Nyt, kun täällä puhutaan paljon ätmeistä, jotka eivät kelpaa nuoruudessa kellekään, oli kyseessä sitten oman ikäinen tai vanhempi nainen, jopa huomattavasti vanhempi. Vanhemmalla iällä ATM saattaa saada kovalla työllä paremmat sosiaaliset taidot, jolloin tutustuminen naisiin helpottuu. Kuitenkin hänen NORMAALIT nuoruusvuodet ovat jääneet elämättä. Nimimerkki Nainen39vee esitti erittäin hyvän kysymyksen: millaisia ovat normaalit nuoruusvuodet. Tuo on ilman muuta mielestäni erittäin hyvä kysymys. Mielestäni oma nuoruus ei ole ollut millään tavoin tavoittelemisen arvoista. Kyllä viimeistään 20 vuotiaana pitäis kelvata jollekin itseä kiinnostavalle naiselle, oli kyseessä sitten oman ikäinen, itseä vanhempi tai itseä jopa huomattavasti vanhempi. Vanhemmalla iällä ATM saattaa haluta perustaa perheen, kun huomaa sosiaalisten taitojen kehittyneen, mutta on oltava kuitenkin realisti - naisen on oltava sopivan ikäinen lasten hankintaan. Lisäksi ATM saattaa muutenkin kiinnostua 20 vuotiaista naisista siksi, koska omat 20 vuodet ovat jääneet elämättä. Näin on käynyt ainakin omalla kohdalla. Jos mies ei ole vielä kovin vanha, onko tuo kovin iso ongelma, jos on kiinnostunut tuon ikäisistä.
Millaiset ovat normaalit nuoruusvuodet?
75
365
Vastaukset
- historianmaikka
Ei tuohon ole mitään absoluuttista totuutta ja todellakin riippuu täysin vuosikymmenestä, milloin nuoruus on tullut elettyä. 1910 se oli taatusti erilaista, kuin 2010 :)
- Buhahaha
Noin 1950-luvulta alkaen kuitenkin on selvä muutos aikaisempaan, koska silloin vasta alkoi murros nuorisokulttuurissa. Sen jälkeen se on oikeastaan ollut sitä sama jo ennen varsinaista nuoruusaikaakin.
Jos koulussa haluat mielistellä enemmän opettajiasi ja vanhempiasi kuin kavereitasi, tulee se todennäköisimmin leimaamaan koko loppuelämäsi. Kun lapsuudesta siirrytään nuoruuteen, alkaa olemaan jo liian myöhäistä. Nuoruus on kapinointia ja oman identiteetin etsintää. Jos olet silloinkin vielä mielummin mieliksi auktoriteeteille (ts. olemaan kiltti ja kunnollinen) kuin vertaisillesi, syrjäydyt omasta ikäryhmästäsi ja sen takia sosiaaliset taidotkaan ei pääse kehittymään.
Tämä sääntö päti jo 1970-luvulla Suomessakin, ja pätee edelleenkin. Buhahaha kirjoitti:
Noin 1950-luvulta alkaen kuitenkin on selvä muutos aikaisempaan, koska silloin vasta alkoi murros nuorisokulttuurissa. Sen jälkeen se on oikeastaan ollut sitä sama jo ennen varsinaista nuoruusaikaakin.
Jos koulussa haluat mielistellä enemmän opettajiasi ja vanhempiasi kuin kavereitasi, tulee se todennäköisimmin leimaamaan koko loppuelämäsi. Kun lapsuudesta siirrytään nuoruuteen, alkaa olemaan jo liian myöhäistä. Nuoruus on kapinointia ja oman identiteetin etsintää. Jos olet silloinkin vielä mielummin mieliksi auktoriteeteille (ts. olemaan kiltti ja kunnollinen) kuin vertaisillesi, syrjäydyt omasta ikäryhmästäsi ja sen takia sosiaaliset taidotkaan ei pääse kehittymään.
Tämä sääntö päti jo 1970-luvulla Suomessakin, ja pätee edelleenkin.Itse kuulun juuri näihin syrjäytyneisiin. Tuo on kyllä niin harmillisen totta. Itse en ole koskaan tuntenut oloa mukavaksi oman ikäisten kanssa. Olen aina kokenut itseni jollain tavalla liian erilaiseksi omanikäisten seurassa. Toki nyt vanhemmalla iällä asiat ovat jonkin verran muuttuneet - enää ei ole mikään ongelma hankki kavereita omanikäisistä.
Tämän erilaisuuteni takia tunsin oloni mukavammaksi 20 vuotiaana itseä vanhempien tai huomattavasti vanhempien naisten seurassa. Sama juttu edelleen, mutta nyt on tullut mukaan myös nuo itseä selvästi nuoremmat naiset. 20 vuotias nainen on tällä hetkellä erittäin sopivan ikäinen mulle. Näin ainakin itse koen. Kaikkia se ei valitettavasti miellytä. En kuitenkaan ole vielä mitenkään järjettömän vanha, joten ainakin toivoisin, että osa 20-24 vuotiaista naisista olis valmiita suhteeseen jonkin verran vanhemman miehen kanssa. Ehkä 20-24 vuotiaan naisen kavereilla on lähes oman ikäiset poikaystävät. Onko se nyt niin tavattoman suuri ongelma, jos joku 20-24 vuotiaista naisista tekee vähän erilaisemman valinnan elämässään?todellavaikeeta kirjoitti:
Itse kuulun juuri näihin syrjäytyneisiin. Tuo on kyllä niin harmillisen totta. Itse en ole koskaan tuntenut oloa mukavaksi oman ikäisten kanssa. Olen aina kokenut itseni jollain tavalla liian erilaiseksi omanikäisten seurassa. Toki nyt vanhemmalla iällä asiat ovat jonkin verran muuttuneet - enää ei ole mikään ongelma hankki kavereita omanikäisistä.
Tämän erilaisuuteni takia tunsin oloni mukavammaksi 20 vuotiaana itseä vanhempien tai huomattavasti vanhempien naisten seurassa. Sama juttu edelleen, mutta nyt on tullut mukaan myös nuo itseä selvästi nuoremmat naiset. 20 vuotias nainen on tällä hetkellä erittäin sopivan ikäinen mulle. Näin ainakin itse koen. Kaikkia se ei valitettavasti miellytä. En kuitenkaan ole vielä mitenkään järjettömän vanha, joten ainakin toivoisin, että osa 20-24 vuotiaista naisista olis valmiita suhteeseen jonkin verran vanhemman miehen kanssa. Ehkä 20-24 vuotiaan naisen kavereilla on lähes oman ikäiset poikaystävät. Onko se nyt niin tavattoman suuri ongelma, jos joku 20-24 vuotiaista naisista tekee vähän erilaisemman valinnan elämässään?Lisäksi kokemusta on lähes omanikäisestä naisesta. Pahat traumat on jäänyt, koska tämä nainen oli mielestäni liian kokenut verrattuna itseen - osasi taitavasti manipuloida, valehdella, tms.
- provohansinäolet
todellavaikeeta kirjoitti:
Itse kuulun juuri näihin syrjäytyneisiin. Tuo on kyllä niin harmillisen totta. Itse en ole koskaan tuntenut oloa mukavaksi oman ikäisten kanssa. Olen aina kokenut itseni jollain tavalla liian erilaiseksi omanikäisten seurassa. Toki nyt vanhemmalla iällä asiat ovat jonkin verran muuttuneet - enää ei ole mikään ongelma hankki kavereita omanikäisistä.
Tämän erilaisuuteni takia tunsin oloni mukavammaksi 20 vuotiaana itseä vanhempien tai huomattavasti vanhempien naisten seurassa. Sama juttu edelleen, mutta nyt on tullut mukaan myös nuo itseä selvästi nuoremmat naiset. 20 vuotias nainen on tällä hetkellä erittäin sopivan ikäinen mulle. Näin ainakin itse koen. Kaikkia se ei valitettavasti miellytä. En kuitenkaan ole vielä mitenkään järjettömän vanha, joten ainakin toivoisin, että osa 20-24 vuotiaista naisista olis valmiita suhteeseen jonkin verran vanhemman miehen kanssa. Ehkä 20-24 vuotiaan naisen kavereilla on lähes oman ikäiset poikaystävät. Onko se nyt niin tavattoman suuri ongelma, jos joku 20-24 vuotiaista naisista tekee vähän erilaisemman valinnan elämässään?”Siksi edelleenkin kiinnostun ennemmin itseä selvästi vanhemmasta naisesta kuin omanikäisestä.”
”20 vuotias nainen on tällä hetkellä erittäin sopivan ikäinen mulle. ”
Ai mitenkä? - Nainen39vee
Buhahaha kirjoitti:
Noin 1950-luvulta alkaen kuitenkin on selvä muutos aikaisempaan, koska silloin vasta alkoi murros nuorisokulttuurissa. Sen jälkeen se on oikeastaan ollut sitä sama jo ennen varsinaista nuoruusaikaakin.
Jos koulussa haluat mielistellä enemmän opettajiasi ja vanhempiasi kuin kavereitasi, tulee se todennäköisimmin leimaamaan koko loppuelämäsi. Kun lapsuudesta siirrytään nuoruuteen, alkaa olemaan jo liian myöhäistä. Nuoruus on kapinointia ja oman identiteetin etsintää. Jos olet silloinkin vielä mielummin mieliksi auktoriteeteille (ts. olemaan kiltti ja kunnollinen) kuin vertaisillesi, syrjäydyt omasta ikäryhmästäsi ja sen takia sosiaaliset taidotkaan ei pääse kehittymään.
Tämä sääntö päti jo 1970-luvulla Suomessakin, ja pätee edelleenkin."Jos koulussa haluat mielistellä enemmän opettajiasi ja vanhempiasi kuin kavereitasi, tulee se todennäköisimmin leimaamaan koko loppuelämäsi. Kun lapsuudesta siirrytään nuoruuteen, alkaa olemaan jo liian myöhäistä. Nuoruus on kapinointia ja oman identiteetin etsintää. Jos olet silloinkin vielä mielummin mieliksi auktoriteeteille (ts. olemaan kiltti ja kunnollinen) kuin vertaisillesi, syrjäydyt omasta ikäryhmästäsi ja sen takia sosiaaliset taidotkaan ei pääse kehittymään."
Nuoruusiän kapinointi on yksilöllistä ja riippuu myös yhteisöstä. Uskonnollisen perheen nuori, kommunistivanhempien lapsi ja ökyrikkaan oikeistolaisperheen lapsi voivat kapinoida kaikki eri tavalla. Lisäksi saman perheen lasten kapina voi olla täysin erilaista. Kaikki eivät edes "kapinoi" sanan varsinaisessa merkityksessä.
Itse asiassa aika monen kohdalla nuoruusiän kriisi onkin enemmän oman päänsisäistä ja omaan minäkuvaan liittyvää.
