Minä olen nähnyt

Alunperin se minä oli isolla, mutta muutin sen sitten kuitenkin...näytti hassulta, kun kaikki muu oli pienellä, eikä ollut mitään välimerkkejä. Eli siis ihan ulkonäöllinen syy. Ja tämä oli yksi niitä harvoja runoja, joihin kokeilin eri sanoja ja muutin monta kertaa, ennen kuin se tuntui hyvältä. Jotenkin se runon pieneneminen loppua kohti kuvasti sitä, miten pieneksi itseni oikeasti tunsin, kun sitä saturnusta katselin...Niin, ja sitten se kyllä näyttikin hyvältä, minusta!

berries kirjoitti:

Alunperin se minä oli isolla, mutta muutin sen sitten kuitenkin...näytti hassulta, kun kaikki muu oli pienellä, eikä ollut mitään välimerkkejä. Eli siis ihan ulkonäöllinen syy. Ja tämä oli yksi niitä harvoja runoja, joihin kokeilin eri sanoja ja muutin monta kertaa, ennen kuin se tuntui hyvältä. Jotenkin se runon pieneneminen loppua kohti kuvasti sitä, miten pieneksi itseni oikeasti tunsin, kun sitä saturnusta katselin...Niin, ja sitten se kyllä näyttikin hyvältä, minusta!

vastata.On tämä elo joskus outoa.Se tuli vain jostain tunne,että jostain syystä kysyttävä ja jostain syystä haluaisin vielä kysyä,että onko tämä runojen kirjoittelu oikeasti auttanut sinua?
Kun musta tuntuu joskus ihan hyvältä kun luen runojasi.
Äsh nyt menee liian korkealentoiseksi näin yötä vasten.vielä väsyneemmän öitä!
Ps.se muoto sopii!!

n52 kirjoitti:

vastata.On tämä elo joskus outoa.Se tuli vain jostain tunne,että jostain syystä kysyttävä ja jostain syystä haluaisin vielä kysyä,että onko tämä runojen kirjoittelu oikeasti auttanut sinua?
Kun musta tuntuu joskus ihan hyvältä kun luen runojasi.
Äsh nyt menee liian korkealentoiseksi näin yötä vasten.vielä väsyneemmän öitä!
Ps.se muoto sopii!!

Kuten johonkin runoon kirjoitin, kun tuska kävi liian suureksi kestää muuten, pakotin itseni kynän varteen, ja tuntui kuin paise olisi sisältäni puhjennut! Liian paljon olin yrittänyt pitää sisälläni...Välillä masensi, kun kaikki kirjoittamani oli NIIN synkkää, mutta onneksi ei enää aina! Välillä pakotan itseni kirjoittamaan runon jostakin muusta aiheesta, kuin siitä mistä niitä tulee enempiä miettimättä. En niihin kauhean tyytyväinen ole, mutta en halua liikaa muhia niissä synkissä tunnelmissa. Höh, tästähän taitaa tulla kirje...laita sähköpostiosoite, jos haluat kuulla lisää!!! Mutta sen vielä sanon, että todella sydäntä lämmittää, kun aina jaksat kommentoida tekeleitäni (ja muidenkin!!!!). Kuten ehkä tiedät, omistaan on vaikea sanoa yhtään mitään, onko ne hyviä, huonoja vai kamalia...

berries kirjoitti:

Kuten johonkin runoon kirjoitin, kun tuska kävi liian suureksi kestää muuten, pakotin itseni kynän varteen, ja tuntui kuin paise olisi sisältäni puhjennut! Liian paljon olin yrittänyt pitää sisälläni...Välillä masensi, kun kaikki kirjoittamani oli NIIN synkkää, mutta onneksi ei enää aina! Välillä pakotan itseni kirjoittamaan runon jostakin muusta aiheesta, kuin siitä mistä niitä tulee enempiä miettimättä. En niihin kauhean tyytyväinen ole, mutta en halua liikaa muhia niissä synkissä tunnelmissa. Höh, tästähän taitaa tulla kirje...laita sähköpostiosoite, jos haluat kuulla lisää!!! Mutta sen vielä sanon, että todella sydäntä lämmittää, kun aina jaksat kommentoida tekeleitäni (ja muidenkin!!!!). Kuten ehkä tiedät, omistaan on vaikea sanoa yhtään mitään, onko ne hyviä, huonoja vai kamalia...

tässä [email protected]
Laitoin myös sivulleni kun on pari kertaa kysytty miten minuun saisi yhteyden.
Taas minusta omituista kun kommentoin yhtä runoasi ennenkuin tämän katsoin niini siellä yllytän nimenomaan,että kirjoita.
Omistani joskus sanon itselleni vauu!ja luettuani uudestaan totean ettei surkeampaa voi olla!
Tekisi mieli vilkaista sivuasi,mutta en vielä jostain syystä?Nämä tunteet kuuluu sinne mun kansioon En ummarra
En ummarra Enka urita ummartaa.=)