Oletko onnellinen?
Minä en ole.
Minä en ole.
Rehellinen kysymys
rehellinen.vastaus
981173
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 14 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 14 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 98
Vanhimmat
En yhtään. Surettaa, ettei ole häneen mitään yhteyttä.
Kehen pitäisi olla yhteys m vai n
-> m
Tuntuu, että minkälainen hyvänsä yhteys helpottaisi oloa.
Miksi yhteys aikoinaan katkesi?
Minulla on A-nainen ollut kovin usein nyt mielessä, en ole kuitenkaan varma haluaisiko, että otan yhteyttä.
Usko vaan.
täällä yksi A-nainen haluaisi että eräs mies ottaisi yhteyttä....ikävä on ja siksi en ole onnellinen...
Vaikutti siltä ettei enää kiinnosta. Sen verran nahkeasti vastaus kesti...
Täällä kans yks A-nainen (ei kukaan edellisistä vastaajista). Yhteys vaan katkesi, koska en jotenkaan enää saanut laitettua viestiä, eikä hänkään enää laittanut. En tiedä, oli sellainen olo ettei hän välitä, enkä halunnut roikkua.
Milloin olit viimeksi yhteydessä kaipamasi A-naisen kanssa?
Kenellä katkesi yhteys erääseen A-naiseen kuvailemallasi tavalla.
V-miestä kaipaan
M-miestäpä kaipaan.
Selvä. En siis ole se ketä kaipaat.
En ole myöskään M.
Miehen nimen viimeinen kirjain?
Niin se on Özlam. Pidämme molemmat kebabista.
ehkä P miehen nimen eka kirjain...
Etunimen viimeinen kirjain on a.
Tietysti i. Älkää te muut sekoittako.
Miksi sä sen rupinaama Annen perässä täällä?
mitä se onni on? eipä ole meikäläisen kohdalle sellanen sattunut
Mistäs tiedät ettei ole sattunut? Jos et ole vaan osannut tunnistaa sitä.
Seuraavassa onnensta ja linkissä siitä enemmän! :)
" 1. Onni on itsessään eräänlaista kiitollisuutta
(Joseph Wood Krutch)
2. Onni on kuin hiljainen vieras;
useimmiten sen huomaa, kun se tekee jo lähtöä
(Matti Kurjensaari)
3. Elämän suurin onni ja runsain voitto
on iloinen ja hyvä mieli (Goethe) "
http://www.elamanlaatu.fi/76967185
Kysypä samaa irl???
Joo en ole. Menetin sellaisen ihmisen jonka kanssa olisin halunnut olla. Joskus vaikeita aikoja, joskus parempia. Parempaa kohti siis.
Aivan hyviä ajatelmia kohti siis menet... arvaustyttöjen kanssa oli ja on vieläkin hauskoja vähän vaativampia kysymyksiä tuossa yksi mihin jos keksit vastauksen olet aika älykäs:
"Minkä takia Suomen valtion yliopiston professoreiden älykkyys on niin surkeaa Mensan mittauksissa?"
- ovat aivan mielenvikaisia kai kaikki?
Taisin sulta joskus tuota kysyä...
Enole
mikset?
Yleensä ottaen lyhyet ja lihavat ovat älykkyydeltään heikompia kuin pidemmät ihmiset joten aivoiltaankin älykkäämpiä, jos nyt evoluutioteoriaan on uskomistakaan :D
Älykkyys ja voima sekä tehokkuus on yleensä ihmisen pituudesta, lihavuus tekee aina tyhmän ihmisen.
Olet siis lyhyt ja lihava?
Itse tapasin kerran yhdessä kaupungissa Golden Raxissa ihan varmasti Mensan jäsenen, joka oli todella lihava. Hän rakasti syödä vapaasti raskaan fyysisen urakan jälkeen. Raxissa sai syödä ihan niin paljon kuin halutti. Pidän tätä Mensan jäsentä erittäin älykkäänä henkilönä. Hän ei ole ainut Mensan jäsen, jolla on paljon ylimääräisiä kiloja, joten epäilen vähän tätä väitettä, että "lihavuus tekee aina tyhmän ihmisen"? Mensan mittaama älykkyys ei ole kylläkään ole koko älykkyyden kirjo vaan vain osa sitä. Älykkyyttä on myös tunneälykkyys, verbaalinen älykkyys, sosiaalinen älykkyys, musiikillinen älykkyys... älykkyys ei ole sidoksissa pituuteen ja epäilen vähän että et puhu mistään Darwinin suuntaisesta yleisestä evoluutioteoriasta vaan jostain aivan tuulesta temmatusta?