Eikä se niin ole, että jos nuori on hyvä koulussa eikä potki ikkunoita hajalle, hän sitten syrjäytyy. Naurettava ajatuskin. Eikä kaikkien kaveripiiri edes koostu niistä koulun koviksista. - Buhahaha
Nainen39vee kirjoitti:
"Jos koulussa haluat mielistellä enemmän opettajiasi ja vanhempiasi kuin kavereitasi, tulee se todennäköisimmin leimaamaan koko loppuelämäsi. Kun lapsuudesta siirrytään nuoruuteen, alkaa olemaan jo liian myöhäistä. Nuoruus on kapinointia ja oman identiteetin etsintää. Jos olet silloinkin vielä mielummin mieliksi auktoriteeteille (ts. olemaan kiltti ja kunnollinen) kuin vertaisillesi, syrjäydyt omasta ikäryhmästäsi ja sen takia sosiaaliset taidotkaan ei pääse kehittymään."
Nuoruusiän kapinointi on yksilöllistä ja riippuu myös yhteisöstä. Uskonnollisen perheen nuori, kommunistivanhempien lapsi ja ökyrikkaan oikeistolaisperheen lapsi voivat kapinoida kaikki eri tavalla. Lisäksi saman perheen lasten kapina voi olla täysin erilaista. Kaikki eivät edes "kapinoi" sanan varsinaisessa merkityksessä.
Itse asiassa aika monen kohdalla nuoruusiän kriisi onkin enemmän oman päänsisäistä ja omaan minäkuvaan liittyvää.
Eikä se niin ole, että jos nuori on hyvä koulussa eikä potki ikkunoita hajalle, hän sitten syrjäytyy. Naurettava ajatuskin. Eikä kaikkien kaveripiiri edes koostu niistä koulun koviksista."Kaikki eivät edes "kapinoi" sanan varsinaisessa merkityksessä."
Tämä onkin merkittävin yksittäinen syy, mikä tekee miehestä ätmin aikuisena. Jos et kapinoi nuoruudessasi, et kapinoi myöhemminkään, vaan sinusta tulee muiden tahtoon aina alistuva myötäilijä ja nöyristelijä, jota eivät kunnioita miehet eivätkä himoitse naiset. - ex-raitis3
Jos kapinoi omaa ikäluokkaansa vastaan on se vielä pahempi kuin ei kapinoisi lainkaan. Monen nuoren miehen raittius saattaakin olla pohjimmiltaan kapinointia oman ikäluokan nuoria vastaan jotka ovat lähtenee ryyppäämään normaalilla nuoruuteen kuuluvalla tavalla.
- Buhahaha
ex-raitis3 kirjoitti:
Jos kapinoi omaa ikäluokkaansa vastaan on se vielä pahempi kuin ei kapinoisi lainkaan. Monen nuoren miehen raittius saattaakin olla pohjimmiltaan kapinointia oman ikäluokan nuoria vastaan jotka ovat lähtenee ryyppäämään normaalilla nuoruuteen kuuluvalla tavalla.
Älä nyt jaksa jankata tuota ryyppäämisen loputonta ylistyslaulua. Alkoholinkäytöllä on merkitystä, mutta yksinään se ei määrää sosiaalistumista. Merkittävämmässä roolissa pojilla on urheilu, sekä oma harrastus että penkkiurheilu. Jos olet kiinnostunut urheilusta ja hyvä urheilemaan, olet hyvässä suosiossa ikätovereidesi kanssa vaikka olisit luokan kovin hikari ja sen lisäksi vielä absolutisti.
provohansinäolet kirjoitti:
”Siksi edelleenkin kiinnostun ennemmin itseä selvästi vanhemmasta naisesta kuin omanikäisestä.”
”20 vuotias nainen on tällä hetkellä erittäin sopivan ikäinen mulle. ”
Ai mitenkä?Koska on pahat traumat itseä 3 vuotta nuoremmasta naisesta. Tästä on kyllä jo aikaa, mutta kuitenkin. Itseä huomattavasti vanhemmasta naisesta sen sijaan ei ole traumoja. Itsekin olin ilman muuta silloin täysi aikuinen. Kahden aikuisen välillä on hankalampi sanoa, kuka loppujen lopuksi saa traumoja. Aina traumoja ei saa se, joka on nuorempi.
provohansinäolet kirjoitti:
”Siksi edelleenkin kiinnostun ennemmin itseä selvästi vanhemmasta naisesta kuin omanikäisestä.”
”20 vuotias nainen on tällä hetkellä erittäin sopivan ikäinen mulle. ”
Ai mitenkä?Nimimerkki provohansinäolet. Mikä tässä on provosointia, jos ihminen on kiinnostunut itseä jonkin verran vanhemmasta tai nuoremmasta naisesta, mutta ei oman ikäisestä?
Nainen39vee kirjoitti:
"Jos koulussa haluat mielistellä enemmän opettajiasi ja vanhempiasi kuin kavereitasi, tulee se todennäköisimmin leimaamaan koko loppuelämäsi. Kun lapsuudesta siirrytään nuoruuteen, alkaa olemaan jo liian myöhäistä. Nuoruus on kapinointia ja oman identiteetin etsintää. Jos olet silloinkin vielä mielummin mieliksi auktoriteeteille (ts. olemaan kiltti ja kunnollinen) kuin vertaisillesi, syrjäydyt omasta ikäryhmästäsi ja sen takia sosiaaliset taidotkaan ei pääse kehittymään."
Nuoruusiän kapinointi on yksilöllistä ja riippuu myös yhteisöstä. Uskonnollisen perheen nuori, kommunistivanhempien lapsi ja ökyrikkaan oikeistolaisperheen lapsi voivat kapinoida kaikki eri tavalla. Lisäksi saman perheen lasten kapina voi olla täysin erilaista. Kaikki eivät edes "kapinoi" sanan varsinaisessa merkityksessä.
Itse asiassa aika monen kohdalla nuoruusiän kriisi onkin enemmän oman päänsisäistä ja omaan minäkuvaan liittyvää.
Eikä se niin ole, että jos nuori on hyvä koulussa eikä potki ikkunoita hajalle, hän sitten syrjäytyy. Naurettava ajatuskin. Eikä kaikkien kaveripiiri edes koostu niistä koulun koviksista."Eikä se niin ole, että jos nuori on hyvä koulussa eikä potki ikkunoita hajalle, hän sitten syrjäytyy. Naurettava ajatuskin. Eikä kaikkien kaveripiiri edes koostu niistä koulun koviksista."
Itse kyllä muistan kouluajoilta, että ne kovikset kyllä sai tyttöystäviä, mutta niin sai myös nekin, jotka olivat esimerkiksi monessa urheilulajissa hyviä ja lisäksi oli luonnostaan hyvät sosiaaliset taidot - tuli toimeen useimpien ihmisten kanssa. Juuri tämä onni - hyvä monessa urheilulajissa ja luonnostaan hyvät sosiaaliset taidot, kyky tulla monen kanssa toimeen. Ei tämä tietenkään sulje sitäkään pois etteikö tällaiset "hyvät tyypit" olisi myös ainakin riittävän hyviä lukuaineissa.
Sen sijaan nämä, jotka olivat koulun parhaita lukuaineissa, eivät olleet tyttöjen suosikkeja. Toki he eivät olleetkaan sitten kovin hyviä monessa urheilulajissa eikä heillä sosiaaliset taidot olleet kovin kummoisia.todellavaikeeta kirjoitti:
"Eikä se niin ole, että jos nuori on hyvä koulussa eikä potki ikkunoita hajalle, hän sitten syrjäytyy. Naurettava ajatuskin. Eikä kaikkien kaveripiiri edes koostu niistä koulun koviksista."
Itse kyllä muistan kouluajoilta, että ne kovikset kyllä sai tyttöystäviä, mutta niin sai myös nekin, jotka olivat esimerkiksi monessa urheilulajissa hyviä ja lisäksi oli luonnostaan hyvät sosiaaliset taidot - tuli toimeen useimpien ihmisten kanssa. Juuri tämä onni - hyvä monessa urheilulajissa ja luonnostaan hyvät sosiaaliset taidot, kyky tulla monen kanssa toimeen. Ei tämä tietenkään sulje sitäkään pois etteikö tällaiset "hyvät tyypit" olisi myös ainakin riittävän hyviä lukuaineissa.
Sen sijaan nämä, jotka olivat koulun parhaita lukuaineissa, eivät olleet tyttöjen suosikkeja. Toki he eivät olleetkaan sitten kovin hyviä monessa urheilulajissa eikä heillä sosiaaliset taidot olleet kovin kummoisia.Meidän täytyy huomata todellakin tämä sosiaaliset taidot. Puhutaan todellakin taidoista. Näitä ei missään tapauksessa voi koskaan väheksyä, jos puhutaan mahdollisuuksista päästä parisuhteeseen.
ex-raitis3 kirjoitti:
Jos kapinoi omaa ikäluokkaansa vastaan on se vielä pahempi kuin ei kapinoisi lainkaan. Monen nuoren miehen raittius saattaakin olla pohjimmiltaan kapinointia oman ikäluokan nuoria vastaan jotka ovat lähtenee ryyppäämään normaalilla nuoruuteen kuuluvalla tavalla.
Minä en lähtenyt näihin ryyppyporukoihin. Luulin kai olevani jollain tavalla "parempi" kuin tavallinen nuori. Ei minua kaveriporukoihin juuri kutsuttukaan nuoruudessa ainakaan sellaisiin, missä olis ollut mahdollista tutustua tyttöihin.
Buhahaha kirjoitti:
"Kaikki eivät edes "kapinoi" sanan varsinaisessa merkityksessä."
Tämä onkin merkittävin yksittäinen syy, mikä tekee miehestä ätmin aikuisena. Jos et kapinoi nuoruudessasi, et kapinoi myöhemminkään, vaan sinusta tulee muiden tahtoon aina alistuva myötäilijä ja nöyristelijä, jota eivät kunnioita miehet eivätkä himoitse naiset.Minä kyllä kapinoin, mutta en taitavalla tavalla - siksi olinkin helposti täydellisen yksin. Pitää paikkansa, mukailijat eivät saa helposti suurta arvostusta miehiltä, eikä heistä naiset kiinnostu. Itse olen elämän aikana törmännyt näihin mukailijoihin - heihin en ole pystynyt koskaan luottaa niin hyvin kuin kaveriin oikeesti pitäis voida luottaa. Vaikeuksia heillä on kyllä naisten saannissakin ollut.
todellavaikeeta kirjoitti:
Minä kyllä kapinoin, mutta en taitavalla tavalla - siksi olinkin helposti täydellisen yksin. Pitää paikkansa, mukailijat eivät saa helposti suurta arvostusta miehiltä, eikä heistä naiset kiinnostu. Itse olen elämän aikana törmännyt näihin mukailijoihin - heihin en ole pystynyt koskaan luottaa niin hyvin kuin kaveriin oikeesti pitäis voida luottaa. Vaikeuksia heillä on kyllä naisten saannissakin ollut.
