nykyajan purjeentekijät?

Olen ihmetellyt miksi nykyajan ihminen tilaa purjeitaan jostain turun lentokentän takaa kai Suomessa on nykyaikaisia purjeentekijöitä, jotka ovat tässä päivässä eikä -70 luvulla?
Antakaa kuulua mitkä ovat tällä hetkellä Suomen parhaat purjeiden valmistajat. jotta voin sieltä tilata jatkossa purjeeni eikä jostain aataminaikaisesta syrjäkylän hallista.
Elämme 2000 lukua ja haluan purjeeni tässä päivässä eläviltä valmistajilta ei siinä logot auta vaan purjeiden nykyaikaiset leikkaukset ja tieto nykyajan veneistä ei -70 luvun uppotukeista.
kiitos.
Ilmianna
Jaa

68 Vastausta



Kyllä se paras tekijä löytyy sieltä Turun lentokentän takaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
6 VASTAUSTA:
Ihme kun ei Kihniöstä kai sielläkin on ompelukone jollain.
Hyvät ihmiset siirtykää jo 2000 luvulle ja miettikää missä on suomen pääkonttorit ja bussines, ei niitä ole kehä kolmosen ulkopuolella näin se vain on ja uusin teknologia tietämys ja VTT.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
nykyaikaa kirjoitti:
Ihme kun ei Kihniöstä kai sielläkin on ompelukone jollain.
Hyvät ihmiset siirtykää jo 2000 luvulle ja miettikää missä on suomen pääkonttorit ja bussines, ei niitä ole kehä kolmosen ulkopuolella näin se vain on ja uusin teknologia tietämys ja VTT.
Lentokentän takana tehdään North Sailsin purjeita. Pääasiassa Northin purjeet tai niiden osat tehdään Kiinassa, kuten melkein kaikilla muillakin neulomoilla, mutta myös Turussa niitä tehdään alusta asti. Tämä oli ilmeisesti jonkun kilpailijan yritys mustamaalata?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
nykyaikaa kirjoitti:
Ihme kun ei Kihniöstä kai sielläkin on ompelukone jollain.
Hyvät ihmiset siirtykää jo 2000 luvulle ja miettikää missä on suomen pääkonttorit ja bussines, ei niitä ole kehä kolmosen ulkopuolella näin se vain on ja uusin teknologia tietämys ja VTT.
Kehä kolmosen sisäpuolelta ei ole koskaan tullut mitään hyvää, siis ei mitään hyvää.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Kehä kolmosella on lentokenttä josta on paras yhteys Kiinaan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
gfdgdf kirjoitti:
Kehä kolmosen sisäpuolelta ei ole koskaan tullut mitään hyvää, siis ei mitään hyvää.
Ei kun sisäpuolelle ei tule mitään hyvää. Virta on yksisuuntainen, teiltä hajasuomesta tännepäin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
gfdgdf kirjoitti:
Kehä kolmosen sisäpuolelta ei ole koskaan tullut mitään hyvää, siis ei mitään hyvää.
Kerran tuli tyhjä juna, mutta se oli myöhässä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Samaa mieltä. Kentän takaa vaan etsimään tai lähetä kaavasi vaikka HK sailmakerille, jos uskot aasialaiseen enemmän.
Ilmianna
Jaa
Toinen aivan yhtä hyvä on Helsingin Lauttasaaressa. Purjeentekemisen tekniikka ei ole sidoksissa osoitteeseen tai edes rakennuksen ulkonäköön. Molemmissa osataan tehdä purjeet huippumoderniin konstruktioon siinä kuin 20-luvun klassikkoonkin. Sen uudempaa tekniikkaa purjeisiin ei maailmalta ole saatavana.
Ilmianna
Jaa
Olen ollut siinä käsityksessä, että ei siellä lentokentän kupeessa uusia purjeita tehdä. Siellä on ainoastaan tilaus- ja korjauspalvelu. Jos haluat ehdottomasti suomalaisten tekemiä ja uusinta teknologiaa, voi edessä olla mahdoton yhtälö.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Olen kanssasi samaa mieltä, kunnon purjeet tulevat jostain muualta ja puhetta piisaa lentokentän takana (ainakin juoruja).
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Sellainen käsitys minullekin oli muodostunut, että tuotanto on nykyään Sri Lankassa. Mutta käsitystäni olen sittemmin korjannut, kyllä siellä lentokentän luona myös ommellaan purjeita, kohtalaisen isokin osa tuotannosta. Hi-tec -purjeet tulevat jenkkilästä ja Sri Lankasta kaikki lisukkeet ja loppuosa purjeista. Jakauman prosentteja tuotantomaista en osaa tarkemmin määritellä.

