-Vähintään 42 veneessä vietettyä yötä vuosittain
-Vähintään 14 yöpymistä luonnonsatamissa vuosittain
-Vähintään kaksi reissua Tanskan salmien ulkopuolelle kymmenessä vuodessa
-Kyky huoltaa ja korjata itse veneensä ja sen moottori
Nämä kriteerit täyttävä voi kutsua itseään purjehtijaksi. Muut ovat purjehtelijoita.
-Vähintään 14 yöpymistä luonnonsatamissa vuosittain
-Vähintään kaksi reissua Tanskan salmien ulkopuolelle kymmenessä vuodessa
-Kyky huoltaa ja korjata itse veneensä ja sen moottori
Nämä kriteerit täyttävä voi kutsua itseään purjehtijaksi. Muut ovat purjehtelijoita.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Entä jos ylittä nuo kriteerit ja vene ei ole mastolla varustettu, ei kai sitä sentään muutu purjehtijaksi?
Lisäisin pari:
- punaiset housut
- melanooma
- juopon naama
- hernepullo
Tuota...hmm mikä on hernepullo?
Herneitä pannaan nenään... :-) ja punaiset housut on "Kaphoornareilla "
Se selviää sulle kun sille vihdoin on tarvetta.
Helppo nakki jos asustelee vaikka Köpiksessä ... mistähän tuo kriteristö on poimittu. Kyky huoltaa ja hoitaa on tosi hyvä - onneksi ei tarvitse kuitenkaan käytännössä käydä itse rasvamontussa... ja riittääkö jos vuorolaivalla käy pohjanmerellä...
- Purjehdus pitää suorittaa 80-luvun homeskandilla
- Vastaiset kryssitään vaikka hampaat irvessä
Hyvä Matti!
Hyvä hyvä!
Hyvä!
(onneksi se ei ollut 43 yötä...)
AUZ. ja minä kun niin luulin olevani......
Mikä+voisi+olla+motiivi+tällaiseen+kirjoitteluun?+Aloittaja+ilmeisesti+pitää+omia+purjehdusretkiään+jonkinlaisia+saavutuksina,+joihin+haluaa+muidenkin+pyrkiä.+Mitä+tarkoittaa+veneessä+"vietetyt"+42+yötä?+Avomeripurjehdustako+vai+nukkumista+satamissa?
Tuota 1980-luvun alun kyselyä miettiessä kannattaa muistaa, että silloin Suomenlahden eteläranta oli Neuvostoliittoa eli kovin moni ei siellä omalla veneellään käynyt. Jos kysymyksenasettelu oli täsmälleen tuo, niin siihenhän olisivat vastanneet kieltävästi nekin, jotka vaikkapa Hangosta suuntasivat kohti Gotlantia.
Siihen aikaan 80-luvulla kylläkin useimmat avomerikisat alkoivat Hgin kasuunimajakan ohittamisella: Fem Fyrar, Gulf of Finland Race sekä esim. HSK:n syyskilpailu ja muut lyhyemmät avomerikisat. Itselläni oli tapana kisojen ohella myös aloittaa kesälomareissu purjehtimalla Harmajalta Hgin kasuunille ja sieltä Gotska Sandötä kohti kv. merialueella, vaikka Viro olikin NL:n vallassa. Mtyös Hki-Tallinna Race kisattiin Neuvostoliiton aikana. NL:lta oli lupa edellä kerrottujen kisojen järjestämiseen, joissa Tallinnan matala kierrettiin yhtenä reitrtipisteenä.
Tietysti olisi mukava saada tilasto siitä miten moni veneilijä nykyisin purjehtii pääkaupunkiseudulta tai Hangosta suoraan Visbyseen, Kalmariin tai Christiansölle. Aika monta suomalaisvenettähän niissä satamissa näkee. Paljon harvemmin näkee suomalaisia veneitä Kielin kanavassa, Skagenissa tai vaikkapa Shetlannin Lerwickissä. Enemmistöllä kesäretken kääntöpiste taitaa olla Mhamina tai Tukholman saaristo?