Tuo onkin se tavattoman suuri haaste - sopiva määrä kapinointia, sopiva määrä mukailua. Joskus olin valtava kapinoija, myöhemmin taas äärimmäinen mukailija. Mikä on tulos - jatkuva yksinäisyys. Pitää osata taitavasti kapinoida ja taitavasti mukailla.
todellavaikeeta kirjoitti:
Meidän täytyy huomata todellakin tämä sosiaaliset taidot. Puhutaan todellakin taidoista. Näitä ei missään tapauksessa voi koskaan väheksyä, jos puhutaan mahdollisuuksista päästä parisuhteeseen.
Sosiaalisia taitoja ei todellakaan pidä väheksyä, oli kyse työelämästä tai parisuhteen muodostamisesta. Kun osaat tulla toimeen ihmisten kanssa, mahdollisuutesi ovat aina paremmat kuin sellaisella, jolta tämä taito puuttuu. Mutta mielestäni kaikkien kanssa ei ole mikään pakko tulla toimeen, mielistelijöistä pitävät vain tietyntyyppiset ihmiset. Sosiaalisia taitoja voi myös oppia ja opetella, jos vain halua löytyy. Nuorena moni on kovin estynyt ja ujo, ettei kykene keskusteluun ihmisten kanssa ja jää porukan ulkopuolelle jo senkin takia. Aikuisena kuvitellaan, että se oma urpoilu on ainoa oikea tapa elää ja jäädään siksi ilman naisseuraa.
Ja sillähän ei ole merkitystä, minkäikäisestä ihmisestä on kiinnostunut, mutta yleensä suuri ikäero alkaa ennenpitkää heijastua parisuhteeseen. Kiinnostuksen kohteet ja ajatusmaailma menevätkin ristiin kun ensihuuma haihtuu. On toki onnistuneitakin parisuhteita, joissa ikäero on huomattava. Jos 5-kymppinen mies on ajatusmaailmaltaan 2-kymppisen tytön tasoa, niin mikäs siinä.elämänpeli1 kirjoitti:
Sosiaalisia taitoja ei todellakaan pidä väheksyä, oli kyse työelämästä tai parisuhteen muodostamisesta. Kun osaat tulla toimeen ihmisten kanssa, mahdollisuutesi ovat aina paremmat kuin sellaisella, jolta tämä taito puuttuu. Mutta mielestäni kaikkien kanssa ei ole mikään pakko tulla toimeen, mielistelijöistä pitävät vain tietyntyyppiset ihmiset. Sosiaalisia taitoja voi myös oppia ja opetella, jos vain halua löytyy. Nuorena moni on kovin estynyt ja ujo, ettei kykene keskusteluun ihmisten kanssa ja jää porukan ulkopuolelle jo senkin takia. Aikuisena kuvitellaan, että se oma urpoilu on ainoa oikea tapa elää ja jäädään siksi ilman naisseuraa.
Ja sillähän ei ole merkitystä, minkäikäisestä ihmisestä on kiinnostunut, mutta yleensä suuri ikäero alkaa ennenpitkää heijastua parisuhteeseen. Kiinnostuksen kohteet ja ajatusmaailma menevätkin ristiin kun ensihuuma haihtuu. On toki onnistuneitakin parisuhteita, joissa ikäero on huomattava. Jos 5-kymppinen mies on ajatusmaailmaltaan 2-kymppisen tytön tasoa, niin mikäs siinä.TUosta ikäerosta. SIinähän se juuri onkin, kun itse 20-24 vuotiaana koin useimmat itseäni vanhemmat naiset ajatusmaailmaltaan sopiviksi. Itse en vaan kiinnostanut itseä vanhempia naisia. Tosin itse en kelvannut edes omanikäisillekään. Koin jotenkin olon mukavammaksi itseä jonkin verran vanhempien naisten seurassa.
"Nuorena moni on kovin estynyt ja ujo, ettei kykene keskusteluun ihmisten kanssa ja jää porukan ulkopuolelle jo senkin takia. Aikuisena kuvitellaan, että se oma urpoilu on ainoa oikea tapa elää ja jäädään siksi ilman naisseuraa. "
Täyttä asiaa! Kyllä sitä viimeistään vanhemmalla iällä ymmärtää sen, kuinka tärkeästä asiasta on kyse siinä, että voittaa tuon ujouden ja estyneisyyden. Tiedän, ei helppoa, mutta itseasiassa aivan pakko, jos haluaa saada edes kohtuulliset mahdollisuudet parisuhteeseen pääsyyn.todellavaikeeta kirjoitti:
TUosta ikäerosta. SIinähän se juuri onkin, kun itse 20-24 vuotiaana koin useimmat itseäni vanhemmat naiset ajatusmaailmaltaan sopiviksi. Itse en vaan kiinnostanut itseä vanhempia naisia. Tosin itse en kelvannut edes omanikäisillekään. Koin jotenkin olon mukavammaksi itseä jonkin verran vanhempien naisten seurassa.
"Nuorena moni on kovin estynyt ja ujo, ettei kykene keskusteluun ihmisten kanssa ja jää porukan ulkopuolelle jo senkin takia. Aikuisena kuvitellaan, että se oma urpoilu on ainoa oikea tapa elää ja jäädään siksi ilman naisseuraa. "
Täyttä asiaa! Kyllä sitä viimeistään vanhemmalla iällä ymmärtää sen, kuinka tärkeästä asiasta on kyse siinä, että voittaa tuon ujouden ja estyneisyyden. Tiedän, ei helppoa, mutta itseasiassa aivan pakko, jos haluaa saada edes kohtuulliset mahdollisuudet parisuhteeseen pääsyyn.Jos joku aloitteellinen nainen sitten kiinnostuukin ujosta miehestä, tämän miehen ongelma tulee olee jokatapauksessa kokoajan läsnä suhteessakin - jos nainen jättää, ujo mies jää täysin yksin, koska aloitteellisia naisia on liian vähän.
todellavaikeeta kirjoitti:
Jos joku aloitteellinen nainen sitten kiinnostuukin ujosta miehestä, tämän miehen ongelma tulee olee jokatapauksessa kokoajan läsnä suhteessakin - jos nainen jättää, ujo mies jää täysin yksin, koska aloitteellisia naisia on liian vähän.
Se, että tulet sosiaalisemmaksi ja parannat mahdollisuuksia parisuhteeseen pääsyyn auttaa jo siinäkin, että et jää elämässä yhtä helposti täysin yksin.
- ex-raitis3
Seremoniamestarin kappale Viesti kertoo melko hyvin millainen on normaali nuoruus.
Bailaaminen kanssa daamien,
Ekaa kertaa dokaaminen, saaminen,
Tunne maaginen - Nainen39vee
Ei tosi moni nainenkaan seurustele vielä 20-vuotiaana. Ja toisaalta, kun kirjoitat, että "viimeistään 20-vuotiaana pitäisi kelvata jollekin", niin riittääkö siis se, jos seurustelee hetken aikaa, mutta suhde päättyy? Silloinhan tavallaan "ei kelvannutkaan".
Ja tekeekö vain seurustelu nuoruudesta normaalin? Entäpä, jos on kaikkia muita ongelmia tai tapahtuu jotain todella kurjaa? Nimittäin harvan elämä on pelkkää huoletonta ilonpitoa - edes nuorena eikä varsinkaan silloin.- Buhahaha
Se, että on kelvannut edes tilapäisesti, on jo aivan eri asia kun ettei ole kelvannut koskaan hetkeksikään.
Ja naisten kanssa tilanne voi ollakin toisin, kun ne miehen ja naisen roolit ovat niin päinvastaiset. Nuorelle naiselle olisi aina ottajia (tai ainakin niin uskotaan, täälläkin) joten ei ole häpeä pystyä säilyttämään sinkkuutensa vähän pidempäänkin. Miehen taas pitää osoittaa olevansa go-getter (myös) naisten suhteen, joten mies joka ei ole 20 ikävuoteen mennessä jo seurustellut tai vähintään kokeillut seksiä, on jo luuseriksi leimattu. - Buhahaha
Ja vielä jatkoksi, että ei kukaan väitäkään että nuoruus olisi PELKKÄÄ huoletonta ilonpitoa, vaan kyllähän sen nimenomaan tiedetään olevan varsinaista vuoristorataa. Sehän nimenomaan on "normaalin nuoruuden" keskeinen olemus. Koetaan suuria tunteita suuntaan ja toiseen.
Mutta jos et koe niitä suuria tunteiden hyökyaaltoja vaan pientä laineen liplatusta minkä vielä pystyt hillitsemään, niin silloin olet väistämättä erilainen, ja koko nuoruutesi on erilainen, ja sitä myötä tie normaaleihin ihmissuhteisiin alkaa umpeutumaan. Buhahaha kirjoitti:
Se, että on kelvannut edes tilapäisesti, on jo aivan eri asia kun ettei ole kelvannut koskaan hetkeksikään.
Ja naisten kanssa tilanne voi ollakin toisin, kun ne miehen ja naisen roolit ovat niin päinvastaiset. Nuorelle naiselle olisi aina ottajia (tai ainakin niin uskotaan, täälläkin) joten ei ole häpeä pystyä säilyttämään sinkkuutensa vähän pidempäänkin. Miehen taas pitää osoittaa olevansa go-getter (myös) naisten suhteen, joten mies joka ei ole 20 ikävuoteen mennessä jo seurustellut tai vähintään kokeillut seksiä, on jo luuseriksi leimattu.Kyllähän sitä mies ehtii oikein hyvin seurustelemaan sitten vanhempanakin, että eipä se ole mitenkään välttämätöntä miehille, että heidän pitäisi muka seurustella jo parikymppiseen mennessä. Ei se ole miehelle yhtään sen häpeällisempää olla sinkkuna pidempäänkin, kun ei sitä miestenkään ole pakko huolia ihan ketä naista tahansa.
Sitä kyllä ehtii kokemaan ne seurusteluasiat elämässä sitten joskus myöhemminkin, ihan kuten Nainen39v tossa sanoikin.- Nainen39vee
DarkFear kirjoitti:
Kyllähän sitä mies ehtii oikein hyvin seurustelemaan sitten vanhempanakin, että eipä se ole mitenkään välttämätöntä miehille, että heidän pitäisi muka seurustella jo parikymppiseen mennessä. Ei se ole miehelle yhtään sen häpeällisempää olla sinkkuna pidempäänkin, kun ei sitä miestenkään ole pakko huolia ihan ketä naista tahansa.