Ihme kyllä, laserilla leikataan purjeet vain Lauttasaaressa ja Turussa, muualla saksilla. Meripurjeen oma tuotanto on käytännöllisesti katsoen loppunut ja purjeet tehdään en tiedä missä, mutta UK-Halsey -nimellä tulevat maahan. Aika polarisoitunutta siis purjeen tekeminen Suomessa. Onhan tekijöitä muuallakin kuin lentokentällä ja Lauttasaaressa, on Doylea, Heikkilää, NEBiä, Hartikia yms, mutta pieniksi jäävät niiden osuudet.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Lauttasaaressa OLEVA WB SAILS on hoitanut asiansa osaavasti ja sopii meille, jotka asumme Etelä-Suomen alueella, hyvin asialisia ja tähän päivään vihkiytyneitä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
olen itsekkin naispuolinen purjehtija ja olen saanut lauttasaaresta hyvät purjeet kesien kilpailuihin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Kyllä ei tarvitse turkuusseen mennä, purjeentekijöitä löytyy Uudeltamaalta kannatta googlettaa. Älä osta.Suomesta Kiinalaisia rättejä, kun purjeita tehdään Hesassa.
Ilmianna
Jaa
Onpa taas harvinaisen läpinäkyvää trollausta. Joku täällä myös selvästi uskoo että naispuoliseksi ilmoittautuminen lisää uskottavuutta.
Ilmianna
Jaa
Hej kannatta ostaa omalta paikkakunnalta ei tarvitse miettiä enempää ja jos haluaa että purjeet vetää ja teknologia tietämystä riittää niin Helsingissä on Suomen teknisesti parhaat purjeiden tekijät ja tietämys.( Tekninen Korkeakoulu on Espoossa samoin vtt!)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
15 VASTAUSTA:
hyvä kommentti, kyllä järjenkäyttö on nykyään jo sallittua ja jopa kannatettavaa ei niitä purjeitakaan suunnitella enää keittiön pöydällä vaan nykyaikasin menetelmin ja kemian teknologiaan vihkiytyneitten toimesta.
Kannatta vähän kysellä myös koulutusta ei pelkästään voi riittää että äiti ja isä olivat joskus hyviä purjehtijoita. Kyllä purjeiden ja virtausten ymmärtäminen ja nykyajan teknologia vaatii huippukoulutusta ja sitä on olemassa .
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Ei Espoossa ole Teknistä Korkeakolua.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
asiantuntemusta kirjoitti:
hyvä kommentti, kyllä järjenkäyttö on nykyään jo sallittua ja jopa kannatettavaa ei niitä purjeitakaan suunnitella enää keittiön pöydällä vaan nykyaikasin menetelmin ja kemian teknologiaan vihkiytyneitten toimesta.
Kannatta vähän kysellä myös koulutusta ei pelkästään voi riittää että äiti ja isä olivat joskus hyviä purjehtijoita. Kyllä purjeiden ja virtausten ymmärtäminen ja nykyajan teknologia vaatii huippukoulutusta ja sitä on olemassa .
Jos joku purjeneuloja alkaa johtaa purjeiden ominaisuuksia kemian kaavoista, niin on syytä vaihtaa neulojaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Eibotti kirjoitti:
Ei Espoossa ole Teknistä Korkeakolua.
Aalto Yliopisto Tekninen Korkeakoulu
Otakaari
Espoo
Finland
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Karpaa-aasi kirjoitti:
Jos joku purjeneuloja alkaa johtaa purjeiden ominaisuuksia kemian kaavoista, niin on syytä vaihtaa neulojaa.
Kun ompelija rupeaa kirjoittamaan eikä kykene laskemaan virtauksia saatikka kevlarin ja hiilikuidun vetolujuksia ja suuntia niin tuloksena on ongelmia.
Kyllä tietämys on pääkaupunkiseudulla!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
asiantuntemusta kirjoitti:
Aalto Yliopisto Tekninen Korkeakoulu
Otakaari
Espoo
Finland
Se on teknillinen korkeakoulu, ei tekninen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
nykytekniikkaa kirjoitti:
Kun ompelija rupeaa kirjoittamaan eikä kykene laskemaan virtauksia saatikka kevlarin ja hiilikuidun vetolujuksia ja suuntia niin tuloksena on ongelmia.
Kyllä tietämys on pääkaupunkiseudulla!
Nortti on aika paljon isompi kuin WB. Eiköhän siellä ole ylivoimainen osaaminen. Eri asia on sitten myyjän asiantuntemus. Se lienee parasta Turussa?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Kyllä ne turun föril kehuu ilman koulutusta turkuhan oli sivistyksen kehto ja siksi jäi.
Teknistä tietoa pitää löytyä ei suunsoittoa ja mielummin ostan Suomalaiselta kun ylikansalliselta!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Jeudjej kirjoitti:
Nortti on aika paljon isompi kuin WB. Eiköhän siellä ole ylivoimainen osaaminen. Eri asia on sitten myyjän asiantuntemus. Se lienee parasta Turussa?
Millähän mittarilla katsottuna Turussa on parempi purjehdusosaaminen kuin pääkaupunkiseudulla, kysyn vaan , sillä ei sellaista mittaria ole vielä keksittykkään.
Ei tarvitse kuin katsoa itämeren ja suomenlahden purjehduskilpailujen tuloksia niin ei siellä oikein turkulaisia löydy.
Mitä tulee turkulaiseen purjemyyjän tietämykseen/koulutus/kemia/tekniikka niin aika heikolla olette.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
tietoluotuskaa kirjoitti:
Millähän mittarilla katsottuna Turussa on parempi purjehdusosaaminen kuin pääkaupunkiseudulla, kysyn vaan , sillä ei sellaista mittaria ole vielä keksittykkään.
Ei tarvitse kuin katsoa itämeren ja suomenlahden purjehduskilpailujen tuloksia niin ei siellä oikein turkulaisia löydy.
Mitä tulee turkulaiseen purjemyyjän tietämykseen/koulutus/kemia/tekniikka niin aika heikolla olette.
Millä Espoon tekun kurssilla kerrotaan kilpapurjeista?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
tietoluotuskaa kirjoitti:
Millähän mittarilla katsottuna Turussa on parempi purjehdusosaaminen kuin pääkaupunkiseudulla, kysyn vaan , sillä ei sellaista mittaria ole vielä keksittykkään.
Ei tarvitse kuin katsoa itämeren ja suomenlahden purjehduskilpailujen tuloksia niin ei siellä oikein turkulaisia löydy.
Mitä tulee turkulaiseen purjemyyjän tietämykseen/koulutus/kemia/tekniikka niin aika heikolla olette.
Saman kysymyksen voi esittää koosta. Tietääkseni Lauttasaari tällä hetkellä johtaa Turkua liikevaihtokisassa, joka sentään on yksikäsitteisiä numeroita.