Tästä voimme päätellä, ettei se kilpapurjehdus sittenkään ollut tuolloinkaan NIIN suosittua kuin monet antavat ymmärtää (puhuessaan hiipumisesta). Anyway, mainitsemasi asia ei poista sitä tosiasiaa, että 80-luvulla ei Suomenlahden etelärannalle lähdetty ex tempore.
Mutta luulen, että joka tapauksessa suoraan Helsingistä Gotlantiin tms. on harvinaisuus niin silloin kuin tänäänkin; huomattavasti yleisempää on mennä etappipurjehduksena rannikoita pitkin, harvinaisempaa mutta silti kasuunin kautta menoa yleisempää Hangon tai Utön kautta avomerivetona.
Vuosi sitten yksi puolituttu harkitsi Saksan rannikkoa sanoen nimenomaan, että olisi hauska joskus kokeilla ilman välipysähdyksiä.
Tuolloin veneitä kaikkiaan oli tunnetusti vähän. Mutta ne vähät kuitenkin melkein kaikki osallistuivat kilpailuihin. Ohlson 29 oli sekin täysin kilpailukelpoiseksi katsottua vakiokalustoa. Ja kun oleellisimmissa avomerikilpailuissa Tallina Madal oli kääntömerkki, jolloin saatiin kolmiorata, oli enemmistö avomeriveneistä takuulla käynyt kassun ulkopuolella. Kassu kierrettiin jo päiväkisoissa. Useammalla veneellä tuli Tallinan matalaa kierrettyä 70-luvun puolivälistä alkaen. Silloin tunsi oikeastaan kaikki lähitienoon veneet puolitonnarikokoluokasta ylöspäin.
Taisit+jättää+aiemmat+tekstit+lukematta?++Nimimerkki+"me.kaikki"+kertoi,+että+vain+10%+kyselyyn+vastanneista+silloin+80-luvun+alussa+oli+käynyt+omalla+veneellään+kasuunin+ulkopuolella+ja+sitten+hän+sanoi+sen+kuuluneen+avomerikisoihin++normaalijuttuna.++Nämä+kaksi+tietoa+yhdessä+johtavat+väistämättä+johtopäätökseen,+ettei+suuri+osa+veneistä+kilpaillut.
Hyvä Matti!!
Saako olla rullapurjeita vai pittääkö olla perinteiset puuvillasta?
Mitä jos on redillä eikä luonnonsatamassa?
"Saako olla rullapurjeita vai pittääkö olla perinteiset puuvillasta?"
Saa olla rullapurjeita. Muutenkin saa olla kaikki hienoudet. Saa olla NAuticatin tai jonkun muun valmistajan moottoripurjehtija. Saa ajaa moottorilla, jos tuuli on hankalasta suunnasta.
Pääasia on, että osoittaa viihtymisensä vesillä.
Miksi? Mitä ihmettä tuollaisella asenteella on minkään järkevän kanssa tekemistä? Ei minua kyllä yhtään kiinnosta pitäkö joku idiootti minua purjehtijan vai ei. Niinkuin ei idioottien eikä kyllä totta puhuen kenenkään ulkopuolisen mielipiteet siitä, miten ja missä vapaa-aika aikani vietän. Ketjun aloittaja voisi vetää alahuulen niskan taakse ja nielaista kunnolla.
No, karkasipa sinulta nyt mielenhallinta ja hyvät käytöstavat, vai oletko niitä koskaan kasvatuksenasi saanutkaan?
-Vähintään 42 veneessä vietettyä yötä vuosittain
Ihan hyvä kriteeri, mutta aika vähän.
-Vähintään 14 yöpymistä luonnonsatamissa vuosittain
Ei purjehtimista ole yöpyminen satamissa.
-Vähintään kaksi reissua Tanskan salmien ulkopuolelle kymmenessä vuodessa
Miksi pitää lähteä merta edemmäs kalaan?
-Kyky huoltaa ja korjata itse veneensä ja sen moottori
Miksi purjeveneessä pitäisi olla moottori?
"Nämä kriteerit täyttävä voi kutsua itseään purjehtijaksi. Muut ovat purjehtelijoita."
Kriteerit täyttävä on pikemminkin itsekeskeinen nirppanokka. Itse yritän olla suvaitsevainen ajelehtija.
Eipä tällä mitään merkitystä ole, mutta aihetta voi kyllä pohtia aikaa kuluttaakseen. Aikaahan tässä on kulutettava, kun vesillelaskuun on sietämättömän pitkä aika.
Lähtökohta kai on, että purjehtija on jokainen, joka sellaiseksi itsensä kokee. Tietysti sitten Purjehtijoita isolla Puulla ovat kaikki, jotka tienaavat sillä leipänsä. Myös kilpapurjehtijat ovat sitä sekä kevyillä jollilla että isommilla pallonkiertäjillä. Kilpapurjehdus on varsinkin kv-tasolla niin vaativaa, että ollenkaan kaikki eivät siihen pysty edes paljolla harjoittelulla. Sivumennen, meillä on Suomessa ylpeän paljon sen tason naisia ja miehiä.
Sitten on iso joukko huvi-, matka-, perhe- tai retkipurjehtijoita. Siitä joukosta löytyy myös sekä intohimoa että osaamista paljonkin
Itseäni ujostelisin yleisesti sanoa purjehtijaksi, vaikka purjehtinut olenkin melko vähin tauoin puoli vuosisataa. Aloittajan (vääriin) kriteereihin en edes mahtuisi, koska en ole ollut Itämerta rannattomammilla vesillä.
On joitain tilanteita, joissa niin voi ajatella tai sanoa. Kun on joskus nauttimassa leikkimisestä moottoriveneellä, ennen pitkää tulee kyllä olo, että on sitä sentään ennen kaikkea purjehtija. Samoin käy, kun miettii satsauksia veneeseen ja moottoripyörään - toinen hullutuksistani. Purjehtija-kokemus voittaa aina. Mutta ollaan purjehtijoita, ylpeästi!
Muut kriteerit kuin tuo Tanskan salmissa vierailu täyttyivät viimeksi vuonna 2014 jolloin kesä oli juhannuksen aikaa lukuunottamatta lämmin.
Ainoa ongelma tässä on ettei veneessämme ole purjeita. Mutta eihän sitä vaadittukaan?
Mitä sanoo tämän ketjun aloittaja veneilijästä joka vuosittain aloitta reissun maaliskuun viimeisellä viikolla ja käy länsieuroopassa tai Välimerellä ja palaa takaisin lokakuun ensimmäisellä tai toisella viikolla, elikä vajaat 7 kuukautta vesillä jatkuvasti.
Korjannut olen kaikki muut viat ja ongelmat kuten muutama moottoriremontti ja samoin vaihteistoja, mutta en tietokoneita sisältä päin " raudan osalta" eikä muutakaan elekroniikkaa kovin paljon.
Riittäsikö tällainen meriitti mihin nimitykseen?
Anna "MattiAAlasen" pitää omat "kriteerinsä"! Hän varmaankaan ei ikinä ole purjehtinut vaikkapa Tanskansalmessa (Denmark Strait), luultavasti ei juurikaan Länsi-Euroopasssa tai Välimerelläkään. Jälkimmäisissä nimittäin on luonnonsatamia hyvin vähän. Tuskin tulee 14 luonnonsatamassa yöpymistäkään, jos vaikkapa osallistuu ARC:iin eikä kuluta aikaa kotisaaristossa meno- ja paluumatkalla.
Jokainen joka purjehtii pitempiä reissuja joutuu kyllä tekemään korjauksia veneessään. Pallonkiertäjien perinteinen käsitys pitkänmatkanpurjehduksesta on, että se on oikeastaan "veneen korjaamista eksoottisissa paikoissa". Voin kokemuksesta vahvistaa, että näin on.
Itse olen purjehtinut hiukan yli 60 vuotta. Minusta on aivan saman tekevää, mitä kriteereitä kukin keksii harrastukselleen.
Jos purjehtii Itämeren avomerikilpailut ja seuran tiistikset sekä harjoittelee miehistön kanssa viikottain, on jo purjehtija. Matkapurjehtijat joihin aloittelija viittaa ei ole ainoa purjehtijalaji.