Sitä kyllä ehtii kokemaan ne seurusteluasiat elämässä sitten joskus myöhemminkin, ihan kuten Nainen39v tossa sanoikin.Näin juuri. Silloin, kun itse olin lukiossa, vain harva seurusteli. Nykyisin kuitenkin suurin osa on löytänyt kumppanin. Ja kyllä, myös niistä hiljaisista nörteistä aika moni (en voi sanoa kaikki tai suurin osa, koska en kaikkien myöhemmistä vaiheista tiedä - mutta sen tiedän, että todella moni on perustanut perheen). Sitten taas yläasteen häirikköpojista ne, jotka jäivät rettelöivälle linjalle, ovat nykyisin perheettömiä (osa häiriköistä järkevöityi ilmeisesti myöhemmin ja he elävät normaalia elämää).
Buhahaha kirjoitti:
Ja vielä jatkoksi, että ei kukaan väitäkään että nuoruus olisi PELKKÄÄ huoletonta ilonpitoa, vaan kyllähän sen nimenomaan tiedetään olevan varsinaista vuoristorataa. Sehän nimenomaan on "normaalin nuoruuden" keskeinen olemus. Koetaan suuria tunteita suuntaan ja toiseen.
Mutta jos et koe niitä suuria tunteiden hyökyaaltoja vaan pientä laineen liplatusta minkä vielä pystyt hillitsemään, niin silloin olet väistämättä erilainen, ja koko nuoruutesi on erilainen, ja sitä myötä tie normaaleihin ihmissuhteisiin alkaa umpeutumaan."Ja vielä jatkoksi, että ei kukaan väitäkään että nuoruus olisi PELKKÄÄ huoletonta ilonpitoa, vaan kyllähän sen nimenomaan tiedetään olevan varsinaista vuoristorataa. Sehän nimenomaan on "normaalin nuoruuden" keskeinen olemus. Koetaan suuria tunteita suuntaan ja toiseen."
Juuri näin! Olisinpa edes nämä NORMAALIT tunteet edes saanut nuoruudessani kokea. Tämäkin olisi ollut jo paljon arvokkaampaa elämää.DarkFear kirjoitti:
Kyllähän sitä mies ehtii oikein hyvin seurustelemaan sitten vanhempanakin, että eipä se ole mitenkään välttämätöntä miehille, että heidän pitäisi muka seurustella jo parikymppiseen mennessä. Ei se ole miehelle yhtään sen häpeällisempää olla sinkkuna pidempäänkin, kun ei sitä miestenkään ole pakko huolia ihan ketä naista tahansa.
Sitä kyllä ehtii kokemaan ne seurusteluasiat elämässä sitten joskus myöhemminkin, ihan kuten Nainen39v tossa sanoikin.Olen ilman muuta samaa mieltä siitä, että miesten ei missään tapauksessa pidä huolia ketä tahansa naistakaan.
Nainen39vee kirjoitti:
Näin juuri. Silloin, kun itse olin lukiossa, vain harva seurusteli. Nykyisin kuitenkin suurin osa on löytänyt kumppanin. Ja kyllä, myös niistä hiljaisista nörteistä aika moni (en voi sanoa kaikki tai suurin osa, koska en kaikkien myöhemmistä vaiheista tiedä - mutta sen tiedän, että todella moni on perustanut perheen). Sitten taas yläasteen häirikköpojista ne, jotka jäivät rettelöivälle linjalle, ovat nykyisin perheettömiä (osa häiriköistä järkevöityi ilmeisesti myöhemmin ja he elävät normaalia elämää).
Mistä tiedät, ovatko naiset OIKEESTI kiinnostuneita niistä nörteistä. Nörtit voivat olla menestyneitä esimerkiksi tietokone alalla ja tulla rikkaaksi. Kyllähän rikas mies naisia saa. Toinen juttu on sitten, mitkä motiivit naisella on. Eikös tuo rahalla saatu seksi ole muutenkin kokoajan vaan vähemmän arvostettua. Ruotsissa on suunnitteilla laki kieltää seksin osto kokonaan myös ulkomailla. Jossain hesarin uutisissa oli.
- Nainen39vee
todellavaikeeta kirjoitti:
Mistä tiedät, ovatko naiset OIKEESTI kiinnostuneita niistä nörteistä. Nörtit voivat olla menestyneitä esimerkiksi tietokone alalla ja tulla rikkaaksi. Kyllähän rikas mies naisia saa. Toinen juttu on sitten, mitkä motiivit naisella on. Eikös tuo rahalla saatu seksi ole muutenkin kokoajan vaan vähemmän arvostettua. Ruotsissa on suunnitteilla laki kieltää seksin osto kokonaan myös ulkomailla. Jossain hesarin uutisissa oli.
No, noista minun entisistä luokkatovereista ei kenestäkään tullut rikasta tietokonealan menestyjää. Ihan tavallisia tyyppejä tuntuvat olevan. Ei nörtti terminä edes tarkoita pelkästään tietokonenörttiä.
Mutta pointtihan tässä olikin se, että ne häiriköt ja rikolliset eivät ainakaan kiinnostaneet. Nainen39vee kirjoitti:
No, noista minun entisistä luokkatovereista ei kenestäkään tullut rikasta tietokonealan menestyjää. Ihan tavallisia tyyppejä tuntuvat olevan. Ei nörtti terminä edes tarkoita pelkästään tietokonenörttiä.
Mutta pointtihan tässä olikin se, että ne häiriköt ja rikolliset eivät ainakaan kiinnostaneet.Sun kannattaa olla tarkkana, ettet tee liian nopeita johtopäätöksiä. Entä jos ne "nortit" olivatkin loppujen lopuksi aika tavallisia miehiä?
todellavaikeeta kirjoitti:
Sun kannattaa olla tarkkana, ettet tee liian nopeita johtopäätöksiä. Entä jos ne "nortit" olivatkin loppujen lopuksi aika tavallisia miehiä?
Tämä kun on vaan niin totta, että tietyn tyyppiset miehet eivät kiinnosta naisia ennen kuin he ovat oman alansa huippuosaajia ja kaikkien tuntemia.
- Buhahaha
Nainen39vee kirjoitti:
Näin juuri. Silloin, kun itse olin lukiossa, vain harva seurusteli. Nykyisin kuitenkin suurin osa on löytänyt kumppanin. Ja kyllä, myös niistä hiljaisista nörteistä aika moni (en voi sanoa kaikki tai suurin osa, koska en kaikkien myöhemmistä vaiheista tiedä - mutta sen tiedän, että todella moni on perustanut perheen). Sitten taas yläasteen häirikköpojista ne, jotka jäivät rettelöivälle linjalle, ovat nykyisin perheettömiä (osa häiriköistä järkevöityi ilmeisesti myöhemmin ja he elävät normaalia elämää).
Muistaakseni yleisin ikä naisen neitsyyden menettämiselle oli 17 v jo vuosia, vuosia sitten, ja tämä on sellainen lukema että se ei ajan saatossa ainakaan nouse, joten vaikka vain harva seurusteli, useimmat kuitenkin kokeilivat seksiä.
- Nainen39vee
todellavaikeeta kirjoitti:
Sun kannattaa olla tarkkana, ettet tee liian nopeita johtopäätöksiä. Entä jos ne "nortit" olivatkin loppujen lopuksi aika tavallisia miehiä?
Niin? Sitähän tuossa sanoin, että ovat ihan tavallisia miehiä.
- Nainen39vee
todellavaikeeta kirjoitti:
Tämä kun on vaan niin totta, että tietyn tyyppiset miehet eivät kiinnosta naisia ennen kuin he ovat oman alansa huippuosaajia ja kaikkien tuntemia.
Näitä "alansa huippuosaajia" ja "kaikkien tuntemia" taitaa olla aika vähän. Kyllä yläasteella ja lukiossa oli paljon tyttöjäkin, jotka eivät kiinnostaneet ketään. Hekin ovat löytäneet kumppanin vasta myöhemmin.
Ja kyllä se valitettavasti niin on sekä miesten että naisten kohdalla, että jos tekee elämässä jotain kiinnostavaa, erikoista tai tärkeää, se lisää kiinnostavuutta joidenkin ihmisten kohdalla. Sitten taas tietynlaisten ihmisten kohdalla kiinnostavuutta lisää jos toinen on tunnettu. Eli toisin sanoen jonkun mielestä voi olla kiinnostavaa, että toinen on rikas tai julkkis, mutta jonkun toisen mielestä taas on kiinnostavaa, että toinen osaa vaikka kirjoittaa runoja, vaikkei tunnettu olisikaan. Ja tämä pätee yhtä lailla naisiin kuin miehiin. Jos olisi kaksi muuten yhtä kiinnostavaa ihmistä, mutta toisella on kiinnostavammat mielipiteet tai hän osaa tehdä jotain, mitä harva osaa, niin kyllä yleensä hän on näistä kahdesta ns. "suositumpi". Buhahaha kirjoitti:
Muistaakseni yleisin ikä naisen neitsyyden menettämiselle oli 17 v jo vuosia, vuosia sitten, ja tämä on sellainen lukema että se ei ajan saatossa ainakaan nouse, joten vaikka vain harva seurusteli, useimmat kuitenkin kokeilivat seksiä.
Itse kyllä muistan kouluajoilta sen, kun ne "normaaleimmalta" vaikuttavat tytöt kyllä ainakin jossain vaiheessa seurusteli. Itse asiassa ihan kaikki. Sen sijaan ne, jotka eivät seurustellu, olivat jollain tavalla sellaisia, joista miehet eivät ollenkaan kiinnostuneet. He olivat jollain tavalla "outoja". Olen joskus nähnyt niitä aikuisenakin satunnaisesti kun ovat tulleet vastaan, näkee jo kaukaa edelleenkin tuon "outouden". Sen sijaan näillä monella "normaalilla" tytöllä on kyllä nykyään jo perhe, ainakin mitä itse olen kuullut. Itse asiassa olen kuullut tämän jo monta vuotta sitten. Mikäs siinä tietnkään voi olla vaikeaa perustaa perhettä, kun on jo nuoresta asti ollut sosiaalinen.
Buhahaha kirjoitti:
Ja vielä jatkoksi, että ei kukaan väitäkään että nuoruus olisi PELKKÄÄ huoletonta ilonpitoa, vaan kyllähän sen nimenomaan tiedetään olevan varsinaista vuoristorataa. Sehän nimenomaan on "normaalin nuoruuden" keskeinen olemus. Koetaan suuria tunteita suuntaan ja toiseen.