Tekuna tunnettiin aiemmin tekninen opisto. Espoon Teknillisessä korkeakoulussa on hyvä virtausopin tuntemus, joka on kilpapurjeiden perusta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Tarkkuutta_touhuun kirjoitti:
Se on teknillinen korkeakoulu, ei tekninen.
Ja mikä onkaan ero?. Toisessa opetetaan tekniikkaa ja toisessa teknilliikkaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
kisaa.ja.osaamista kirjoitti:
Saman kysymyksen voi esittää koosta. Tietääkseni Lauttasaari tällä hetkellä johtaa Turkua liikevaihtokisassa, joka sentään on yksikäsitteisiä numeroita.

Tekuna tunnettiin aiemmin tekninen opisto. Espoon Teknillisessä korkeakoulussa on hyvä virtausopin tuntemus, joka on kilpapurjeiden perusta.
Onhan virtausoppia myös ainakin Åbo Akademissa, ehkä myös yliopistossa. Siellä on joka tapauksessa fysiikkaa, materiaalifysiikkaa, kemiaa, joissa todennäköisesti mennään syvemmälle teoriaan kuin Aallossa, jossa enemmän sovelletaan, jos tällä sitten on merkitystä. Tuskin yksikään purjeneulomon työntekijä on ikinä käynyt opiskelemassa virtausoppia.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Jeudjej kirjoitti:
Onhan virtausoppia myös ainakin Åbo Akademissa, ehkä myös yliopistossa. Siellä on joka tapauksessa fysiikkaa, materiaalifysiikkaa, kemiaa, joissa todennäköisesti mennään syvemmälle teoriaan kuin Aallossa, jossa enemmän sovelletaan, jos tällä sitten on merkitystä. Tuskin yksikään purjeneulomon työntekijä on ikinä käynyt opiskelemassa virtausoppia.
Kertokaa millaista yhteistyötä korkeakoulujen kanssa tehdään ? Onko joku suunnitellut purjeita diplomi-työnään kuinka monella purjeneulomolla on palveluksessaan teknillisen alan ylemmän korkeakoulututkinnon omaavia henkilöitä ? Purjeenvalmistajilla on käytössään simulointi-ohjelmistoja, joilla voidaan laskea mitoituksia ja lujuuksia, mutta
tuskin niitä mikään valmistaja on itse koodannut, vaan ovat valmiita kaupallisia sovelluksia.
Olen itse lukenut pitkän fysiikan Teknillisessä Korkeakoulussa, eli nykyisessä Aalto-yliopistossa aikoinaan. Ei siltä pohjalta vielä purjeita suunnitella ilman laajaa käytännön kokemusta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
unosailor kirjoitti:
Kertokaa millaista yhteistyötä korkeakoulujen kanssa tehdään ? Onko joku suunnitellut purjeita diplomi-työnään kuinka monella purjeneulomolla on palveluksessaan teknillisen alan ylemmän korkeakoulututkinnon omaavia henkilöitä ? Purjeenvalmistajilla on käytössään simulointi-ohjelmistoja, joilla voidaan laskea mitoituksia ja lujuuksia, mutta
tuskin niitä mikään valmistaja on itse koodannut, vaan ovat valmiita kaupallisia sovelluksia.
Olen itse lukenut pitkän fysiikan Teknillisessä Korkeakoulussa, eli nykyisessä Aalto-yliopistossa aikoinaan. Ei siltä pohjalta vielä purjeita suunnitella ilman laajaa käytännön kokemusta.
Ei tartte olla tutkintoja, oppisopimuksella mestariksi.

https://www.quantumsails.com/en/resources-and-expertise/articles/how-to-become-a-sailmaker
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Yllä yritettiin ilmeisesti mollata Hong Kongin purjeita. Mitä niissä on ollut vikaa tai miksi tilaus ei kannattanut?
Ilmianna
Jaa
Minulla on Meripurjeen purjeet ja hyvin on vetänee.
Älkää saivarrelko puhukaa siitä mitä kysyttiin.
Kyllä olisi hyvä että ihmiset kertovat omat kokemuksensa tai käsityksensä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Meripurje on ihan ok ja nämä suomenkielen opettajat eivät kuulu purjehtijoihin vaan rantaparlamenttiin ja jääköön sinne.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Kiitos hyvin sanottu, minulla on Lovisasta ostetut maailmanmerkit ja olen tyytyväinen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Millaisia kokemuksia Hartikista?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Hartik ok matkapurje.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Minulla on heikkoja kokemuksia viime vuosina Hartikin korjaistyöstä ja muinaisuudessa Niinirannan uudesta isopurjeesta, mikä oli surkein ikinä.
Ilkomailta ( ei Puolakokemusta) tilatut ovat olleet ok.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Hyvä kuulla, kiitos.
Olen myös kuullut muilta että Niinirannan purjeiden laskenta ei ole osunut kohdalleen verrattuna Ruotsalaisiin vastaaviin!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Minä sain aivan viimesen päälle onnistuneen isopurjeen lentoaseman takaa.

Olisiko syynä se, että kyse oli vaakaleikatusta ja paikanpäällä neulutusta, jossa oli vielä vanha mallina mukana varmistamassa onnistumista.
Ilmianna
Jaa
Apollo sails on hyvä hinta/laatu.
Ilmianna
Jaa
sail &go saat hyvän hintaiset purjeet
Ilmianna
Jaa
Elvstömit tanskasta toimii hyvin.
Ilmianna
Jaa
UK sailsilta ja vetää
Ilmianna
Jaa
Doyle on hyvä matkapurje
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Doylen Stratis-purjeet on kyllä hiton hyvät. Ja ei ole mikään pikkupaja maailman laajuisestikaan. Ei tietenkään halvimmat, mutta jos hyvää hakee.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
tämä herra tekee purjeen täysin itse, toki materiaali tulee muualta. Moninkertainen H- vene mestari. Roope Heikkilä.
http://www.sailmaker.fi/
Ilmianna
Jaa
Oikaistaanpa hieman tässä viestiketjussa esitettyjä paikkansapitämättömiä kirjoituksia. North Sails ketjuun kuuluva Purjeneulomo Niiniranta valmistaa edelleen purjeita Suomessa. Meillä on töissä viisi henkilöä, joiden tehtävänä on uusien purjeiden valmistus ja purjehuolto. Huollamme vuodessa noin 400 purjetta, joka vastaa noin 0,7 henkilötyövuotta. Loppu kapasiteetti käytetään uusien purjeiden valmistukseen. Liikevaihdolla mitaten tällä hetkellä noin 60% myymistämme purjeista tehdään Turussa . Toinen toimipisteemme on Helsingissä ja siellä onnistuu myös tarvittaessa pienemmät pikaisemmat huoltotyöt.

