Olen asunut ulkomailla noin 15 vuotta (olen yhä suomen kansalsinen) ja olen käynyt kutsunoissa jossa minut määrättiin armejaan suorittamaan intti alkaen kesällä 2018.
Tämä ei huvita minua ollenkaan eikä sovi minun elämäntilanteeseen, ei nyt, eikä koskaan.
Onko mitään mitä voi tehda että ei tarvitse mennä? Vaihtaa kansallisuus ei ole vaihtoehto
Tämä ei huvita minua ollenkaan eikä sovi minun elämäntilanteeseen, ei nyt, eikä koskaan.
Onko mitään mitä voi tehda että ei tarvitse mennä? Vaihtaa kansallisuus ei ole vaihtoehto
Vastaukset 14
Vanhimmat
Mitä jos liittyisit ranskan muukalaislegioonaan? Välttäisit ainakin Suomen armeijan, mut joutuisit todennäköidesti paljon kovempaan paikkaan... Ja 5 v ajaksi...
Helpointa olisi käydä se armeija - ota se vaikka ilmaisen luontoretken kannalta, eihän se kestä nykyään minimissään kuin 6 kk.
Hyödyllilisintä esim työelämän kannalta olis tosin käydä 11 kk, ja kotiutua vaikka vänrikkinä...armeijan johtamiskoulutusta arvostetaan siviilissäkin..
Joo....työkkäri arvostaa vänrikkiä tosi suuresti...niin paljon että saa duunia 9€ päiväpalkalla....siinä sulle arvostusta.
Yhtälailla se ei sovi Suomessakaan asuvien elämäntilanteeseen, mutta on silti käytävä. Se ettei itse mieti ja järjestä asioita valmiiksi, ei tarkoita, etteikö sitä pitäisi käydä. Suomen kansalaisuus ja asepalvelus kulkevat käsikädessä, joko molemmat, tai ei kumpaakaan. 5,5kk -11kk ei kuitenkaan ole loppujenlopuksi pitkä aika elämästä, vaikka tuntuisi, että kaikki kaverit ovat silloin valovuosia edellä opiskelussa yms. Kannattaa selvittää etukäteen mitä siellä voi tehdä, ja miten hyödyntää omaa ammattiosaamista tai harrastustaustaa, niin siitä tulee vielä mukavat ja muistorikkaat 5,5-11kk. Ja ainakin esimerkkejä: puolustusvoimien johtajakoulutusta voi hyväksilukea useissa suomalaisissa kouluissa opintosuorituksiksi, ja intissä voi esimerkiksi ajaa kuljettajan ammattipätevyyden ja luvat raskaiden ajoneuvojen ajamiseen aivain ilmaiseksi. Tai vaikka räjäyttäjän paperit. Tai sitten voit vaikka ajaa taistelupanssarivaunua. Ota siltä kannalta, miten voit palvelusta hyödyntää, älä siltä kannalta, että se on välttämätöntä paskaa.
Koska se oli paskaa ja edes asetta ei saanut omaksi ja 1000 patruunaa? Miksi ei? Olisin heti pistänyt vitutuksesta 40 kuolleeksi ....pitäähän sitä vähän vitutusta purkaa kun on juossut ilmaiseksi .....
Jos olet vain Suomen kansalainen, sinulla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin suorittaa asevelvollisuus käymällä joko asepalvelus tai siviilipalvelus.
Asepalvelus kestää lyhimmillään 5½ kuukautta, se on ihmisen elämässä loppujen lopuksi tosi lyhyt aika. Ymmärrän hyvin että armeija on ulkomailla asuvalle rankempi kokemus kuin Suomessa asuvalle, koska kotona ei pääse käymään niin usein kuin Suomessa asuvat palvelustoverit, ja palvelusympäristö on vielä ennemmän vieras kuin Suomessa asuville palvelustovereille.
Vieraasta maasta tuleva palveluskaveri herättää yleensä arvostusta ja hyväntahtoista uteliaisuutta tupakavereissa.
Suomessa asuvat käyvät yleensä armeijan niin nuorena kuin mahdollista, jolloin ei vielä ole isoja taloudellisia huolia tai keskeneräisiä opintoja. Jos sinulla on vuokra-asunto tai asuntolaina tai perhettä elätettävänä, voit saada niihin rahallista tukea Suomen valtiolta asevelvollisuuden suorittamisen ajaksi.
Kyllä sinä voit vedota vaikka uskonnollisiin syihin, sano vaikka että olet Jehovan todistaja vaikka et oliskaan ja eihän åhvenanmaalaistenkaan tarvitse käydä armeijja, itse olen jo polttanut sotilaspassini ja en suostu minkäänlaisiin tehtäviin nykyisen monikulttuuri Suomi-Afrikka-lähi_Itä armeijaan, en vaikka teloituksella uhattaisiin, se on varmempaa kuin paskan vääntö.
Sinulla ei ole juurikaan vaihtoehtoja jos et ole aikeissa luopua Suomen kansalaisuudesta. Sopi tai ei, asepalvelu on osa suomalaisten miesten velvotteista. Siitä vapautuu yksinomaan erikseen määrätyissä tapauksissa. Koska et näitä perusteita tuo esiin kirjoituksessasi, on edessäsi varusmiespalvelus tulevana kesänä. Muuten lähtevät oikeusviranomaiset Suomessa ajamaan prosessia. Ei kannata päästää siihen pisyeeseen, voin taata.
Kansalaisuudesta luopuminen, se on pysyvä ja toimiva ratkaisu, mikäli 5,5 kuukautta nykyisellään lepokodiksi kuvailtavaa puuhailua ei sovi.
Armeijassa on hyvä ruoka - useimmiten. Mikään ei stressaa, kun vain menee kyselemättä muiden mukana. Kaikki on ajateltu valmiiksi ja elämä on helppoa, huoletonta ja turvallista, ellet itse pilaa sitä. Ei todellakaan kannata lusmuilla - paitsi sitten, kun on sen ansainnut. Veetutus vain lisää veetutusta.
Elämässä ei aina kannata mennä sieltä missä aita on matalin, voi nimittäin oppia jotain, joka johtaa johonkin toiseen. Itsekin mietin pääni puhki junassa matkalla inttiin, että miten tällainen voi olla totta, että pakotetaan armeijaan, vaikka vihaa sotaa. Nyt paljon myöhemmin muista monta hyvää juttua mitä koin ja vielä enemmän pahaa, mitä piti kestää. Kaikki oli hyväksi kokonaisuudessaan, vaikka kyll kitkisin typerän kiroilun ja opettaisin miehille kunnollista elämää armeijassakin, jossa on pakko tehdä niinkuin käsketään. Senkun uskoo ja hyväksyy, niin aik kuluu nopeasti ja kohta se on vain kaukainen muisto, josta riittää puhuttavaa. On hyvä oppia ymmärtämään asioita ja kasvattaa sisua. Jos voisin käydä armeijan uudestaan, niin jäisin sinne ja ehkä yrittäisin sotakorkeaan, sillä jos olisin niin tehnyt niin tänäpäivänö nauttisin jo eläkkeestä ja olisi vapaa perustamaan vaikka oman firman tai vain nauttimaan elämästä sensijaan, että pakerran milloin missäkin ja kidun väliajat työttömänä peläten tulevan vanhuuseläkkeeni pienuutta! Ei mitään niin pahaa, ettei jotain hyvääkin - pidä se mielessä.
Jos on asunut noin kauan ulkomailla, niin eikö kannata tuossa tapauksessa olla siellä niin kauan, että ei tarvitse enää mennä inttiin eli kolmekymmenvuotiaaksi.
tuo oli virhe mennä kutsuntoihin jos homma ei kiinnosta!
itsellä lähettivät ruotsiin kirjeen, sitten toisen. lopulta etsintäkuulutettiin, mutta vain suomessa. tai ainakaan ruotsin viranomaiset ei kertaakaan ottaneet yhteyttä asiasta. suomeen tulin vasta 30 ikävuoden jälkeen ja inttiin ei enää tarvinnut mennä.
No ei se Ruotsin viranomaisia kiinnostakkaan jos joku suomalainen pakoilee Suomen asepalvelusta. Kyllä ulkomailla ihan rauhassa saa olla, sieltä ei tulla hakemaan. Ei kannata Suomessa käydä ennen 30 vuoden ikää koska siinä tapauksessa huomaat ennen pitkää olevasi matkalla kasarmille poliisien saattamana.
Pakoilet, hankit C-paperit tai sitten löydät sisältäsi lapamadon sijasta miehen ja käyt sen 5,5 kuukauden palvelun. Siinä ne vaihtoehdot.
Jehovan todistajaksi et voi tekeytyä. Se vaatii virallisen asiakirjan jehovilta, että olet mukana toiminnassa.
Helpoiten vältätä armeijan hakemalla vapautuksen. Käy puhumassa psykiatrille masenuksesta ja itsetuhoisuudesta, vaikka niitä ei oikeasti sulla olekkaan. Ei ne silloin inttiin ota.
Olin aikoinaan Ruotsissa töissä. Kerran firmaan haki kesätyöpaikkaa jannu joka hakemuksessa ilmoitti krediitteinään, että oli käynyt Suomen armeijan. Se yksikkö oli joku tavallinen tykinruokaprikaati mutta kai oli ollut sille kaverille kova juttu.