Englantilaiset kysyivät että paljonko maksavat mulle rahaa kun teen jotain laser-ajastuksia ja tuollaisia muitakin mm. fast-fourier analysointeja, vastasin, että eivät maksa riittävästi _D
Riittävä maksu tietysti olisi riittävä :D
Aalto-yliopistolla oli opiskelemassa eräs siskon poika, puhui fast-fourier analyyseistä, sanoi että joo ylitti hänen ymmärryksen tuo matemaattinen käytäntö että miten... hah, näytin esimerkkiä c-koodilla, näin!
Tiedättekö mistä tulee tämä nimi maidoille, pastoroitu?
-Ovat pastorin siunaamia, pastoroituja juomia joulupäydässäkin sellaiset maitopurkit.
Itse kirjoitan tulevaisuudessa kirjan siitä, kuinka yksi kokee olevansa tosi onnellinen. Siihen lopputulokseen hän pääsee vain sen kautta, että yhdessä vaiheessa kaikki on päin mäntyjä. Hän tuntee olevansa tosi surullinen. Sitten monet asiat menevät hyvin ja hän kuin vastakohdaksi entiselleen kokee itsensä tosi onnelliseksi. Tässä muutama päivä sitten riemuitsin ja olin onnellinen esimerkiksi siitä, että sain nukuttua riittävästi ja minulla oli ihan hyvä olotila. Olin siitä onnellinen. Ei se onnellisuuden tarvitse olla sellaista rakkauden tuomaa onnen huumaa vaan se onnellisuus voi olla jotain vähäisempää ja mielenharmoniaa?
Ja lisäksi se onnellisuuden tunne voi vaihdella päivän aikana. Itse olin tänään onnellinen siitä, että sain isältäni kaiken maailman pesuaineita, joilta täydennän varastoa. Onnellinen olen siitä, että Dissident tänään vastailee minulle täällä. Onnellinen olen siitä, että minulla on bileet 7.1. Onnellinen olen siitä, että minulla on perhe, ruokaa, raha asiat suunnilleen tolallaan, minulla on ystäviä ja olen jossain määrin esimerkiksi suosittu. Jopa ylioiston suosituin opiskelija viihtyy seurassani. Hänen kauttaa viime aikoina tuttavapiirini on laajentunut jonkinverran ja onnellisesti olen tutustunut uusiin ihmisiin. :)
Viimeisestä onnenhetkestä on aikaa. Sysimusta hetki minulla oli joku päivä sitten kun luulin että olit pistänyt luukkusi, nainen minulta kokonaan kii,
Yön yli nukuttuani sitten lakkasin murehtimasta.
Meinasin sitten että tuo sinun raju irtiottosi saattolla vaan turbulenssissa olevan eräs mielesi kiitoradan tsigaaneista. Aattelin että katellaan rauhallisin mielin vielä.
Mielen hyvä tasapaino minulle riittää. Nyt ei ole varaa romahtaa kun olen käynnistänyt uuden, moniviikkoisen projektin. Pian taas nähdään. sr-mies
Vähän niin kuin meikän elämästä, mutta tuo sr ei sano mittään.
Kaikenlaisia kysymyksiä ja kuvitelmia on, mutta jos joku nuori nainen yrittäisi ajatella mille minun mieleni näyttää, hän näkisi pelkästään mustaa, mitään muuta kuin pelkästään mustaa kristallipallostaan, mielikuvitusesineestään :D
5card.
Vaikkako lotterissa voittaisit mukan summan?
Joskus olen, joskus en ole. Huono onni on vaivannut minua. Ajattelen silti usein, että voishan nuo asiat vielä huonomminkin olla. Se hieman lohduttaa. Terveys on onneksi vielä hyvä. Siitä olen hyvin kiitollinen. Toivoa ei ihminen saisi koskaan menettää. Uskon parempaan huomiseen.
Olen ihan onnellinen. Mies puuttuu rinnalta, mutta muuten kyl juu.
Se o paranee olla, ettei vijä niitä viimosiaki pois :)
Luulin olevani onnellinen, tai ainakin kohtuullisen tyytyväinen. Kunnes teit musta kaipaavan typeryksen. Haluan vain yhden lähelle, kuulla ihanan äänesi ja hymyillä jutuillesi pöljänä.
