Mihin Kouvola tarvitsisi 6000 katsojan areenaa?

Tai mihin tarvitaan 100 000 katsojan Kymi rinkiä? Ei mihinkään, aivan pähkähullua porukkaa nämä visionäärit jotka näitä suunnittelee.

Tässä voi käydä jopa niin että kaikki julkisuudessa esitetyt kärkihankkeet menevät persiilleen yksi kerrallaan. Jos kymiringillä ei ajeta, niin sitä satojen metrien meluaitaa ei Iittiläisiä varten tarvita. Pitäisikö Kymiringin hankepäällikkö rekrytoida luomaan uskoa Kouvolan kärkihankkeisiin ? Vai nappaako Iitti ensin ?

Kouvolan seutu ja koko kymenlaakso ei saa järjestettäväkseen mitään isoja tapahtumia, jollei alueella ole kunnollisia tiloja. Jollei Kouvola niin, sitten Kotka.

Mitäs jos katettaisiin koko asemanseutu ja terminaalit

Selänpään lentoasemalla oli joskus Sun Dance- festarit.
Sinne mahtuis vieläkin koko jengi, mopot ja rokkarit, ja dösää nonstoppina "matkakeskuksesta".
Näkis että toimiiko homma ja kannattaako laajentaa.
Ja jos kulkee niin ratavaltio palauttaa aseman varmasti käyttöön.
Aika ohkasella suunnittelulla menee kymi- rinki, ei lähellä'kään rataa..

Pikku-Kouvolan kokoomuksen sihteeri aikoinaan kertoi, että iso areena tarvittaisiin Kansallisen Kokoomuksen puoluekokouksen järjestämistä varten Kouvolassa. Siinä on riittävästi syytä ison areenan rakentamiseen kaupungin varoin. Puolue ennen muuta.

Samoin hän kertoi, että esitys moottoriradan rakentamisesta Tillolan soramontuun on samaisen poliittisen porukan aikaansaannos. Onkohan vanha rakennusneuvos ollut myös mukana ideoimassa Jatke Oy:lle rakennushankkeita.

Vanha rakennusneuvos ajoi kuntaliitosta kuin käärmettä pyssyyn tarkoituksena hyötyä myöhemmin Jatke Oy:n rakennushankkeiden kautta uudesta Kouvolasta. Ja onhan Jatke saanutkin rakennushankkeita ilman kilpailutusta hyväveli-yhteyksien kautta. Monitoimiareena on nyt oikein suuren luokan rahastuskohde, jota on pikku hiljaa hilattu kaupungin kokonaan rahoittaman 6.000 katsojan areenan suuntaan.

Pousin vanha juoksupoika Raimo Kinnunen on laittanut kaupungin työntekijöiden syyksi, kun Pousille ei ole tarpeeksi ohjautunut kaupungin rahoittamia hankkeita ja tietenkin ilman kilpailutusta. Hansakeskuksessa ja Manskin liiketiloissa, jotka Pousin firma urakoi ja joista LähiTapiola huomattavan osan osti, on 2/3 tyhjinä. Sekös papparaisia harmittaa tai ainakin nolottaa.

Papparainen osti kuulemma halvalla ne liiketilat.

Jos keskustaan pitää saada eloa, niin vanha pääkatu takaisin autotieksi ja ilmainen pysäköinti keskustaan.

Olisi syytä nyt ilmiantaa ne kaikki nimet Kouvolan veronmaksajien edun nimissä, ketä on voideltu. Nimet esiin !

Kyllä sinne porukkaa tulisi, esiintyjiksi esim. Antti Tuisku ja Jari Sillanpää.

Konserttisalin suunnittelu on haastavaa. Kouvolassa on yksi toimiva konserttisali ja se on Kuusankoskitalossa.

Pietarin muusikot odottavat akustisesti hyvin toimivaa konserttisalia eikä mitään areenaa. Rokkiporukoille urheiluhallit kelpaavat.

Miksi ette kysy demareilta, etteikö heillä päässä raksuttanu kun päätöstä sorvattiin kasaan, puuttua tilanteeseen.

Kouvolan urheiluseurojen nokkamiehet- ja -naiset haluavat monipuolisen urheiluhallin eivätkä mitään tapahtuma-areenaa ratapihan vaara-alueelle. Tämä ilmeni Kouvolan Sanomien toimittajan tekemistä kyselyistä.