Perinteisten kankaasta leikattujen purjeiden valmistus ei ole missään päin maailmaa muuttunut tekniikaltaan merkittävästi, joten tuotantotilojen iällä ja seinien sijainnilla ei ole sanottavaa vaikutusta lopputulokseen. Ainoa osa-alue joka 70 luvun jälkeen on muuttunut automaattiseksi, on leikkaus. Noin 80 luvun pulivälistä alkaen leikkauksessa on käytetty laser- tai teräleikkureita. Vuosien saatossa on yritetty automatisoida paneelien yhteen ompelua ja siirtyä ompelun sijaan liimaamiseen. Kumpikaan tekniikka ei koskaan kehittynyt toimivalle tasolle ja valta osa kangaspurjeiden liitoksista tehdään edelleen ompelemalla saumat ihmisen ohjaamalla ompelukoneen kuten 70 luvulla.

90 luvulta alkaen kehitellyt erilaiset laminoidut membraani-purjeet olivat ensimmäinen todellinen tekninen muutos kohti suurempaa automaatiota purjeen valmistuksessa. Membraanipurjeissa valta osa purjeen pinnasta ja osittain vahvistukset pystytään tekemään roboteilla. Membraani purjeiden valmistukseen vaadittava tekniikka ja investoinnit olivat sitä kokoluokkaa, että yksittäisen pienen purjeneulomon olisi mahdotonta sellaista lähteä itselleen rakentamaan koska investointeja ei ikinä saisi maksettua takaisin, vaikka pääsisi tekemään kaikki Suomen markkinoille menevät purjeet.

Viimeisimpänä isona teknisenä muutoksena purjeiden valmistuksessa on 3Di tekniikan myötä siirtyminen laminaateista komposiitteihin. Automaation osuus on lisääntynyt ja yhä suurempi osa purjeesta valmistuu koneellisesti ilman kankaita tai kalvoja. Veikkaukseni on, että komposiitit tulevat valtaamaan ison osan perinteisestä kankaisiin perustuvasta purjeen valmistuksesta ja valmistus tulee entisestään keskittymään suurempiin yksiköihin.

Koska kankaasta tehtävien purjeiden valmistus vaatii edelleen paljon ihmistyötä, on luonnollista, että tuotanto on monilta osin siirtynyt edullisempien työvoimakustannusten maihin. Tämä siirtymä koskee isoa osaa suurista ja pienistä neulomoista. Näin on myös North Sailsin kohdalla. North Sailsilla valta osa pienemmistä purjeista tehdään Sri Lankassa.

On mielestäni täysin perusteetonta väittää, että jossain tietyssä maassa tai maanosassa tehty purje olisi parempi kuin jossain toisessa paikassa tehty tuote. Purjeen valmistus on kokoonpanotyötä, jonka huolellinen ja käsityötaitoinen henkilö voi oppia suhteellisen lyhyessä ajassa, kunhan hän saa sopivaa valmennusta ja harjoitusta. Kokoonpanotyön laatu on pitkälti kiinni siitä, minkälaiset standardit työlle asetetaan ja kuinka tarkkaan niistä pidetään kiinni. North Sailsilla on erittäin hyvin dokumentoidut, kaikkiin työvaiheisiin ja erilaisiin yksityiskohtiin liittyvät valmistusstandardit, joiden mukaan purje kootaan riippumatta siitä missä päin maailmaa tekijä työskentelee. Kokoonpano työskentelee suunnittelijan ohjeiden ja valmistusstandardien mukaan. Ei ole mitään syytä sille, että purjeiden kokoonpanotyötä tekevän pitäisi välttämättä ymmärtää purjehdusta tai osata purjehtia pystyäkseen tekemään hyviä purjeita.