Mutta jos et koe niitä suuria tunteiden hyökyaaltoja vaan pientä laineen liplatusta minkä vielä pystyt hillitsemään, niin silloin olet väistämättä erilainen, ja koko nuoruutesi on erilainen, ja sitä myötä tie normaaleihin ihmissuhteisiin alkaa umpeutumaan.Tuon teorian mukaan minun olisi pitänyt olla syrjäytynyt ja ikisinkku vastoin omaa tahtoani koko elämäni, vaan näin ei ole. Nuoruus oli näin jälkikäteen ajateltuna normaali, vaikka olikin vain muutama kaveri, enkä kulkenut kylillä kovisjengin mukana. Seurustelua en osannut edes ajatella mahdollisuutena, kukapa minut olisi huolinut. Tunteiden suuria hyökyaaltoja ei ollut, pientä laineiden liplatusta vain hetkittäin. Mutta sillä ei ole mitään merkitystä tänä päivänä, kun se on taakse jäänyttä elämää. Minä en ole antanut vastoinkäymisten tai huonojen parisuhteiden määritellä, miten minä elän tänään elämääni. Kun jokin ahdistaa, siihen pitää tehdä muutos, nuorena olin taipuvaisempi itsesääliin, mutta äkkiä opin, ettei se muuta mitään ainakaan paremmaksi. Ei pidä antaa historian toistaa itseään ja katkeroitua, kun kukaan ei tule ja pelasta, ihan omasta itsestä se muutos lähtee.
- Nainen39vee
"Lisäksi ATM saattaa muutenkin kiinnostua 20 vuotiaista naisista siksi, koska omat 20 vuodet ovat jääneet elämättä. Näin on käynyt ainakin omalla kohdalla. Jos mies ei ole vielä kovin vanha, onko tuo kovin iso ongelma, jos on kiinnostunut tuon ikäisistä."
No voi se siinä mielessä olla ongelma, että tuo alkaa kuulostaa jo pakkomielteeltä. Ja pakkomielle on yleisesti ottaen aika huono lähtökohta millekään suhteelle. Tuskinpa kukaan 20-vuotias nainen haluaa sellaista suhdetta, jossa hänestä ollaan kiinnostuttu vain siksi, että hän on nimenomaan 20-vuotias. Ja vaikea kuvitella, miten sellainen suhde edes voisi toimia, jossa toiselle osapuolelle suhteen sisältö on toisen ikä.- fkösdjflö
20-vuotiaissa kiinnostaa tiukempi kroppa ja oman ikäisiä alhaisempi käyttöaste.
- nhbk
fkösdjflö kirjoitti:
20-vuotiaissa kiinnostaa tiukempi kroppa ja oman ikäisiä alhaisempi käyttöaste.
Ei se suhde hääppöisesti tule toimimaan, jos sen sisältö toiselle osapuolelle on tuo.
- ugkjjhkjh
nhbk kirjoitti:
Ei se suhde hääppöisesti tule toimimaan, jos sen sisältö toiselle osapuolelle on tuo.
Kurppaantuneen kolmekymppisen naisen suhde perustuu miehen koulutukseen, tuloihin, boastailuun instassa ja facebookissa ynnä muuhun täysin naisen ehdoilla tekemään mäkätykseen.
fkösdjflö kirjoitti:
20-vuotiaissa kiinnostaa tiukempi kroppa ja oman ikäisiä alhaisempi käyttöaste.
Kyllä se kroppa voi hyvässä kunnossa olla vanhemmallakin naisella.
todellavaikeeta kirjoitti:
Kyllä se kroppa voi hyvässä kunnossa olla vanhemmallakin naisella.
Toki pelkkään kroppaan perustuva suhde ei tietenkään toimi. Itseasiassa liian täydellinen ulkonäkö voi jopa pelottaakin, koska tulee heti oletus, että on tavattoman vaativa nainen. Mielestäni tähänkään pelkoon ei välttämättä saisi liikaa luottaa - pitää yksinkertaisesti tutustua. Sittenhän se lopulta selviää, millainen nainen on.
- Pillujen--asiantuntija
Normaali nuori mies juo usein alkoholia, polttaa röökiä, henkailee tyttöjen kanssa, tekee rikoksia ja nussii niitä tyttöjä. Vain siten takaa itselleen myöhemmällä iällä parisuhteiden saamisen.
- njbhö
Ai että "normaali" nuori mies tekee rikoksia?
Empä oikein usko. - Pillujen--asiantuntija
Kyllä. Rikoksia tekevät pojat on suosittuja tyttöjen keskuudessa rohkeutensa takia koska ovat erilaisia eivätkä ole mitään tylsiä ätmejä. Myös nykyään moni nuori vasta 20 vuotias on masentunut, kouluttamaton, työtön, rahaton vailla päämäärää koska nuoret tässä maassa ei saa töitä. Sitten ne alkaa tekee rikoksia ja sitten nuoria tyttöjä kuolee niiden jännäpoikien takia. Siitä on viimevuodeltakin hyviä esimerkkejä miten huonosti nuoret voivat.
- njhb
Pillujen--asiantuntija kirjoitti:
Kyllä. Rikoksia tekevät pojat on suosittuja tyttöjen keskuudessa rohkeutensa takia koska ovat erilaisia eivätkä ole mitään tylsiä ätmejä. Myös nykyään moni nuori vasta 20 vuotias on masentunut, kouluttamaton, työtön, rahaton vailla päämäärää koska nuoret tässä maassa ei saa töitä. Sitten ne alkaa tekee rikoksia ja sitten nuoria tyttöjä kuolee niiden jännäpoikien takia. Siitä on viimevuodeltakin hyviä esimerkkejä miten huonosti nuoret voivat.
"koska ovat erilaisia"
Tuollahan sinä kumoat oman väitteesi. Jos ne kerran ovat "erilaisia", niin ne eivät silloin ole "normaaleja". - Pillujen--asiantuntija
njhb kirjoitti:
"koska ovat erilaisia"
Tuollahan sinä kumoat oman väitteesi. Jos ne kerran ovat "erilaisia", niin ne eivät silloin ole "normaaleja".Ne on niitä normaaleja syrjäytyneita jotka elää erilaista elämää kuin kiltit ja kunnolliset miehet. Kunnolliset miehet ei huitele kylillä ja yritä ryöstää mummoja. Jännäpojat ja miehet sen sijaan vetää huumeita ja tekevät rikoksia että saavat rahaa huumeisiin. Se on sitä erilaista elämää, ne ovat sosiaalisia ja jo nuorena ne ovat niitä jotka saa naisia koska naiset myös hakeutuu rikollisten seuraan. Ei ole normaalia istua kotona ja yrittää vonkata tinderistä naisia treffeille koska se ei vaan onnistu jos olet kunnollinen mies.
- Nainen39vee
Pillujen--asiantuntija kirjoitti:
Ne on niitä normaaleja syrjäytyneita jotka elää erilaista elämää kuin kiltit ja kunnolliset miehet. Kunnolliset miehet ei huitele kylillä ja yritä ryöstää mummoja. Jännäpojat ja miehet sen sijaan vetää huumeita ja tekevät rikoksia että saavat rahaa huumeisiin. Se on sitä erilaista elämää, ne ovat sosiaalisia ja jo nuorena ne ovat niitä jotka saa naisia koska naiset myös hakeutuu rikollisten seuraan. Ei ole normaalia istua kotona ja yrittää vonkata tinderistä naisia treffeille koska se ei vaan onnistu jos olet kunnollinen mies.
Niin no, varmaan huumeita käyttävistä pojista kiinnostuvat ne tytöt, joita kiinnostavat huumeet.
Mutta miksi teille ei kelpaisi ne tytöt, jotka eivät ole kiinnostuneet huumeista, ehkä muistakaan päihteistä tai mummojen ryöstelyistä? Omassa nuoruudessani nämä rikolliset huumeidenkäyttäjät olivat vähemmistönä niin poikien kuin varsinkin tyttöjen keskuudessa, nykytilastoja en nyt kaiva esiin. Mutta onko jokin syy, miksi pitäisi saada juuri joku narkomaanityttöystävä?
Täällä palstalla on joskus aiemmin fiilistelty, kuinka haluttaisiin nimenomaan joku "kiltti" tyttöystävä. ei ole kovin uskottava provo, jos esitätte, että tyttö, jolla on vaikka yli yhdeksän keskiarvo, joka tykkää lukemisesta ja vaikka kulttuurista muutenkin ja on fiksu pohdiskelija, haluaisi nimenomaan rikollisen narkkarin poikaystäväksi. Tietysti voi olla, että nämä fiksut ja syvälliset tytöt pukeutuvat joidenkin poikien mielestä "tylsästi" (lue: tavallisiin vaatteisiin) ja ajattelevat usein sen verran feministisesti, että ajattelutapa ei sitten kohtaa katkerien Laasasen opetuslapsimiesten kanssa. - Pillujen--asiantuntija
Nainen39vee kirjoitti:
Niin no, varmaan huumeita käyttävistä pojista kiinnostuvat ne tytöt, joita kiinnostavat huumeet.
Mutta miksi teille ei kelpaisi ne tytöt, jotka eivät ole kiinnostuneet huumeista, ehkä muistakaan päihteistä tai mummojen ryöstelyistä? Omassa nuoruudessani nämä rikolliset huumeidenkäyttäjät olivat vähemmistönä niin poikien kuin varsinkin tyttöjen keskuudessa, nykytilastoja en nyt kaiva esiin. Mutta onko jokin syy, miksi pitäisi saada juuri joku narkomaanityttöystävä?
Täällä palstalla on joskus aiemmin fiilistelty, kuinka haluttaisiin nimenomaan joku "kiltti" tyttöystävä. ei ole kovin uskottava provo, jos esitätte, että tyttö, jolla on vaikka yli yhdeksän keskiarvo, joka tykkää lukemisesta ja vaikka kulttuurista muutenkin ja on fiksu pohdiskelija, haluaisi nimenomaan rikollisen narkkarin poikaystäväksi. Tietysti voi olla, että nämä fiksut ja syvälliset tytöt pukeutuvat joidenkin poikien mielestä "tylsästi" (lue: tavallisiin vaatteisiin) ja ajattelevat usein sen verran feministisesti, että ajattelutapa ei sitten kohtaa katkerien Laasasen opetuslapsimiesten kanssa.Naisten ajatuksia onkin aika vaikeaa keksi miksi ne niiden jännämiesten luokse juoksee. Monet tytöt ei käytä aluksi huumeita mutta kun ovat porukassa jossa on jännäpoikii ja tyttöjä niin pojat tarjoo tytöille huumeita ja kaikkea ja ryhmäpaine on valtava, tyttö ajattelee ettei ole suosittu jos ei edes kokeile. Ja kohta siihen kokeiluun jää koukkuun. Siinä kun niissä sosiaalisissa piireissä pyörii niin kilteistä tytöistä tulee pahoja. Kiltti kunnollinen ätmi joka harrastaa kalastusta ei ole tyttöjen mieleen koska kalastus on tylsää.