Ilman areenaa ei saada uutta hotelliakaan. Mahtaako vaan muutaman tapahtuman areena hotellia elättää? Nykyisten käyttöastekin melko alhainen.
https://kouvolansanomat.fi/uutiset/lahella/761c8268-307e-42d1-a91b-28cca17b2f86

VR vetäytyi hankkeesta jo alkumetreillä. Mikäli VR:n odotus- ja myymälätilat saneerataan, nousee niiden vuokra uudelle tasolle. Löytyykö myymälätiloihin vuokralaisia, kun asiakasmäärissä ei tapahdu muutosta. Mikä taho maksaa ja ylläpitää matkakeskuksen laajennustiloja? Menevätkö nekin monitoimiareenan lisäksi kaupungin piikkiin?

Kymenlaakson Osuuskauppa tuskin lähtee hankkeeseen mukaan varaamalla myymälätilaa päivittäistavarakaupalle, kun noin 100 metrin päässä toimii uusi K-Supermarket Valtarin tiloissa ilmaisine paikoitustiloineen Valtarin pysäköintitasolla.

Hotellipuoli on kuulemma kiinni Kymi-Ringin edistymisestä, jonka tulevaisuus moottoripyörien kilpa-areenana on hyvin epätodennäköistä ainakin MM-tasolla. Kymi-Ring saattaa jäädä moottoripyörien ja autojen kansallisen tason kilpailuradaksi sekä testiradaksi. Rahoituksen takkuaminen tietää vuosien odotusta, ennen kuin siihen päästään.

Monitoimiareenan tapahtumat ovat satunnaisia, mikäli sitä ei käytetä palloilulajien otteluissa ja harjoituksissa. Parempi ja turvallisempi ympäristö näihin toimintoihin olisi Urheilupuisto ratapihan varaallisten aineiden kuljetusten takia. Noin 6000 katsojan monitoimiareena vaatii noin 1000 auton paikoitustilat välittömään läheisyyteen. Paikoitustalosta ja muista paikoitustiloista hankekehityssopimuksessa ei mainita mitään. Jääkö paikoitustilojen rakentaminen seuraavan sopimuksen varaan, jossa kaupunki on jälleen maksumiehenä?

Koko matkakeskus-monitoimiareenan hanke on niin monipolvinen hanke, että siinä on suuri riski sekä kaupungille että Jatkeelle. Löytyykö tiloille kaupungin lisäksi muita tahoja, jotka olisivat valmiita ostamaan esim. liike-, toimisto- ja kokoustiloja. Kiinteistösijoittajilla on Kouvolan keskusta-alueesta huono kuva, kun esim. Hansakeskuksen ja Manskin liiketiloista 2/3 on tällä hetkellä tyhjinä. Uudet kalliit liiketilat ovat haasteellisia kaupan yrittäjille, kun asiakasmäärät ei vastaakaan odotuksia.

Kaupungin virkamiesjohdon tulee tehdä ennen hankesopimuksen allekirjoittamista hankkeesta riskianalyysi ja kokonaiskustannusarvio, koska pahimmassa tapauksessa kaupunki voi joutua lunastamaan myös Jatke Oy:n osuuksia hankkeesta itselleen. Iltalypsyllä on aiemmissakin hankkeissa oltu, kun yhteistyökumppanina on ollut kyseinen rakennusliike.

Nämä tälläiset areenat on kokoomuslaisten sekopäiden suunnitelmia, ei noilla ole mitään tolkkua tai suhteellisuudentajua muissakaan kaupungeissa, puhumattakaan valtion tasolla. Suuria ja mahtavia suunnitelmia mukava tehdä ja toteuttaa muiden selkänahasta revityillä rahoilla.

Yksityisillä rahoilla tehtynä ok urakka, eli tehköön ja maksakoon ne jotka tuohon uskoo. Rahat sitten vuokrina hallin käyttäjiltä jos niitä riittää.

kouvostoliiton asukkaat tarttee leipää ja sirkushuveja. miksi ei järjestä julkisia sairaanhoitopalveluita lavoilla, olisihan se näytös jo sinällään, kun joku menee vaatimaan hoitoa mitä ei saakaan.