Suunnittelu on sitten eri juttu. Pelkästään tietokoneilla ei purjetta aikaiseksi saa vaikka nykyisin tarjolla olevat simulaatiovälineet paljon auttavatkin. Kokemus erilaisista veneistä on myös tärkeää. Yksi ihminen ei koko elämänsäkään varrella voi kaiken kattavaa osaamista hankkia, jolloin suuremman joukon voima on iso etu. Turussa suunnittelua teen vain minä, mutta en suinkaan yksin. Voin milloin tahansa pyytää apua keneltä tahansa noin 60:sta North Sailsilla työskentelevältä suunnittelijasta. Kuluvan vuoden aikana olen tehnyt suunnittelupuolella yhteistyötä Ruotsin, Ranskan, Tanskan ja Englannin porukoiden kanssa. Tämän lisäksi meillä on pääsy kaikkeen suunnitteludataan jota North Sails ketjun eri osat tuottavat. 70 luvulle en tunne jääneeni, koska aloitin suunnittelutyöt vasta 1988. Uppotukit ovat tuttuja ja plaanailevalla köliveneellä kisasin vuosituhannen vaihteessa kohtuullisella menestyksellä. Nykyinen huviveneenikään ei ole ihan ikäloppu ja pystyy kaivautumaan purjevoimalla ylös omasta aallostaan. Kokemusta on aika monenlaisista laitteista ja lisää voin kysyä niiltä jotka osaavat enemmän.

North Sailsin tavoitteena on tarjota osaamista, ratkaisuja ja tuotteita, jotka sopivat parhaiten asiakkaidemme tarpeisiin ja mahdollistavat heille tavoitteiden saavuttamisen oli sitten kyseessä kilpa tai matkapurjehdus. Meiltä saa myös ne kaikkein nykyaikaisimmat purjeet.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
3 VASTAUSTA:
Kiitos tyhjentävästä ja harvinaisen selväsanaisesta vastauksesta. Opin kerralla paljon purjeiden valmistuksesta!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Hatunnosto Antti Niinirannalle hyvästä vastineesta. Erottuu palstan normitasosta. Itse olen tällä haavaa WB:n asiakas, mutta jatkossakin tarjouspyynnöt lähtee sekä Nortille että Webarille. Hienoa, että meillä on maassa tämän tason osaamista, ja jopa parin korttelin päästä kotiovelta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Tämän ketjun aloittaja on joku luuseri, joka täällä aina silloin tällöin nousee luolastaan haukkumaan Niinirannan neulomoa. Se on säälittävää. Itsekin olen Niinirannan tyytyväinen asiakas.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Olipa fiksu vastine firmalta. Hyvin taustoitettu ja argumentoitu. Lisäksi ilmaisu ja kieli olivat hallussa. Teksti oli ymmärrettävää ja sitä oli helppo lukea.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
No hyvä että valmistaja laittoi itse vastineensa tähän ei niin kovin laadukkaaseen keskusteluun. Itselläni on vuoden 2013 jälkeen 4 purjeen kokemus heidän (North Sailsin) purjeista. Kaikki ovat olleet erinomaisia purjeita. Vanhalla veneelläni sain uudella NS radiaalileikatulla dacron-purjeella nostettua reivikynnystä 8 m/s -> 10 m/s. NS kovan tuulen st-fokka oli erittäin viimeistelty ja istuvuus tosi hyvä. Molemmat purjeet näkyvät tällä videolla: https://youtu.be/FEobEhATIg4 .

Tässä heidän viimeisintä teknologiaansa nykyisessä veneessäni: https://youtu.be/nGb4uyzGMVw . Keliin nähden tuossa videossa on falli liian kireällä, koska halusin varmistaa että nousee ylös asti. Siitä huolimatta vene otti todella mukavasti nopeutta kevyessä kelissä, vaikka tuo kyseinen fokka on muistaakseni 12 m2 pienempi kuin isoin genoani. Mutta tuosta purjeesta ei vielä kunnolla kokemusta.

Uusi NS radiaalileikattu dacron-iso on ollut nyt pari kesää. Masto säädetty purjeentekijän ohjeiden mukaan ja n. 9 m/s asti pääsen reivaamatta yksin-/kaksinpurjehduksilla. Myös kevyen kelin suorituskykyyn olen ollut tyytyväinen: https://youtu.be/6tKDCckV12w . Veneeni ei kuitenkaan ole mitenkään erityisen kevyt.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Minun asiantuntemukseni on niin vähäistä, että olisi voinut pysyä sivussa. Veneitä on vuosikymmenten aikana ollut kuitenkin useita. Monessa on ollut turkulaiset - missä sitten ovatkaan tehdyt - purjeet. En löydä moitteen sijaa, jos eivät ihan loppuunvenytettyjä ole olleet.