- Nainen39vee
Pillujen--asiantuntija kirjoitti:
Naisten ajatuksia onkin aika vaikeaa keksi miksi ne niiden jännämiesten luokse juoksee. Monet tytöt ei käytä aluksi huumeita mutta kun ovat porukassa jossa on jännäpoikii ja tyttöjä niin pojat tarjoo tytöille huumeita ja kaikkea ja ryhmäpaine on valtava, tyttö ajattelee ettei ole suosittu jos ei edes kokeile. Ja kohta siihen kokeiluun jää koukkuun. Siinä kun niissä sosiaalisissa piireissä pyörii niin kilteistä tytöistä tulee pahoja. Kiltti kunnollinen ätmi joka harrastaa kalastusta ei ole tyttöjen mieleen koska kalastus on tylsää.
No ei kukaan tietysti kiinnostu toisesta pelkän kalastuksen takia. Mutta voisiko siinä kalastajapojassa olla jotain muuta kiinnostavaa? Vaikka kiinnostavia ajatuksia, joita ehtii siellä ongella miettiäkin? Ihan yhtä hyvin minä voisin kirjoittaa tänne, että "pojat eivät kiinnosta tytöstä, joka harrastaa kansantansseja, koska kansantanssit ovat tylsää". (Tai virkkaus tai marsunhoito tai isomummon vintin läpikäyminen... mitä näitä nyt on, mitä ihmiset tekevät.)
Ja oikeastaan se kalastushan voi olla ihan kiinnostavakin yksityiskohta, kuten myös kansantanssit.
Väitteesi huumeiden houkutuksesta voi olla aika lailla liioiteltu. Suurin osa varmaan ei kuitenkaan käytä huumeita, joten tuskinpa ne narkkarit mitään ensisijaisia poikaystäväehdokkaitakaan on. - ex-raitis3
Nainen39vee kirjoitti:
Niin no, varmaan huumeita käyttävistä pojista kiinnostuvat ne tytöt, joita kiinnostavat huumeet.
Mutta miksi teille ei kelpaisi ne tytöt, jotka eivät ole kiinnostuneet huumeista, ehkä muistakaan päihteistä tai mummojen ryöstelyistä? Omassa nuoruudessani nämä rikolliset huumeidenkäyttäjät olivat vähemmistönä niin poikien kuin varsinkin tyttöjen keskuudessa, nykytilastoja en nyt kaiva esiin. Mutta onko jokin syy, miksi pitäisi saada juuri joku narkomaanityttöystävä?
Täällä palstalla on joskus aiemmin fiilistelty, kuinka haluttaisiin nimenomaan joku "kiltti" tyttöystävä. ei ole kovin uskottava provo, jos esitätte, että tyttö, jolla on vaikka yli yhdeksän keskiarvo, joka tykkää lukemisesta ja vaikka kulttuurista muutenkin ja on fiksu pohdiskelija, haluaisi nimenomaan rikollisen narkkarin poikaystäväksi. Tietysti voi olla, että nämä fiksut ja syvälliset tytöt pukeutuvat joidenkin poikien mielestä "tylsästi" (lue: tavallisiin vaatteisiin) ja ajattelevat usein sen verran feministisesti, että ajattelutapa ei sitten kohtaa katkerien Laasasen opetuslapsimiesten kanssa.Kyllä nuo kympin tytötkin viimeistän parikymppisenä alkavat sitten bailaamaan yökerhoissa ja haluavat kunnon bailaustaidot omaavan miehen.
- Nainen39vee
ex-raitis3 kirjoitti:
Kyllä nuo kympin tytötkin viimeistän parikymppisenä alkavat sitten bailaamaan yökerhoissa ja haluavat kunnon bailaustaidot omaavan miehen.
Eli sun mielestä kaikki naiset alkaa bailata yökerhoissa?
Jännä juttu. Esim. minä en koskaan ole ollut yökerhoihmisiä. En oikein tykkää tanssia ja usein yökerhoissa soitetaan vielä sellaista musiikkia, josta en tykkää. Tosi harvoin on sellaisessa tullut käytyä ja silloinkin yleensä vain siksi, että osa porukasta on halunnut tanssimaan. Enkä ole ainoa. Ja en edes ole mikään hiljainen hissukka, jos sitä nyt epäilet.
En muuten ole huomannut kenenkään tutun naisen nimenomaan haluavan miestä, joka "bailaa paljon". En väitä, etteikö sellaisia naisia olisi, mutta lienevät sitten itsekin bailaajia.
Minulla on muuten sellainen käsitys, että moni nainen nimenomaan vieroksuu niitä bilettäjämiehiä eikä todellakaan kiinnostu heistä. - ex-raitis3
Kyllä ne hiljaisetkin tytöt alkoivat siinä parikymppisenä käydä yökerhoissa bailaamassa ja löysivät sieltä sitten bailaustaitoisen miehen joka osasi olla luontevasti siinä ympäristössä.
Sitten kun mies oli löytynyt ei enää niin bailattu. Mutta jos mies ei lähde yökerhoihin bailaamaan ja kehitä bailaustaitojaan että osaa hurmata siellä naisia, niin mies jää sitten yksin. - Nainen39vee
ex-raitis3 kirjoitti:
Kyllä ne hiljaisetkin tytöt alkoivat siinä parikymppisenä käydä yökerhoissa bailaamassa ja löysivät sieltä sitten bailaustaitoisen miehen joka osasi olla luontevasti siinä ympäristössä.
Sitten kun mies oli löytynyt ei enää niin bailattu. Mutta jos mies ei lähde yökerhoihin bailaamaan ja kehitä bailaustaitojaan että osaa hurmata siellä naisia, niin mies jää sitten yksin.Ok, kiintoisaa. Tunnet kyllä ihan erilaisia ihmisiä kuin minä. Minun tuttavapiiristäni vain pari pariskuntaa taitaa olla tavanneet toisensa yökerhossa. Kaikki muut ovat tavanneet jossain ihan muualla. Ja kuten sanoin, tunnen paljon naisia, jotka eivät nuorenakaan olleet mitään yökerhoihmisiä. Heihin olisi voinut tutustua vaikka yliopistolla, töissä (jos oli samassa paikassa), tuttavien kautta (jos oli samoja tuttuja), muissa opinnoissa, roolipeleissä, tavallisessa baarissa jossa istuskellaan, keikoilla, harrastuksissa... tässä vain muutamia esimerkkejä niistä paikoista, joista tiedän ihmisten löytäneen kumppanin itselleen. Ja jotkut tutustuivat ihan netissäkin.
- ex-raitis3
No ehkä jotkut tapasivat kaveripiirin kauttakin. Näihinkin tosin liittyi olennaisena osana se, että kaveripiirin kanssa käytiin baareissa rankastikin ryyppäämässä ja sitten tämän ryyppäämisen myötä pariskuntia syntyi. Ei siinä olet oikeassa että aina ei ollut kyse yökerhosta. Tärkeintä oli kuitenkin reipaskin alkoholinkäyttö.
- Nainen39vee
ex-raitis3 kirjoitti:
No ehkä jotkut tapasivat kaveripiirin kauttakin. Näihinkin tosin liittyi olennaisena osana se, että kaveripiirin kanssa käytiin baareissa rankastikin ryyppäämässä ja sitten tämän ryyppäämisen myötä pariskuntia syntyi. Ei siinä olet oikeassa että aina ei ollut kyse yökerhosta. Tärkeintä oli kuitenkin reipaskin alkoholinkäyttö.
Erikoista, koska minulla on tuttavapiirissäni täysin erilaisia kokemuksia. Joukossa on myös absolutisteja ;) Mutta tosiaan, suurimman osan kohdalla suhteet ovat alkaneet jotenkin aivan muuten kuin kännissä.
Mutta kaipa se sitten vähän ihmisestä riippuu. Pillujen--asiantuntija kirjoitti:
Ne on niitä normaaleja syrjäytyneita jotka elää erilaista elämää kuin kiltit ja kunnolliset miehet. Kunnolliset miehet ei huitele kylillä ja yritä ryöstää mummoja. Jännäpojat ja miehet sen sijaan vetää huumeita ja tekevät rikoksia että saavat rahaa huumeisiin. Se on sitä erilaista elämää, ne ovat sosiaalisia ja jo nuorena ne ovat niitä jotka saa naisia koska naiset myös hakeutuu rikollisten seuraan. Ei ole normaalia istua kotona ja yrittää vonkata tinderistä naisia treffeille koska se ei vaan onnistu jos olet kunnollinen mies.
Rikoksien tekoon ei tietenkään voi suositella. Mutta erilaisuudesta pitää löytää joku vahvuus. Se pitää vaan keksiä jotenkin. Tällaista olen ainakin itse pohtinut: millä tavalla olla erilainen ja samalla kiinnostava? Kiinnostavuuteen ei tarvitse olla mikään huippu menestynyt julkkis, vaikka julkkikset saavatkin naisia helposti. Se, millä tavalla tekee itsestään kiinnostavan, pitää vaan yrittää jotenkin löytää. Se voi valitettavasti joskus viedä aikaa.
- ex-raitis3
Nainen39vee kirjoitti:
Erikoista, koska minulla on tuttavapiirissäni täysin erilaisia kokemuksia. Joukossa on myös absolutisteja ;) Mutta tosiaan, suurimman osan kohdalla suhteet ovat alkaneet jotenkin aivan muuten kuin kännissä.
Mutta kaipa se sitten vähän ihmisestä riippuu.Arvaanko oikein että olet viettänyt nuoruutesi miesvaltaisessa tuttavapiirissä? Toki miesvaltaisessa tuttavapiirissä hiljaiset naiset voivat pariutua ilman viinaakin miesten kanssa. Mutta tälläisissä piireissä on naisia aina vähemistö ja isolle osalle miehistä vaihtoehdoksi jää vain joko yksinäisyys tai alkaa harjoitella bailaamista että voi löytää yökerhoista bailaajanaisia.
- 42v-mies-yksin
Nainen39vee kirjoitti:
No ei kukaan tietysti kiinnostu toisesta pelkän kalastuksen takia. Mutta voisiko siinä kalastajapojassa olla jotain muuta kiinnostavaa? Vaikka kiinnostavia ajatuksia, joita ehtii siellä ongella miettiäkin? Ihan yhtä hyvin minä voisin kirjoittaa tänne, että "pojat eivät kiinnosta tytöstä, joka harrastaa kansantansseja, koska kansantanssit ovat tylsää". (Tai virkkaus tai marsunhoito tai isomummon vintin läpikäyminen... mitä näitä nyt on, mitä ihmiset tekevät.)
Ja oikeastaan se kalastushan voi olla ihan kiinnostavakin yksityiskohta, kuten myös kansantanssit.
Väitteesi huumeiden houkutuksesta voi olla aika lailla liioiteltu. Suurin osa varmaan ei kuitenkaan käytä huumeita, joten tuskinpa ne narkkarit mitään ensisijaisia poikaystäväehdokkaitakaan on.Sinun ikäisesi mummot harrastaa sukkien virkkaamista ja sitten haukkuvat miehen kalastusharrastuksen. Itse olen harrastanut kalastusta noin 35 vuotta ja se tuntuu olevan naisille jotenkin vaikea asia. Monet seurustelevat miehet ei harrasta mitään muuta kun kaljan kittaamista eikä naiset valita siitä yhtään. Sehän onkin parempi harrastus kun kalastus.
42v-mies-yksin kirjoitti:
Sinun ikäisesi mummot harrastaa sukkien virkkaamista ja sitten haukkuvat miehen kalastusharrastuksen. Itse olen harrastanut kalastusta noin 35 vuotta ja se tuntuu olevan naisille jotenkin vaikea asia. Monet seurustelevat miehet ei harrasta mitään muuta kun kaljan kittaamista eikä naiset valita siitä yhtään. Sehän onkin parempi harrastus kun kalastus.
Eikä noin nuoret naiset ole vielä mitään mummoja, vaan vielä ihan nuoria.
- Nainen39vee
ex-raitis3 kirjoitti:
Arvaanko oikein että olet viettänyt nuoruutesi miesvaltaisessa tuttavapiirissä? Toki miesvaltaisessa tuttavapiirissä hiljaiset naiset voivat pariutua ilman viinaakin miesten kanssa. Mutta tälläisissä piireissä on naisia aina vähemistö ja isolle osalle miehistä vaihtoehdoksi jää vain joko yksinäisyys tai alkaa harjoitella bailaamista että voi löytää yökerhoista bailaajanaisia.
"Arvaanko oikein että olet viettänyt nuoruutesi miesvaltaisessa tuttavapiirissä? Toki miesvaltaisessa tuttavapiirissä hiljaiset naiset voivat pariutua ilman viinaakin miesten kanssa. Mutta tälläisissä piireissä on naisia aina vähemistö ja isolle osalle miehistä vaihtoehdoksi jää vain joko yksinäisyys tai alkaa harjoitella bailaamista että voi löytää yökerhoista bailaajanaisia."
Itse asiassa kaveriporukkani koostui lähes kokonaan tytöistä/naisista. Joten pieleen meni arvaus. Tosi sitten opiskeluaikana porukassa oli molemoia sukupuolia, mutta opiskelin yliopistossa, jossa oli enemmän naisia kuin miehiä. Mutta puhuin nyt nuoruusajoista, mikä tarkoitti yläastetta ja lukiota. - Nainen39vee
42v-mies-yksin kirjoitti:
Sinun ikäisesi mummot harrastaa sukkien virkkaamista ja sitten haukkuvat miehen kalastusharrastuksen. Itse olen harrastanut kalastusta noin 35 vuotta ja se tuntuu olevan naisille jotenkin vaikea asia. Monet seurustelevat miehet ei harrasta mitään muuta kun kaljan kittaamista eikä naiset valita siitä yhtään. Sehän onkin parempi harrastus kun kalastus.
"Sinun ikäisesi mummot harrastaa sukkien virkkaamista ja sitten haukkuvat miehen kalastusharrastuksen. Itse olen harrastanut kalastusta noin 35 vuotta ja se tuntuu olevan naisille jotenkin vaikea asia. Monet seurustelevat miehet ei harrasta mitään muuta kun kaljan kittaamista eikä naiset valita siitä yhtään. Sehän onkin parempi harrastus kun kalastus. "
En minä ainakaan ole haukkunut kalastusharrastusta. Ei minua se haittaa, jos joku sitä harrastaa. Itse olen tosin kasvissyöjä, joten en halua mukaan kenenkään kalareissuille. Souteleminen sen sijaan on mukavaa.
Tarkoitin tuolla aiemmin sitä, että jos nyt puhutaan jostain parikymppisistä, niin ei kukaa ihastu kehenkään vain siksi, että tämä kalastaa. Joku voi toki kiinnostua, jos itsekin kalastaa, mutta muuten voisi olla realistisempaa, että joku ihastuu ihmiseen eikä tämän harrastukseen. ex-raitis3 kirjoitti:
Arvaanko oikein että olet viettänyt nuoruutesi miesvaltaisessa tuttavapiirissä? Toki miesvaltaisessa tuttavapiirissä hiljaiset naiset voivat pariutua ilman viinaakin miesten kanssa. Mutta tälläisissä piireissä on naisia aina vähemistö ja isolle osalle miehistä vaihtoehdoksi jää vain joko yksinäisyys tai alkaa harjoitella bailaamista että voi löytää yökerhoista bailaajanaisia.
Nimenomaan - yökerhoissa kyllä käy naisia. Tuo, jos koko ikänsä ajautuu miesvaltaisiin porukoihin on ilman muuta kyllä ongelma - vain harvat poikkeus yksilöt pääsee näiden naisten kanssa parisuhteeseen tällaisissa porukoissa, jos parisuhde pitäis löytää jostain tietystä porukasta. Kuten olen jo aikaisemminkin pihunut, miten tuon yökerhoon menemisen ongelman ratkaisis? Yksin ei monellekaan ole varmastikaan ensisijainen valinta. Kuten olen jo aikaisemminkin sanonut, yksin en ole edes päässyt, tosin en kyllä aina miespuoleisenkaan kaverin kanssa, mutta naisen tai naisten kanssa olen aina päässyt. Jos on ujo mies, pitäisi ainakin miespuoleisessa kaveriporukassa osa olla niitä yökerhojen taitavia pelimiehiä. Jos miesporukka koostuu pelkistä ujoista, voi olla, ettei yökerhoon edes pääse, vaikka ei olisi edes juonut.
todellavaikeeta kirjoitti:
Nimenomaan - yökerhoissa kyllä käy naisia. Tuo, jos koko ikänsä ajautuu miesvaltaisiin porukoihin on ilman muuta kyllä ongelma - vain harvat poikkeus yksilöt pääsee näiden naisten kanssa parisuhteeseen tällaisissa porukoissa, jos parisuhde pitäis löytää jostain tietystä porukasta. Kuten olen jo aikaisemminkin pihunut, miten tuon yökerhoon menemisen ongelman ratkaisis? Yksin ei monellekaan ole varmastikaan ensisijainen valinta. Kuten olen jo aikaisemminkin sanonut, yksin en ole edes päässyt, tosin en kyllä aina miespuoleisenkaan kaverin kanssa, mutta naisen tai naisten kanssa olen aina päässyt. Jos on ujo mies, pitäisi ainakin miespuoleisessa kaveriporukassa osa olla niitä yökerhojen taitavia pelimiehiä. Jos miesporukka koostuu pelkistä ujoista, voi olla, ettei yökerhoon edes pääse, vaikka ei olisi edes juonut.
Yökerhot ovat niitä paikkoja, joissa naiset käy, pubeissa sen sijaan on vain miehiä. Pubiin pääsy ei olekaan ollut mulle koskaan ongelma yksin tai porukassa.
todellavaikeeta kirjoitti:
Yökerhot ovat niitä paikkoja, joissa naiset käy, pubeissa sen sijaan on vain miehiä. Pubiin pääsy ei olekaan ollut mulle koskaan ongelma yksin tai porukassa.
Siis tuo ongelma on silloin, jos on liian paljon miehiä suhteessa naisiin - tottakai tällä on jonkin verran vaikutusta siihen, kenet naiset päästää juttelee.
- hienoahienoa
Normaalit nuoruusvuodet? Ne ovat vissiin sellaisia, että henkilö kutsutaan bileisiin yms. Ei minua koskaan kutsuttu yläasteella, lukiossa tai AMK:ssakaan bileisiin. Toki jokainen nainen saa aina bileisiin kutsun! Mutta miehiä helpommin syrjitään, eli mies päätyy naista paljon helpommin syrjityksi elämässään. Ei siis puhuta syrjäytymisestä vaan nimenomaan syrjimisestä. Suomessa jos ei ole stereotypinen mies, niin helposti syrjitään läpi elämän. Naisia sen sijaan ei syrjitä ja jos joku väittää että syrjitään, niin turpaan sellaisia ja kovaan! Minullakin vähän samanlainen kuin aloittajan elämä, eli hirveästi naisjuttuja, ainakaan seurusteluita, ei ole yhtään ollut. Eikä kukaan niistä yhden yön jutuista ole koskaan suostunut seurustelemaan. Sellaisia ne naiset ovat ätmeille.
- Nainen39vee
Tunnen kyllä naisia, jotka eivät saaneet koskaan mitään bilekutsuja.
Ja mitä bileillä edes tarkoitetaan? Suurin osa bileistä, joissa itse oli, oli kaveriporukan omia tapaamisia - ei niissä pariuduttu eikä flirttailtu, vaan vietettiin aikaa isolla porukalla, joka perustui pelkkään ystävyyteen. Toki sitten, jos joku kaveri vaikka piti synttärit ja kutsui ihmisiä, saattoi paikalla olla uusia tuttavuuksia. Periaatteessa sitä kautta olisi mahdollisuus tavata uusia ihmisiä, mahdollisesti siis vaikka joku seurustelumielessä kiinnostava. Mutta en minäkään sellaisissa megaisoissa bileissä ole ollut, joissa olisi tarkoituksena ollut vastakkaisen sukupuolen tapaaminen. Tässäkin mielessä Nainen39vee olet jo melko etuoikeutetussa asemassa, että ylipäätään sait kaveriporukan kasaan. Tuo kaveriporukkakaan ei ole mikään itsestään selvyys yksinäisille miehille - ei kutsuta kovin helposti edes kaveriporukkaan. Ainakin mulla kaikki kaveriporukat ovat olleet pelkästään miehistä koostuneita. Voin todellakin sanoa rehellisesti, että ani harvoin olen elämäni aikana ollut missään bileissä, joissa todellakin on sekä miehiä että naisia ja mahdollisuus tutustua uusiin sinkkuihin parisuhdemielessä.
Nainen39vee: ""Toki sitten, jos joku kaveri vaikka piti synttärit ja kutsui ihmisiä, saattoi paikalla olla uusia tuttavuuksia. Periaatteessa sitä kautta olisi mahdollisuus tavata uusia ihmisiä, mahdollisesti siis vaikka joku seurustelumielessä kiinnostava. " Itse en ole ollut elämäni aikana ainuillakaan synttäreillä, jossa olisi ollut edes tällaisia mahdollisuuksia.
Nimimerkki hienoahienoa: "Suomessa jos ei ole stereotypinen mies, niin helposti syrjitään läpi elämän." Miten voikin olla näin, että itse olen juuri kokenut saman koko ikäni. Onko Suomi todellakin näin syrjivä maa? Tähän kun ei auta, vaikka olisit päässyt opiskelemaankin jopa AMK tasollekin, kuten kyseinen ninimerkki kertoi. Näin itsekin koen: jos et ole stereotypinen mies, täytyy ainakin päästä omalla alallaan huipputasolle, jotta olisi edes riittävät mahdollisuudet parisuhteen saamiseen. Tämän takia juuri puhun tuosta markkina-arvosta, koska se on lopulta ratkaiseva seikka siihen, millaiset mahdollisuudet on päästä parisuhteeseen. Pitäisi todellakin kyetä merkittävästi osaamisellaan erottuu joukosta, jos ei ole "perinteinen" hetero mies.- hienoahienoa
todellavaikeeta kirjoitti:
Tässäkin mielessä Nainen39vee olet jo melko etuoikeutetussa asemassa, että ylipäätään sait kaveriporukan kasaan. Tuo kaveriporukkakaan ei ole mikään itsestään selvyys yksinäisille miehille - ei kutsuta kovin helposti edes kaveriporukkaan. Ainakin mulla kaikki kaveriporukat ovat olleet pelkästään miehistä koostuneita. Voin todellakin sanoa rehellisesti, että ani harvoin olen elämäni aikana ollut missään bileissä, joissa todellakin on sekä miehiä että naisia ja mahdollisuus tutustua uusiin sinkkuihin parisuhdemielessä.
Nainen39vee: ""Toki sitten, jos joku kaveri vaikka piti synttärit ja kutsui ihmisiä, saattoi paikalla olla uusia tuttavuuksia. Periaatteessa sitä kautta olisi mahdollisuus tavata uusia ihmisiä, mahdollisesti siis vaikka joku seurustelumielessä kiinnostava. " Itse en ole ollut elämäni aikana ainuillakaan synttäreillä, jossa olisi ollut edes tällaisia mahdollisuuksia.
Nimimerkki hienoahienoa: "Suomessa jos ei ole stereotypinen mies, niin helposti syrjitään läpi elämän." Miten voikin olla näin, että itse olen juuri kokenut saman koko ikäni. Onko Suomi todellakin näin syrjivä maa? Tähän kun ei auta, vaikka olisit päässyt opiskelemaankin jopa AMK tasollekin, kuten kyseinen ninimerkki kertoi. Näin itsekin koen: jos et ole stereotypinen mies, täytyy ainakin päästä omalla alallaan huipputasolle, jotta olisi edes riittävät mahdollisuudet parisuhteen saamiseen. Tämän takia juuri puhun tuosta markkina-arvosta, koska se on lopulta ratkaiseva seikka siihen, millaiset mahdollisuudet on päästä parisuhteeseen. Pitäisi todellakin kyetä merkittävästi osaamisellaan erottuu joukosta, jos ei ole "perinteinen" hetero mies.Tuon naisen juttuja ei hirveän vakavasti kannata ottaa. Hän jos joku aina yrittää kääntää jutut siten, että kaikki aina miesten syytä ja että naisilla olisi melkein yhtä vaikeaa kuin miehillä. Tulee mieleen jokin psykopaatti, narsisti tai sitten vain joku rupsahtanut nainen, joka nyt yrittää viimeiseksi täältä hakea huomiota kun muualta ei enää saa. Ei millään pahalla...mutta oma kokemus AMK:sta oli kuitenkin paljon positiivisempi kuin aikaisemmista oppilaitoksista. AMK:ssa sentään oli muutamia ihan hyviä koulukavereita, joiden kanssa pystyi juttelemaan kaikesta ja tekemään ryhmätöitä tosissaan ja kunnolla. Arvostan sitä paljon. Mutta se bilepuoli oli just sitä, että ne pahimmat öyhöt niissä bileissä vaan kävivät. Itse kävin pari kertaa ja syrjimisen vuoksi koin ne paskaksi. Eihän siellä mitään järkeä ole yksin hengata. Ne kaverit, joiden kanssa olen oikeasti käynyt bilettämässä, ovat niitä jotka olen tuntenut jo paljon pidemmän aikaa, jostain peruskoulusta lähtien (suurin osa). Heitäkin on niin vähän, että sitten jos kaikki tekevät muksut tai jos kuolo korjaa, niin eipä tässä itselle kohtaa jää enää kuin vain työmuurahaisen rooli. Että niin se on, että jos on vähänkin erikoisempi mies, niin syrjitään. Edes matuja ei syrjitä niin paljon ja itse asiassa matuja ei edes syrjitä. Mutta vähänkin keskivertomassasta poikkeavia miehiä syrjitään, ja paljon.
- ex-raitis3
todellavaikeeta kirjoitti:
Tässäkin mielessä Nainen39vee olet jo melko etuoikeutetussa asemassa, että ylipäätään sait kaveriporukan kasaan. Tuo kaveriporukkakaan ei ole mikään itsestään selvyys yksinäisille miehille - ei kutsuta kovin helposti edes kaveriporukkaan. Ainakin mulla kaikki kaveriporukat ovat olleet pelkästään miehistä koostuneita. Voin todellakin sanoa rehellisesti, että ani harvoin olen elämäni aikana ollut missään bileissä, joissa todellakin on sekä miehiä että naisia ja mahdollisuus tutustua uusiin sinkkuihin parisuhdemielessä.
Nainen39vee: ""Toki sitten, jos joku kaveri vaikka piti synttärit ja kutsui ihmisiä, saattoi paikalla olla uusia tuttavuuksia. Periaatteessa sitä kautta olisi mahdollisuus tavata uusia ihmisiä, mahdollisesti siis vaikka joku seurustelumielessä kiinnostava. " Itse en ole ollut elämäni aikana ainuillakaan synttäreillä, jossa olisi ollut edes tällaisia mahdollisuuksia.
Nimimerkki hienoahienoa: "Suomessa jos ei ole stereotypinen mies, niin helposti syrjitään läpi elämän." Miten voikin olla näin, että itse olen juuri kokenut saman koko ikäni. Onko Suomi todellakin näin syrjivä maa? Tähän kun ei auta, vaikka olisit päässyt opiskelemaankin jopa AMK tasollekin, kuten kyseinen ninimerkki kertoi. Näin itsekin koen: jos et ole stereotypinen mies, täytyy ainakin päästä omalla alallaan huipputasolle, jotta olisi edes riittävät mahdollisuudet parisuhteen saamiseen. Tämän takia juuri puhun tuosta markkina-arvosta, koska se on lopulta ratkaiseva seikka siihen, millaiset mahdollisuudet on päästä parisuhteeseen. Pitäisi todellakin kyetä merkittävästi osaamisellaan erottuu joukosta, jos ei ole "perinteinen" hetero mies.Kyllä se niin vain on, että jos naisia haluaa tavata, niin miehen on pakko alkaa ryypätä ja käymään säännöllisesti joka viikonloppu yökerhossa. Kun hiljalleen saa bailaustaidot hyviksi, niin voi päästä siellä juttuun jonkun naisen kanssa ja tästä voi syntyä sitten parisuhde.
Se parisuhde vain vaatii paljon työtä, eli siellä yökerhossa ryyppäämistä. Tämä voi viedä vuosiakin aikaa ennenkuin onnistuu jonkun naisen sieltä löytämään ja tietty se käy ennenpitkää terveyden päälle. Mutta mitään ei tässä maailmassa ilmaiseksi saa. ex-raitis3 kirjoitti:
Kyllä se niin vain on, että jos naisia haluaa tavata, niin miehen on pakko alkaa ryypätä ja käymään säännöllisesti joka viikonloppu yökerhossa. Kun hiljalleen saa bailaustaidot hyviksi, niin voi päästä siellä juttuun jonkun naisen kanssa ja tästä voi syntyä sitten parisuhde.
Se parisuhde vain vaatii paljon työtä, eli siellä yökerhossa ryyppäämistä. Tämä voi viedä vuosiakin aikaa ennenkuin onnistuu jonkun naisen sieltä löytämään ja tietty se käy ennenpitkää terveyden päälle. Mutta mitään ei tässä maailmassa ilmaiseksi saa.Onko sulla ollut ongelmia päästä sisään yökerhoon? Juoneena? Selvinpäin? Yksinäinen mies tai toisen ätmin kanssa ei välttämättä pääse edes sisään. Miten voi harjoitella yökerhoissa olemista, jos ei pääse edes sisään.
todellavaikeeta kirjoitti:
Onko sulla ollut ongelmia päästä sisään yökerhoon? Juoneena? Selvinpäin? Yksinäinen mies tai toisen ätmin kanssa ei välttämättä pääse edes sisään. Miten voi harjoitella yökerhoissa olemista, jos ei pääse edes sisään.
Tuossa mielenkiintoinen artikkeli.Olikohan nämä henkilöt yrittäneet yökerhoon yksin? Nimimerkki ex-raitis3 osaa varmaan jotain neuvoja sanoa tästäkin aiheesta. Miten on esimerkiksi ätmien kohdalla tilanne?
https://yle.fi/uutiset/3-9234750
- Yksinäinen-ätmi
Käväsin muutaman kerran yökerhossa parikymppisenä ja näin miten naiset kiinnotui niistä röökiä polttavista alkoholisteista. Ei miehen elämä ole normaalia jos ei tee samoja juttuja kun muut. Minä harrastin salibandyä ja jalkapalloa nuorena enkä mennyt muiden mukana tekemään rikoksia kuten ampumaan katulamppuja ritsoilla. Sellaista ne muut teki, urheilin myös talvella, pelasin jäkistä ja olin hiihtokisoissa ja uintikisoissa jossa voitin muutaman mitalin. Pesäpalloakin pelasin koulun joukkueesssa muita kouluja vastaan ja löin aika monta kunnaria joten mestaruus tuli meidän kouluun 7, 8, 9 luokalla. En saanut silti tytöiltä mitään kehuja eikä kukaan suostunut treffeille.
Kävitkö yökerhoissa yksin, miesporukassa, naispuoleisten kavereiden kanssa? Oliko ongelmia päästä sisään? Toki olit hyvä urheilussa, joten todennäköisesti ulkonäössäsi ei ollut vikaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olet taitava
monessa asiassa. Myös siinä, miten veit sydämeni. Äkkiarvaamatta, pikkuhiljaa. Yhtäkkiä huomasin että minusta puuttuu jo666044Sinällään hauska miten jostakin
jaksetaan juoruta vaikka mitä. Jakorasia yms. Raukkamaista toimintaa. Annetaan jokaisen elää rauhassa eikä levitellä per563036- 312193
- 131817
Osuuspankki Kuhmo!
Ei pysty pitämään yhtä Otto pankkiautomaattia toiminnassa Ksupermarketin kanssa,20 vuotta sitten Kuhmossa oli neljä auto191773- 181760
Rakkaalleni!
Halusin tulla kertomaan, että sinua ajattelen ja ikävöin vaikka olen sukuloimassa. Meinasin herkistyä, kun tykkään sinus131522- 181519
- 491495
- 91463