Esa Eloranta, eikö olisi aika lopettaa tämä Kouvolan veronmaksajien kusetus? Sinä tiedät, että Jatkeen resurssit eivät riitä matkakeskuksen ja hotellin rakentamiseen ilman kaupungin rahoitusta, joka hankitaan monitoimiareenan ylihinnoitetulla laskutuksella. Miten sinä ja perheesi kehtaatte asua Kouvolassa ja käyttää kaupungin palveluja, kun itse olet ryöväämässä osittain omistamallesi rakennusliikkeelle vilpillisin keinoin kaupungin veronmaksajien varoja.

Sinun ei tarvitse seurata Juhani Pousin ja Jorma Tammisen jalanjälkiä. Voit valita paremman ja hyväksyttävämmän tien, jonka tien päässä ei ole julkinen häpeä.

Tuolle on selvä kysyntää. Siellä voidaan järjestää Manskin Kokoomus ry:n vuosittainen vuosikokous. Sama paikallisten sinisten kohdalla.

Nyt kun näyttää siltä, että monitoimiareenaa ei rakenneta, alkavat pikku-Kouvolan kokkarit puuhata teatteri- ja konserttisalia palaneen koulun tontille. Ennen kuntaliitosta Kouvola kärvisteli vanhoine rakennuksineen ja teki alimittaisilla poistoilla hieman plusmerkkiset tilinpäätökset. Totuus Kouvolan taloudesta oli kuitenkin se, että kusessa oltiin.

Nyt pitäisi rakentaa Leppäselle teatteritalo Silenin myötävaikutuksella. Silen on yksi turhake liehulettineen. Vapaamuurarien juoksupoika. Voi tätä väjärkisten pikku-Kouvolan kokkarien ja vapaamuurarien porukkaa!

Kouvolan Sanomat uutisoi, että rakennusliike Jatke haluaa pari viikkoa lisäaikaa luopuakseen noin 80 milj. euron matkakeskus/hotelli/konferenssi/monitoimiareena-hankkeestaan, johon sillä ei ole saatavissa rittävää rahoitusta yksityiseltä puolelta ja jota Kouvolan kaupunki ei lähde kokonaisuudessaan rahoittamaan. Tämä on pitkästä aikaa myönteinen uutinen Kouvolan Sanomissa, kun aikuisilla ihmisillä alkaa olla harkintakykyä riittävästi.

Monitoimiareenan paikka ei ole VAK-ratapihan reunassa. Koko ratapihan puoleinen seinä pitäisi ikkunoitten osalta varustaa räjähdyksen kestävillä laseilla ja onnettomuustilanteiden vaara vaatii rakennukselta muitakin erityisjärjestelyjä. Noin 6.000 katsojan evakuointi ei ole mikään yksinkertainen operaatio.

Katkeruutta on ilmassa vanhan Kouvolan kokoomusporukoissa, kun vanhan rakennusneuvoksen, vapaamuurarien ja hyvien veljien rakennushankkeet eivät etene kaupungin rahoituksella. Korialla asuva entinen kepulainenja nykyinen kokkari Raimo Kinnunen syyttää kuusankoskelaisia siiitä, että suoratamo- ja matkakeskus/monitoimiareena/hotelli/liikekeskus-hankkeet eivät ole päässeet suunnitteluastetta pitemmälle. Sipilän hallituksen sote- ja maakuntahankkeet laitetaan myös kuusankoskelaisten syyksi, kun maan hallitus ajaa alas entisiä aluesairaaloita.

Raimo Kinnunen on jo kohta 80-vuotias mies, jolla todellisuus ja kuvitelmat saattavat mennä sekaisin kirjoittaessaan Kouvolan Sanomiin syytöksiä muista luottamushenkilöistä.

Carea Sairaalat Oy rakentaa terveyskeskuksen kovalle ja kestävälle maaperälle Kuusaantie 1:n tontille, jossa nykyisin toimii Parik-säätiön työkeskus. VR-Group kohentaa matkakeskuksen ilmettä. Kylpylähotelli rakennetaan Veturin taakse , mikäli kannattavuuslaskelmat siihen suuntaan näyttävät. Monitoimiareena/messukeskus rakennetaan Veturin pohjoispuolella olevalle pellolle, mikäli valtuutetut niin päättävät.

