Sähkökatkot lypytiloilla

Lehmä juo jopa 50 litraa päivässä vettä. Sen kun kertoo itse kunkin lehmämäärällä, kuten vaikka meillä 55 lehmää, ja nuorkarja päälle, voin sanoa, että ei siihen ihan 'liikenevät saavit ja astiat' riitä. Toki on kuution vesisäiliöitä laiduntarpeisiin jne, vaan niiden täyttäminen, sulana pitäminen ja liikutteleminen talviaikaan on myös oma lukunsa. Aggrekaatti on, joten koneet toimii, vaan kun vesi ei sinne putkiinkaan itsekseen ilmesty...onneksi on jo upotettu maahan sähkökaapelit, ensimmäinen sähkökatko tuli vasta tänään ja sekin kesti reilun tunnin, kun jossain päin oli kaapelin jatkona oleva avojohto vaurioitunut.

Niin tosi on että karjaluvun mukaan on mietittävä mitä tekee. Ja sitä suuremmalla syyllä aggrekaatin hankinta jos on suurempi karja. Se kuuluu nykyään jo karjatilan vakiovarusteeseen mutta edelleen on vain niitä tiloja jotka ilmeisesti eivät ole koskaan kuvitelleet tarvitsevansa tai muistevat että ovat kalliita jne. tai ei muuten ole tullut mitään varavirtajärjestelmää hankittua.

Silloin on ryhdyttävä toimiin mitä mainitsin jo. Enkä ole sanonutkaan että eläimille saa mitenkään varattua täydellisen riittävää vesimäärää pienemmässäkään karjassa mutta ensihätään on jotain mistä antaa säännöstellysti pahiten janoa huutaville. Minulla on siitäkin kokemus miltä tuntuu kun pitkittyneessä sähkökatkossa navetta huutaa janoa eikä ole mitään mitä antaa.

Ja mitä kommentoin noihin muihin, on myös vitsit vähissä jos sinulla ei sitten syystä tai toisesta ole aggrekaattia etkä sitä saa myöskään lainaksi (nykyään voi tulla kyseeseen kun niin monella on jo) tai ei toimi, ja sinulla on lypsäviä lehmiä. Aloittajan kertomaa tapaa olen kuullut täälläkin käytettävän putkilypsynavetassa jossa oli vielä sellainen kone että ei tarvittu sähköä.

Se on sille hyväksi tiedoksi joka voi sitä hyödyntää. Kyllä ainakin minä pitkittyneellä sähkökatkolla mieluummin lypsypuuhiin ryhdyn kannukoneella (joka löytyy useimmista navetoista erillislypsykoneena nykyäänkin) kun käsin. Suomessa on vielä jokunen tuhat maitotilaa ja niillä hyvinkin erilainen varustetaso. Löytyy edelleen muuten niitä kannulypsykonepaikkoja ja olen kuullut tällä seudulla olevan pari meijeriin lähettävää käsinlypsytilaakin vielä sekä tonkkapaikkojakin kertoi osuuskunnan neuvoja olevan edelleen olemassa joitakin. Kaikilla samat ongelmat kun sähköt katkeaa ja erilaiset keinoja ratkaista asiat.

karjastaluovuttu kirjoitti:

Niin tosi on että karjaluvun mukaan on mietittävä mitä tekee. Ja sitä suuremmalla syyllä aggrekaatin hankinta jos on suurempi karja. Se kuuluu nykyään jo karjatilan vakiovarusteeseen mutta edelleen on vain niitä tiloja jotka ilmeisesti eivät ole koskaan kuvitelleet tarvitsevansa tai muistevat että ovat kalliita jne. tai ei muuten ole tullut mitään varavirtajärjestelmää hankittua.

Silloin on ryhdyttävä toimiin mitä mainitsin jo. Enkä ole sanonutkaan että eläimille saa mitenkään varattua täydellisen riittävää vesimäärää pienemmässäkään karjassa mutta ensihätään on jotain mistä antaa säännöstellysti pahiten janoa huutaville. Minulla on siitäkin kokemus miltä tuntuu kun pitkittyneessä sähkökatkossa navetta huutaa janoa eikä ole mitään mitä antaa.