Tämä nykyaikaan vetoaminen tässä tai yleensäkään ei vaikuta kovin älykkäältä. HI- ja Ebola-virus ovat nykyaikaa. Eivät ne silti maailmaa kovin merkittävästi paranna.
Ilmianna
Jaa
Suomessa on kaksi vaihtoehtoa jos haluaa hyvän purjeen. North Sails ja WB. NS on näistä paras. Quantum on hyvö vaihtoehto mutta lähin loft on tanskassa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Minä taas sanoisin, että WB on paras. Tosin molempia käyttäneenä voi sanoa, että oli ero kumpaan suuntaan tahansa, se ei ole iso. Luultavasti se on ollut enemmän itsestä kiinni, mutta WB:ltä olen saanut vielä enemmän omiin tarpeisiin suuntautuvaa palvelua.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
WB ja North Sails on molemmat hyviä. Uskaltaisin kyllä lisätä noiden kahden lisäksi Doylen. Noiden kolmen välillä erot on mitättömät, ja oikeastaan palvelu/hinta ratkaisee noiden välillä, ainakin itselläni.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Hyvin paljon tuotteita tehdään Kiinassa Intiassa, Vietnamissa jne. Ja myös purjeita. Luin muutama vuotta sitten kauppalehden tekemä juttu Northista ja silloin he tekivät noin 60 purjetta Turussa ja noin 400 purjetta Shri-Lankassa. Nyt Niiniranta väittää että 60% tehdäään Turussa. Niinhän se voi olla, mutta silloin tuotantomäärä on mennyt alaspäin, koska nykyisellä henkilökunnalla ei tota määrä pystytään tekemään. No voin olla tässä väärässä.
WB tekee todennäköisesti suurimman osan kotona, paitsi Membrane-purjeet. Meripurje nykyään UK sails tekee suurimman osan muualla, esimerkiksi Turkissa. Sail and Go tekee kaikki purjeet Bryt Saililla Gdanskissa. Muut tekee Suomessa. En usko että keneltäkään saadaan huonoja purjeita.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Tilattiin iso, st-fokka ja lazy-bag, aikamoisen tarjouskierroksen ja pähkäilyn jälkeen. Ei ole helppo purjeenostajan osa :-/
Laminaatti vai dacron? Päädyttiin lopulta dacroniin, mutta "vähän" peruskangasta laadukkaampi (D-P:n AP360). Aika vaikeaa tuo kankaiden vertailu, kuten yksi purjeneuloja, jolta tivasin kankaan laatua ja esitteitä, vastasi sähköpostilla: "En ymmärrä mitä hyödyt näistä ?" - eikä laittanut lisätietoja. Siihen päättyi jo lähes tilaukseen johtanut kaupanhieronta.
Triradiaali vai cross-cut? No, tuo oli aika helppo dacronin osalta - triradiaalia ei käytännössä enää tehdä koska se on tri-radial laminaattia kalliimpi.
Kotimainen vai vinkuintia: Tarjouksien purjeiden valmistumaita oli Kiina, Filippiinit, Slovenia ja Puola. Halvin vaihtoehto oli parikymmentä prosenttia halvempi kuin se mikä valittiin, ja Kiinassa tehdyt laminaattipurjeet olisi saanut samaan hintaan kuin nämä dacronit Suomesta.
Valittiin kuitenkin suomalainen purjeentekijä - isänmaallisuutta vai ajatellen jälkihuoltoa ym? Se tuntui kuitenkin oikealta ratkaisulta. Tampereelta tilattiin, halvin suomalainen tarjous tuolla kankaalla, muilta suomalaisilta purjeentekijöiltä jotka myös neulovat dacronpurjeensa itse (Meripurje UK-sailmakers, Hartik, Doyle, North) 7% - 52% kalliimpi tarjous suunnilleen samasta paketista.
Kun ottaa huomioon halvimmat tarjoukset niin Kiinan hinnat ovat melko tasan puolet kalleimman suomalaisen neulomon hinnoista. WB:ltä en raaskinut kysyä hintoja...