Kouvolan keskustassa on runsaasti tyhjiä liiketiloja entisessä Anttila-tavaratalon kiinteistössä, Hansakeskuksessa sekä Manskin liikekeskuksessa. Raimo Kinnunen voi houkutella sinne yrittäjiä ympäri Suomea.

Jari Larikka tunnusti 2-3 vuotta sitten, että suoratamotonttiin liittyi vaihtokauppa, jolla Juhani Pousi saisi Marjoniemen terveyskeskuksen tontin asuntorakentamiseen vastineena Ruskeasuon tontin luovuttamisesta sosiaali- ja terveyskeskuksen tontiksi. Raimo Kinnunen totesi kirjoituksessaan, että suotontille täytyy rakentaa, kun näin on sovittu, vaikka kalliiksi tulee. Syyttäkää Juhani Pousia, kun ei parempaa tonttia tarjonnut Ratamolle. Suolle olisi pitänyt rakentaa kallis pytinki veronmaksajien rahoilla. Arja Kumpu oli jossakin yhteydessä kertonut kaupunginhallituksessa, että eivät Terveystalo, Mehiläinen ja Pihlajalinna olleet halukkaita rakentamaan suotontille. Se siitä Pousin suotontista.

Ettekö hei tajua. Sillä lähtee kaupungin imago ja vetovoima nousuun, areenassa on vuosittain seuraavat tapahtumat vuosittain:

- Aimo Ahdin Kiina-ilta
- Sinisten Puoluekokous
- Touko Aallon bodausklinikka x 2
- Kiinanalaisen kivitoimittajan tuote-esittely
- Jari Sillanpää x 4
- Meiju Suvas
- Anita Hirvonen ja LaStrada
- Joulumarkkinat
- Os Oy Halkotorin hallituksen ja taloyhtiön kokoukset x 4
- Kaupungin pikkujoulut, esiintyjänä Mamba ja ohjelmana Limbo
- Kouvola 2050 työpaja; "50 000 asukasta jäljel - mitäs ny?"
- Kuusankoski 2050 työpaja "Miten purkaa kuntaliitos ja rakentaa parempi putkitehdas"
- Vastaanottokeskus ja kulttuurikeskus Saga muina päivinä

Täysin idioottimainen hanke. R.E.J. Penttilä sen haastattelussa sanoi, paras investointi mitä kaupunki voi tehdä on liikenneyhteydet - kaikki panokset pitäisi laittaa Helsinki-Porvoo-Kouvola radan lobbaamiseen ja rahoittamiseen, ei mihinkään uskomattomaan paska-areena hankkeeseen.

Niin ja jos vetovoimasta puhutaan, niin olisiko Sote-peli kannattanut hoitaa hieman paremmin ja itsekkäämmin. Aidon sairaalaan puuttuminen poistaa vetovoimaa 10000000000000000 x v, tapahtumahalli tuo vetovoimaa 0,0000000000000000000000000000001 x v siihen verrattuna.

Kouvolan kaupunki laittaa Asemakadun pätkän kävelykaduksi sekä ohjaa linja-autoliikenteen pois Kouvolakadulta muuttamalla Hallituskadun kaksisuuntaiseksi. Siihen tuhraantuu noin 6 milj. euroa. Keskustaa se ei elävöitä, mutta muuttaa Kouvolakadun asukasystävällisemmäksi. Uusia kaupan alan yrittäjiä sillä ei saada keskustaan, jossa on vapaana uudempaa ja vanhempaa liiketilaa tuhansia neliöitä.

Kun matkakeskus/monitoimiareena/kauppakeskus/hotelli-hanke jäi aikeeksi, ei kaupungin tarvinnut ottaa 40 milj. euroa uuttaa lainaa vanhojen lainojen päälle. Hyvä näin.

Jos Sipilän ajama sote- ja maakuntahanke toteutuu, ottaa valtio Kouvolan verotuloista noin 60 % omiin tarpeisiinsa jaettavaksi maakunnille. Kouvolan sote-palvelut heikentyvät uudistuksen myötä, kun valtio hakee säästöjä.