Ja mitä kommentoin noihin muihin, on myös vitsit vähissä jos sinulla ei sitten syystä tai toisesta ole aggrekaattia etkä sitä saa myöskään lainaksi (nykyään voi tulla kyseeseen kun niin monella on jo) tai ei toimi, ja sinulla on lypsäviä lehmiä. Aloittajan kertomaa tapaa olen kuullut täälläkin käytettävän putkilypsynavetassa jossa oli vielä sellainen kone että ei tarvittu sähköä.

Se on sille hyväksi tiedoksi joka voi sitä hyödyntää. Kyllä ainakin minä pitkittyneellä sähkökatkolla mieluummin lypsypuuhiin ryhdyn kannukoneella (joka löytyy useimmista navetoista erillislypsykoneena nykyäänkin) kun käsin. Suomessa on vielä jokunen tuhat maitotilaa ja niillä hyvinkin erilainen varustetaso. Löytyy edelleen muuten niitä kannulypsykonepaikkoja ja olen kuullut tällä seudulla olevan pari meijeriin lähettävää käsinlypsytilaakin vielä sekä tonkkapaikkojakin kertoi osuuskunnan neuvoja olevan edelleen olemassa joitakin. Kaikilla samat ongelmat kun sähköt katkeaa ja erilaiset keinoja ratkaista asiat.

Lue lisää

Aggrekaatti hankittiin noin 15 v sitten, kun kaksi kertaa oli lainakonetta jonotettu lypsyyn myrskyn aikana. Ei ole tarvittu omaa kertaakaan, aina olleet katkot niin lyhyitä, että pienellä odottelulla pärjätty. Nykyään myytävät 'kannukoneet' eli erillislypsylaitteetkin toimii sähköllä, eikä niillä lypsä kymmentäkään lehmää tunnissa, lisäksi sitoisi toisen ihmisen kantamaan lypsettyä maitoa lietesäiliöön, jos jäähdytystäkään ei ole sähkön puutteen vuoksi. En vähässä kummassa rupea ilman lypsykonetta lehmiä kiusaamaan, edes käsinlypsyllä, vaikka sen hyvin osaankin nuoruuden peruja.

Niin ne ns. lypsykärryt toimivat sähköllä sikäli että kärryssä on sähkömoottorin pyörittämä tyhjöpumppu eli koko lypsykoneen normaali tyhjökoneisto siihen liikkuvaksi asennettuna mutta itse lypsylaite on se kannu ja kansi nestetykyttäjineen joka toimii siten ihan missä vain tyhjöjärjestelmässä kun kumiletkulla liittää kuten kannulypsykone tapaa ja tämä traktorilla lypsämien periaatteessa olisi mahdollista.

Nykyään kun kannukone myydään uutena se menee yleensä erillislypsylaitteeksi eikä tule mukana vaihtokannua, eikä sitä usein kaikilla pikkutiloilla ollut ennenkään mutta sehän nopeuttaa lypsyä kun kannun voi vaihtaa lennossa tyhjään ja laittaa koneen kiinni seuraavalle lehmälle ja sen lypsäessä käydä viemässä maidon. Ja voihan maidon kaataa ämpäreihinkin. On ennenkin suoriuduttu kahdella kolmellakin kannulaitteella yhden ihmisen voimin.

Muttei ole toivottavasti enää tätäpäivää kenelläkään tilalla vaikka itse tosin tiedän yhden ainakin jossa 2 konetta mutta lehmiä vähän. 90-luvulla oli vielä niitä 20 lypsävän paikkoja kannulypsyssä monellakin paikkakunnalla.

Ei liittynyt oikein edes tähän sähkökatkoaiheeseen mutta kunhan kirjoittelen.

sua naurattaa kun koneeseen tulee vika

aivan loistavaa kummasta muuten saisit rahaa enemmän 20 vuodessa siitä uraanista vai kuppasesta tilastas