Kyllä mä oon alkannut ajatella

ei kaikki aina ole sitä miltä voisi vaikuttaa!!!

Noenpäkyllänauti kirjoitti:

ei kaikki aina ole sitä miltä voisi vaikuttaa!!!

Mutta jos ulkoisesti vaikuttaa, että toinen on täysin tyytyväinen elämäänsä, niin miten joku toinen voisi tietää asian olevan päin vastoin. Vastuu tilanteestaan ja siitä kertomisesta on henkilöllä itsellään. Ei ole kenenkään asia lähteä arvailemaan, että vaikka toinen näyttääkin onneliselta niin ehkä hän ei sitä oikeasti ole.

mutta onkos se keneltäkään pois jos vaikka ihan kysäsis toisen kuulumisia joskus???
sitäpaitsi olen kyllä joskus jopa ihan itkenyt häne nähdensä, eikä hän ole ole mitään välittänyt vaikka on nähny pahan oloni.

jos mietitään kaksi tilannetta, että sinä joskus kysyisit miten mulla menee vai sitten se että minä yks kaks yllätten tulisin sulle valittamaan että kyllä mulla on nyt asiat huonosti niin kumpi tilanne tuntuisi näin äkkiseltään luontevammalta????

eitartttearvailla kirjoitti:

jos mietitään kaksi tilannetta, että sinä joskus kysyisit miten mulla menee vai sitten se että minä yks kaks yllätten tulisin sulle valittamaan että kyllä mulla on nyt asiat huonosti niin kumpi tilanne tuntuisi näin äkkiseltään luontevammalta????

Jos tiedät, että hän välittää sinusta niin kyllä sellaiselle ihmiselle voi kertoa ettei asiat ole hyvin. Jos taas kyseessä kaksi suhteellisen tuntematonta toisilleen niin sitten luontevampaa on tietenkin kuulumisten kyseleminen.

Niin, siitä välittämisestä pitäisi silloin olla täysi varmuus jottai tuollaista uskaltaisi mennä kertomaan.

Paitsi että ooon mä tavallaan joskus jotain tuohon suuntaan jo kertonutkin vaikka mistään en mitään tiennytkään. Mutta se kokemus opetti että toista kertaa en tekisi samoin...