Jatkossa Kouvolan pitää hoitaa koulutus- ja tekniset palvelut nykyistä 60 % pienemmillä verotuloilla sekä hoitaa noin 250 milj. euron lainojen korot ja lyhennykset. Siinä on tarpeeksi syytä maltillisiin investointeihin. Viimeaikoina kun on käyty huutokauppaa matkakeskus-hankkeen lisäksi uudesta teatterista ja kirjastosta. Nyt pitäisi laittaa olemassa olevat rakennukset kuntoon ja turvata asukkaiden peruspalvelut. Kaikenlainen haihattelu pitäisi lopettaa. Kouvolan kaupungin kokonaisveroaste on korkea, kun ottaa kunnallisveron lisäksi huomioon kiinteistöveron, sähkön siirtomaksut KSS Energialle, vesi- ja jätevesimaksut sekä tappiin korotetut terveydenhuollon asiakasmaksut.

Kouvolan Sanomat uutisoi, että kaupunki ottaa matkakeskus-monitoimiareenan rakentamisriskit vastuulleen. Maakuntavaalit lähestyvät ja Nyberg, Helminen ja kumppanit tarvitsevat vaaliavustuksia Jatkeelta. Kaikki raha tulee kuitenkin Kouvolan veronmaksajilta, jotka maksavat tarpeettoman monitoimiareenan VAK-ratapihan reunaan. Eikö Nyberg ole ymmärtänyt vielä tähän päivään mennessä, että siihen ratapihan reunaan ei saa rakentaa tuhansien katsojien areenaa? Se hanke voidaan saada kumoon valituksella, jossa vedotaan maankäyttö- ja rakennuslakiin.

Kouvolan veronmaksajana minulla on semmoinen tahtotila, jolla on kaksi pilaria:
1. Kouvolan kaupungin ei pidä ryhtyä mihinkään Kymi-Ringin velkojen takauksiin eikä mitään avustuksia pidä antaa kyseiselle hankkeelle, koska Kymi-Ringin paikka ei ole Kouvolassa eikä Kymenlaaksossa vaan Päijät-Hämeeseen hakeutuvassa Iitissä. Mahdollinen Kymi-Ringin konkurssi kaatuisi sitten myös meidän kontollemme, jos kaupunki takauksiin mukaan lähtisi.
2. Kymi-Ringin hankeporukka saa kyllä minun puolestani ratansa tehdä, jos se tapahtuu touhuajien omilla tai heidän kavereittensa rahoilla. Jos kerran Bernie Ecclestonekinn on suosiollinen ratahankkeelle, niin kaivakoon Bernie omaa takataskuaan. Sinänsä on kyllä verovarojen käytön kannalta epäilyttävää, että meidän ministerimme Sampo Terho on mennyt lupaamaan ratahankkeelle miljoonia. Verovarojamme ne ovat nekin.

Tuossa jokunen aika sitten oli julkisuudessa esillä, että moottoriurheilumies Antti Aarnio-Wihuri suhtautui kovin epäileväisesti Kymi-Ringin ratahankkeeseen. Hän totesi aikaisemmat historiat niin Keimolan kuin Alastaronkin kohdalla. Eipä ole Kouvolan Sanomissa näkynyt Antin haastattelua.

Yhtä rakentamisen sirkusta on nykyään Kouvolan kaupungin touhu. Uutta uimahallia esitetään ja entisten hyväkuntoistenkin hallien sulkemista. Edelleen ajetaan Jatkeelle julkisia rakennusurakoita, kun asuntorakentaminen Kouvolan seudulla ei kannata. Kyllä sen ymmärtää, että rakennusalan ammattilaiset haluavat suunnitella ja rakentaa mahdollisimman paljon. Kouvolan kaupungin talous ei kestä yletöntä uudisrakentamista, kun nykyisiäkin tiloja pitäisi korjata kymmenillä miljoonilla euroilla.

Asko Vatanen totesi kommentissaan urheilutalon rakentamiskirjoitukseen, että kaupungin käyttötalousmenot ovat liian suuret. Yksi syy tähän ovat ylisuuret sisäiset vuokrat, joita peritään hallintokunnilta, kuten koulutus- sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa tapahtuu. Sisäinen vuokra saattaa olla kolminkertainen todellisiin vuotuisiin kiinteistökuluihin nähden.

Vähän vaikuuttaa siltä, että kaupunkilaiset ovat sittenkin valinneet valtuustoon henkilöitä, jotka ajavat omia ja kaverien etuja. Aikoinaan Tampereen kaupunginhallitukseen ei valittu rakennusalan johtotehtävissä toimivia luottamushenkilöitä, kun todettiin heidän toimineen oman etupiirinsä hyväksi kaupunginhallituksessa. Ainahan sitä kaupunginhallituksessa on kuitenkin istunut vapaamuurareita ja ns. hyväveli-porukkaa kuten Kouvolassakin on tilanne.

Jotta pysytään ajan kehityksessä, lyhyessä sanottuna Kouvola tarvitsee sellaisen. Yksi vetovoimatekijä lisää, loistavalle paikalle. Yhteen rakennukseen voi yhdistää monta upeaa asiaa, kuten teatteri,musiikki, urheilu, seminaarit. Viihde-ja vapaa-ajankeskus.
Kouvolalla on nyt niin monta hanketta vetämässä, että ihmetellä täytyy, että mistä sitä rahaa vaan näihin kaikkiin riittää. Uutta pitää kehittää ja vanhaa pitää korjata.
Onneksi meidän kuntalaisten edustajat kaupungin hallituksissa ja valtuustoissa ehti nostaa omia palkkioitaan. Paremmat palkkiot, paremmat päätökset?

Wanhojen muistelua sopii tässä harrastaa. Varsin äskettäin Halkotorin ja Hankkijan alueen tienoo oli vielä vapaana. Siihen olisi mahtunut isompikin kongressi- ja kulturellikeskus. Tai muunlainen vapaa-ajan areena. Nyt sitä paikkaa "mökitetään", sillä todellisiin tehotornirakennuksiin verrattuna muutaman kerroksen talot tosiaan ovat pelkkiä tönöjä, mutta sillä operoinnilla sekin Kouvolan keskustan laajahko alue on poissa uusien mahdollisuuksien vaihtoehdoista. Parkkipaikkojakin olisi ollut mahdollista rakentaa kaivamalla hiekkaiseen harjumääperään vaikka kahden kerroksen parkkihalli.

Mahdollisuuksien haaskaaminen on kuulunut aikaisemminkin Kouvolan kaupungin päätöksentekoon. Kaitilankadun länsipuolella oli aikaisempien viisaitten kaupungin suunnittelijoitten toimesta vapaana maastokäytävä, johon olisi mahtuntu väljä katuväylä. Se mahdollisuus poistettiin kaavasta ja olennaisen "pätevänä" perusteluna tiedettiin se, että pohjoispäässään katuväylä "ei johtaisi yhtään mihinkään". Nyt niillä samoilla kulmilla on Tommolankadulta erkaneva tarpeellinen väylä Veturin liikennettä varten. Sitä kaavasta poistettua väylätilaa "tarvittiin" ehdottoman välttämättömästi ja kiireellisesti tontittamiseen ja onhan sille kaistaleelle muutama halli tosiaan jo ilmestynytkin.

Oma erityinen vaiheisuutensa on Kuusankosken keskustallakin. Ensin tehtiin todella kelvollinen silta Kymijoen ylitse ja sitä kautta liikenne sujui parien liikennevalojen ohjaamana luontevasti aluesairaalan suuntaan ja Voikkaalle ja takaisin. Todella surkuhupasaa on kiertoliittymien (liikenneympyröitten) sirottelu samoihin maisemiin ja kirsikkana kakun päällä on kohta hyvän sillankin typistäminen puoliksi kevyen liikenteen käyttöön, vaikka jo vanhastaan jalkakäytävät ovat sijainneet sillan molemmin puolin. Nyt tässä ihan ilmaisena ja vapaasti hyödynnettävänä ehdotuksena annan kaupungin kaavailujohdon käyttöön mahdollisuuden laittaa vielä pari, kolme ympyrää lisää siihen Kuusaan ydinsentrumiin.

Kiinan traumaattisesta matkasta toipunut valtuuston puheenjohtaja vapaamuurari Jouko Leppänen päästi ilmoille kunnallistalouden emäpierun väittämällä Kouvolan Sanomien lukijakirjoituksessaan 10.9.2018, että kaupungin rakennusinvestoinnit näkyvät kaupungin käyttötaloudessa vain poistoina mutta ei korkoina. Miten taantuva kaupunki selviää alati lisääntyvistä lainanhoitokuluista, jotka jo nyt halvan rahan aikana ovat 3 milj. euroa vuodessa? Leppänen on saanut tehtäväksi lääkärinä kertoa kuntatalouden totuuksia uudella tavalla, jotka pohjaavat rakennusinsinööri Juhani Pousin talousteorioihin.