Innolla odotellaan ensi kesää, uudet purjeet 28 kautta seilattujen tilalle. Ovat ne ainakin valkoiset, ja ainakin alkuun muodossaan jonka toivottavasti purjemaakari on onnistuneesti neulonut. Alle 4 kuukautta vesillelaskuun :)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Taannoinen kauppalehden juttu sisälsi virheen. Purjeita myytiin tuo 400 kpl vuodessa ja kyseisenä vuonna 60% ei kappaletta tehtiin Suomessa. Meillä on siis 5 täysipäiväistä työntekijää tuotannossa. Normaali työaika on pyöreästi 1600 tuntia per vuosi per henkilö josta saadaan kokonaistuotantokapasiteetiksi noin 7500 tuntia per vuosi sairaslomat vähentäen. Huoltoon menee noin 1000 työtuntia. Keskimääräinen yhden purjeen työaika oli meillä luokkaa 25 tuntia, jolloin 100% tehokkuudella olisi pystytty valmistamaan 260 purjetta eli kyllä tuo on aivan mahdollinen määrä meidän porukalla. Jos meillä tehtäisiin vain tuo 60 purjetta vuodessa niin tuotannon porukka pitäisi hyvinkin puolittaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Me teemme kaikki purjeet Puolassa, ja kaikki kankaat tulevat joko Saksasta jtai Hollannista. Membraanit tehdään Italiassa, viimestely Puolassa.
www.sailandgo.fi
Terveisin
Kurre Taxell
kurt.taxell@sailanadgo.fi
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Väitän että purjeet kannattaa tilata toimittajalta kellä on oikeasti neulomo Suomessa, tämä on mielestäni ehdoton edellytys jotta palvelu pelaa, pienetkin muutokset on hankala teettää jos esim. Puolaan pitää lähettää, ja toki muutenkin jos/kun on vaatimassa optimi lopputulosta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Omalla kohdalla WB tunaroi purjeen mallin kanssa kohtuuttomasti ja asiakaspalvelu loppui tasan siihen kun purje ei ollutkaan sellainen mitä olin tilannut. Muutoinkin useammalla tutulla ollut heiltä saamiensa purjeiden sekä asiakaspalvelun suhteen sanomista. Tiedän heiltä tulleen paljon oikein hyviäkin purjeita mutta oma asiointi siirtyi näillä kokemuksilla toisaalle. Viimeisin purje (radiaalileikattu laminaattifokka) tuli Puolasta Sailandgon kautta. Kaikki meni sovitusti, purje tuli ajallaan ja on kaikinpuolin oikein hyvä. Nyt iso tilauksessa samasta paikasta. Nortin purjeita en oo omistanut mutta hyvillä sellaisilla päässyt kisaamaan muiden veneissä. Pari vuotta sitten heiltä tarjousta pyytäessä sain hyvää ja asiantuntevaa palvelua, näkivät oikeasti vaivaa purjeen speksaamisessa vaikka oltiinkin vasta tarjouspyyntövaiheessa.
Ilmianna
Jaa
Ostin uuden isopurjeen 70-luvun lopun "uppotukkiin". Doyle sails Loviisa.
Sitä iloa kun purjehdin ohi teidän modernien leveiden ja "nopeiden" veneiden...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
3 VASTAUSTA:
Nauti nyt päiväunistasi, kun vielä ehdit. Kun kesä koittaa, huomaat kyllä, että avotuulilla et juuri näe moderneista veneistä kuin peräpeilit.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
PysytäänTotuudessa kirjoitti:
Nauti nyt päiväunistasi, kun vielä ehdit. Kun kesä koittaa, huomaat kyllä, että avotuulilla et juuri näe moderneista veneistä kuin peräpeilit.
Joo, eihän sitä ilkee päätä kääntää ohituksen jälkeen :D
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Minullakin on ollut 70-luvun uppotukki. Ja hankin siihen aikanaan erittäin hyvin onnistuneen Northin ison. Olihan se mukavampi kuin vanha venynyt, mutta ei sen nenäliinan voimalla kenestäkään ohi menty. 80 % voimasta tuli kuitenkin genoasta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti

Vastaa alkuperäiseen viestiin

nykyajan purjeentekijät?

Olen ihmetellyt miksi nykyajan ihminen tilaa purjeitaan jostain turun lentokentän takaa kai Suomessa on nykyaikaisia purjeentekijöitä, jotka ovat tässä päivässä eikä -70 luvulla?
Antakaa kuulua mitkä ovat tällä hetkellä Suomen parhaat purjeiden valmistajat. jotta voin sieltä tilata jatkossa purjeeni eikä jostain aataminaikaisesta syrjäkylän hallista.
Elämme 2000 lukua ja haluan purjeeni tässä päivässä eläviltä valmistajilta ei siinä logot auta vaan purjeiden nykyaikaiset leikkaukset ja tieto nykyajan veneistä ei -70 luvun uppotukeista.
kiitos.

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta