähän rodulle ominaisia riskejä, kuten mäyräkoirilla ja muilla pitkäselkäisillä mäyräkoirahalvaus. Koirarodun tulisi olla pieni/keskikokoinen.
Tokihan minkä vaan rodun edustaja saattaa sairastua esim. syöpään, mutta lähinnä haluaisin kuulla millä rodulla on mahd. vähän rodulle ominaisia riskejä, kuten mäyräkoirilla ja muilla pitkäselkäisillä mäyräkoirahalvaus. Koirarodun tulisi olla pieni/keskikokoinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Minä voisin lämpimästi suositella sinulle shelttiä. Itselläni on niitä kaksi, ja ne on ollut terveitä ja aivan ihania seuralaisia.
=)
naapurilla oli aiemmin sheltti ja oli tosi kiva koira...pistetään harkintaan!
sheltillä on noita periytyviä sairauksia aika paljon... sori nyt vaan! :( kannattaa ottaa joku suht alkukantanen rotu mitä ei oo jalostettu kauheesti. jos sellasta enää löytyykään ;) saankos kysellä mihin sinun tipsusi ja ranskiksesi menehtyivät? aika lättänaamaisia molemmat...?
ranskiksella oli aika paljon kaikkea; iho-ongelmia, lonkkaan tuli aika nuorena kuluma, joka vaati kipu- ja kortisonipiikkejä silloin tällöin ja lopulta sairastui maksasyöpään 8-vuotiaana. Koko elämänsä ajan oli hengittäminen kuumina kesäpäivinä ja kovilla pakkasilla tosi vaivalloista.
Tipsu kuoli 6-vuotiaana, kun mäyräkoirahalvaus tuli niin pahana, ettei lääkäri antanut yhtään toivoa että leikkauksesta olisi apua. Sitä ennen ehti kärsiä silmäluomien ongelmista. Kiertyivät sisäänpäin ja ripset raapivat silmää. Tätä koitettiin leikata, mutta täysin ei saatu korjattua, kun ripsiä kasvoikin niin syvällä sisäsilmäluomessa. Molemmilla oli lisäksi piilokives, jotka jouduttiin leikkaamaan. Tällä hetkellä minulla on yksi suht terve 5-vuotias tipsutyttö, mutta on silläkin ollut vaivoja. Kroonista korvatulehdusta ja nisätulehdusta sekä suurimpana ongelmana ns. paniikkihäiriö. Tähän onneksi löytyi todella paljon helpottava apukeino, eli feromonihaihdutin (dap). Siitä oli hurjasti apua myös toisen koiran kuoleman aiheuttamaan ahdistukseen. Molemmilla tipsuilla on jouduttu pentuna nukutuksessa kiskomaan maitokulmahampaat pois, koska eivät millään lähteneet itsestään. Nartulla vaurioitui rautahampaan juuri ja toinen yläkulmahamas lähti parin viikon päästä...että sellaisia vaivoja...Onneksi nartun tilanne näyttää nyt suhteellisen valoisalta.
Bostoninterrierillä on vähän ryttykuonoille tyypillisiä vaivoja, esim. hengitysongelmia. Muutenkin on suhteellisen terve rotu ja elää pitkään. Bostoneilla on toki aika herkät silmät, jotka saattavat helposti vahingoittua. Tietysti on terveys on yksilökohtaista, eikä siitä koskaan voi olla täysin varma. Mutta bostoni on todella ihana rotu, suosittelen!
Sinua on kohdannut melkein sama kohtalo kuin minua. Kerronpa sinulle ensin oman tarinani.
Ensimmäinen koirani oli Joonas niminen kääpiösnautseri. Itse asiassa se oli ollut meillä jo kauan ennen kuin synnyin. En muista kuinka vanha se oli kun synnyin. Vuonna 2000 kun aloitin koulun se kuoli sydän vikaan. Sairautta olisi voinut hoitaa lääkkeillä, mutta sitä ei voitu poistaa ja Joonas oli jo 12-vuotias, joten vanhempani näkivät parhaaksi lopettaa se.:(
Toinen koirani otettiin noin vuoden sen jälkeen kun Joonas oli kuollut. Koiran nimi oli Iippa ja se oli karkeakarvainen kääpiömäyräkoira. Se tuli eräältä serkkuni mummilta. Koira annettiin meille siksi, että tämän mummin luona asui vielä tämän oma tytär joka todettiin kuitenkin allergiseksi. Niin me saimme Iipan. Mutta sitten se alkoi merkata ympäriinsä emmekä ymmärtäneet mistä se johtui. Ensin vanhempani syyttivät minua, koska en muka lenkittänyt sitä tarpeeksi, mutta kun äiti alkoi lenkittää sitä joka ilta (ja äiti menee monen kilsan lenkkejä) huomasi äiti ettei se johtunut lenkeistä. Sitten meille tuli ilmoitus, että tyttö oli muuttanut pois mummin luota ja, koska isän hermot eivät kestäneet Iippaa annoimme sen takaisin. Se oli meillä noin vuoden. :( Myöhemmin sieltä päin tuli ilmoitus, että merkkailu oli johtunut pissa tulehduksesta. Siitä noin vuosi eteenpäin kesällä olin serkkuni luona. Silloin serkkuni isä tuli huoneeseen ja sanoi, että Mummilasta tuli soitto, että Iippa oli sairastunut johonkin luu rustoon tai johonkin vastaavaan. :( Sen takajalka oli jo halvaantunut ja pian se halvaantuisin kokonaan eikä sitä voitu auttaa. Se siis kuolisi. :( Sitten oli mennyt kolme päivää. Olin taas serkkuni luona. Serkku kertoi, että Iippaa ei oltu lopetettu. Mummi vain odotti että se halvaantuisi kokonaan. Mutta viikko siitä ja sain tiedon, että Iippa oli kokenut ihmeparannuksen. Se oli täysin terve, mutta se ei vain suostunut kävelemään rappuja! :)
Sitten tuli vuosi 2004. Silloin sain tämän hetkisen koirani Iipon. Se on mopsi ja se on tosi kiltti ja ihuna. Sekin on nyt alkanut merkkailla. Eikä sen entinen omistaja (ostimme sen siis 1,5 vuotiaana) ole lähettänyt rokotustodistusta ja äiti haluaa sen välttämättä ennen kuin menee eläinlääkäriin. Toivottavasti kaikki käy vielä hyvin.:)
Ja nyt vastaus sinun asiaasi. Sinulla on ennen ollut ilmeisesti koiria? Eli silloin sinulla on kokemusta ja voit harkita myös isoa koiraa. Tosin Pienet koirat elävät yleensä pidempään kuin isot. Eli sinun kannataa lainata kirjastosta koirakirja ja tutkia rotuja. Joissakin sanotaan varmasti, että alttiina sille ja tälle sairaudelle. Mopsinkin silmät voivat tulehtua ellei niitä puhdista! Toivottavasti tästä oli sinulle apua!
vie koirasi nyt heti eläinlääkäriin. Siellä ei tarvita rokotustodistusta, jos viet sen merkkailujen takia tutkittavaksi. Koirallasi voi olla pissatulehdus, joka hoitamattomana leviää munuaisiin ja aiheuttaa sinne valtavan kivualiaan tulehduksen. Nyt pääsisitte antibioottikuurilla, siis vielä halvalla. Koiralla voi olla myös laajentunut eturauhanen, tai virtasan pidätysongelma ilman tulehdusta. Siihen saa tabletteja, jotka auttavat.
Älä anna koirasi kärsiä! Ei teidänkään ole kiva siivoilla merkkailun jälkiä.
Nyt, mars jo lääkäriin!
Osta kaikki rodut niin ei tarvitse miettiä mikä on paras!!!
Minäkin ostin LADAN kun kahdella naapurillani on sellainen, on kuulema parempi kuin mersu.
Olen nyt hyvää pataa ladamiesten kanssa ja taputtelevat selkään.