Juhani Pousilla on teoria, että hänen omistamansa rakennusliike JATKE nostaa Kouvolan kasvun uralle kaupungin rahoittamilla rakennushankkeilla. JATKE aikoo rakentaa asuinkerrostalon Kalevankadun varteen. Asuntovarauksia on vain 13, joka on alle puolet suunnitelluista asunnoista. Tämä kertoo Pikku-Kouvolan vetovoimasta. Pikku hiljaa ihmisille on alkanut valjeta Pikku-Kouvolan vapaamuurarien motiivit rakennuttaa tarpeettomia tiloja kaupungin piikkiin Elorannan ja Pousin omistaman rakennusliikkeen toimesta. Kun normaali vapaarahoitteinen asuntorakentaminen ei takaa JATKEELLE töitä Kouvolassa, pitää mennä kaupungin veronmaksajien kukkarolle.

Leppänen väittää, että kaupungin omistamat kiinteistöt ovat rahaksi muutettavaa varallisuutta. Näin hyvä todellisuus ei kuitenkaan ole. Kaupungin omistama 10 milj. euron kiinteistö voi myyntiarvoltaan olla 1 milj. euron luokkaa. Leppänen vertasi kiinteistöomaisuutta 500 euron arvoiseen rannekelloon, josta saa omansa pois. Väitän, että kellosta voi joku romanihenkilö maksaa 200 euroa Leppäselle.

Vapaamuurariveljillä Leppäsellä, Larikalla, Elorannalla ja Käpillä on kiire saada valmiiksi kaikki teatteritaloa, konserttitaloa, kirjastoa, palloiluhallia, matkakeskusta, monitoimiareenaa jne koskevat luonnossuunnitelmat ja alustavat kustannusarviot, jotta valtuusto voisi niistä ainakin yhden hankkeen osalta tehdä myönteisen investointipäätöksen ennen vuoden 2021 alkua. Tällöin valtio vie Kouvolan verotuloista noin 60 % maakunta-, sote- ja alueitten kehittämispalveluihin. Kouvolalle jää nykyisestä 20,75 veroprosentin tuloverosta omaan käyttöön vain 8,45 veroprosenttia. Sillä pitäisi hoitaa koulutus-, kulttuuri-, liikunta-, hallinto- ja tekniset palvelut sekä kaupungin infra. Kaupunki vastaisi edelleen reilun 200 milj. euron lainojen lyhennyksistä ja koroista sekä kaikkien kaupungin omistamien kiinteistöjen ylläpidosta, vaikka niissä ei olisi varsinaista toimintaa. Myytäviä kiinteistöjä ja käyttämättömiä toimitiloja olisi nykyistä selvästi enemmän.

Valtuuston puheenjohtaja Leppäsen kirjoitus Kouvolan Sanomissa 10.9.2018 antoi vähän heikon kuvan Leppäsestä toimia kaupungin luottamushenkilöiden ykköspaikalla. Vastuutonta satuilua ja osatotuuksien kerrontaa.

Tällaista sotkuahan siitä tulee, kun 80-vuotias seniili rakennusneuvos ohjailee Kouvolan investointeja. Matkakeskus on jo olemassa ja se tarvitsee vain päivityksen. Tapahtumakeskus ja teatteri ovat aivan eri asioita. Kun tapahtumakeskusta hieman palastellaan, puhutaan itse asiassa palloiluhallista. Teatteri- ja konserttisali on oma rakennuksensa jo akustiikan takia. Eli Kouvola havittelee palloiluhallia sekä erillistä konsertti- ja teatterirakennusta. Ratapihan reunaan niistä ei sovi mikään, koska se on VAK-aluetta.

Rakentakaa konsertti- ja teatteritalo Salpausselänkadun varteen palaneen koulun tontille ja palloiluhalli urheilupuistoon tai Veturin viereiselle pellolle, jolloin se voi toimia myös messukeskuksena.

Taitaa areena ajatukset olla jo haudattu? Persaukinen kylä tuskin tuollaista rakentelee.