Mullekin kävi melko samalla lailla onnellisuuden kans.
Haluaisin niin nähdä, että hymyilet jutuilleni pöljänä.
Milloin ja miten tein susta kaipaavan typeryksen? En kyllä pidä sua sellaisena.
Tuo olisi ihanaa. Tule hymyilemään, olen kaivannut sinua kovasti.
Hyvää vaan. Toivon terveyttä ja pitkää ikää. Maailman rauha on myös hyvä asia niinkuin lämpimät turkikset, äääsh vai miten se nyt meni (harjottelin kyllä aika pitkn tätä vastausta). Pahan siis panit, pitäs ensin miettii mitä se onni on. Onni kun voi olla vaikkapa palanen hyvää mustikkapiirakkaa, mutta toisaalta se saattaa olla jonkun toisen epäonni, laihduttajalle se voi olla paha paikka ja allerginen saattaa jopa heittää veivinsä. Eipä taida tässä tila riittää onnen määrittämiseen.
Tapauksessa hän tekee onnellisemmaksi
En. Epävarma, onneton, säälittävä. Mikään ei onnistu. Olen ihan pohjalla. Yksinäinen ja jotenkin todella negatiivinen.
Etkö voi ottaa kaipaamaasi yhteyttä?
En tiedä. En halua syövyttää tähän samaan tilaan ketään.
Kaksi ihmistä on yhdessä vahvempia kuin yksi. Tämä on vanha totuus. Jos molemmat saisittekin voimia toisistanne.
Ei sitäkään voi varmuudella tietää. En ole täydellinen tuskin kukaan on. Yritänkö sitten vain korjata rikkimennyttä itseäni toisen avulla.
En todella ole onnellinen. Naisen rakastavan lämmintä olemusta, ajatuksia ja vartaloa kaipaan. En ymmärrä tätä elämää yksin. Vuoden päästä on paremmin.
Vuoden päästä?Ei onnilla ole aikataulua...
Niin siis toivon, että vuoden päästä asiat olisi hyvin.
En ole.
joskus oo:https://youtu.be/GwrnjtW-rfk
En ole. Aivan upean ihmisen menettäminen ei tee onnelliseksi. Ja jälkeen päin kun on miettinyt niin on tajunnut omia virheitä liian selvästi.
Etkö voi valloittaa häntä takaisin?
Kykenisin ehkä. Mutta ei ole mitään aikomusta lähteä sille tielle, se olisi kilpailemista. Kyllä hänen on itse tiedettävä mitä haluaa, ilman minkään kilpailun järjestämistä.
Minä olen ihan tyytyväinen.. . . .elämäänl. . Minulla on kaikkea, mitä tarvitsen tällä hetkellä.
Kaikkea ei aina tarvtse vaikka luuleekin niin.
Teen osani, että tuntisin iloa joka päivä. Muuhun en voi vaikuttaa, vain omiin tekemisiini.
Eikä ihmisen tarvitse aina olla onnellinen. Eihän sitä oikeaa onnea muuten tunnistaisi. Välillä on huonompiakin päiviä, mutta nekin ovat tärkeitä, oppimisen kannalta.
Elämä on hauras, täytyy varjella sitä, jos aikoo ja haluaa elää.
Nöyryyttäkin tarvitaan. Itsekin on vastuussa terveydestään ja tervehtymisestään.
Onnellisempikin voisin olla, ilmeisesti viime aikaiset vastoinkäymiset ja lähiajan näkymät eivät hirveästi hurraa huutoja synnytä. Näillä mennään enkä muuta voi? Optimistina koen tilanteen väliaikaiseksi, parempaa odotellessa.
Ehkä olen ehkä en. Elämästäni puuttuu palanen. Sinä et ole siinä enää.
En ole onnellinen! Toivon tietysti, että joskus vielä olen ja mielellään mahdollisimman pian:)
Onnellisuudesta onnellisuutta tutkineet, mm. Emilia Vuorisalmi kertoo, että onnellisessa parisuhteessa ihmiset saavat optimaalisen määrän onnellisuushormoneja eli dopamiinia, serotoniinia, oksitosiinia ja endorfiineja. Tämä perustila auttaa meitä nukkumaan paremmin ja suojaa stressiltä ja useilta sairauksilta. Ajatukset on kirkkaammat ja pelot pysyy taka-alalla. Tuohon tasapainoiseen tilaan voi toki päästä ilman onnellista parisuhdettakin, mutta se on haastavaa. Oksitosiinia saadakseen moni tarvitsee ympärilleen ihmisiä, jonkinlaista läheisyyttä. Endorfiineja voi toki saada korkeasykkeisestä treenistä. Dopamiinia tarvitseva ihminen saattaa tarvita kilpailun tai esiintymisen luomaa fiilistä. Tasapainoinen ja onnellinen elämä on siis monen tekijän yhteissumma, johon onnellinen parisuhde on monesti merkittävä perusta.
Sun jälkeen olen ollut ajoittain tosi onneton. Sun jälkeen, vaikka meitä ei koskaan ollutkaan. Yritän olla läsnä siellä, missä pitää, mutta en aina ole. Syyllisyys painaa aina, koska en tiedä, onko oikein, että yritänkään. Palaset ei ole kohdallaan, mutta runttaan ne paikalleen.
Saanko omia tän? Milloin se oli kun meitä ei ollutkaan?
Olemaan eräältä... niin sanonpahan vaan että ei sinun pitäisi mitään syyllisyyttä tuntea tapahtuneesta. Eikö se riitä että itse tunnen syyllisyyttä? Ja eikö se ole vain hyvä asia että mitään ei tapahtunut? itse ajattelen näin että se on hyvä juttu... mutta haluaisin kyllä silti jutella joskus tapahtuneesta. Koska haluan tietää mitä henkilö itse ajattelee jos enään edes ajattelee tapahtunutta ja minua. Sillä onhan tästä jo aikaa. Ja se että haluanko mitään tapahtuvan... riippuu ihan täysin siitä että miten se juttutuokio etenee jos se joskus tapahtuu. Tällä hetkellä en osaa sanoa haluanko mitään koska olen jo pitkään nähnyt kyseisen henkilön sen verran erilaisena että ei me varmaankaan sovittaisi mitenkään toisillemme.
Olen. Vaikka äiti kuoli joulupäivänä 90 vuotiaana.- Ei tarvinnut enään täällä kitua.-
otan osaa äitisi poismenon takia
Mää oon onnellinen. Tärkeimmät asiat on kunnossa.
Olen Onnellinen. Ehkä liiankin. Nautin päivistä kun aurinko nousee ja saa vaan elää ihanaa elämää arkea.
Mikä on elämän tarkoitus? Se ei ole onnellisuus.
Ei olekaan. Se on paneminen ja sitä kautta jälkeläisten saattaminen maailmaan. Ehkäisy ei myöskään ole elämän tarkoitus. Elämän tarkoitus vaan voi ilman parisuhdetta tulla miehille helvetin kalliiksi.
Mikä on irl?
Olen kovasti yrittänyt olla. Olen yrittänyt pitää suhteen koossa kaikesta huolimatta. Molemmat ollaan omalla tavalla epärehellisiä, minä täällä, hän ihan irl. Molemmat henkisesti pettää toisiaan ja piilotellaan toisiltamme asioita. Ei olla edes viikkoon nähty.
Miksi täällä pitää olla epärehellinen. Ite en oo, enkä irl:ssäkään.
Sori, kirjoitin huonosti. Tarkoitin, että olen epärehellinen, kun salailen täällä oloa. Hän salailee ihan irl tapahtuvia asioita.
Aijaa, mä veikkaan että toinen sekä että.
Noiden muutaman edellisen kommentin jälkeen tunnen itseni onnelliseksi, koska olisi aika painajaista elää tuollaisessa "suhteessa".
Ei minua kukaan muukaan halua.
No, en kun kaikki on jotenki vinksallaan ja inhoan pitkiä pyhiä... näen myös paljon painajaisia ja oon kroonisesti väsynyt (silloin uni ei auta)
nyt näyttää paremmalta!kun olisi kesäaamuna teekupposen kanssa portaalla istuen hiljaisuudesta nauttien.
Keneltä kysyt?
Me kaikki taidetaan elää.. tai ainakin täällä palstalla.
En ..pullo on paras kaveri.
Ihme kyllä tunnen olevani. Vaikeuksista huolimatta, ihmettelen sitä. Itsekin. Mutta minulla oli rakastavat vanhemmat ja kykenen rakastamaan lapsiani ja ymmärrän hyvin elämäni tärkeimpien ihmisten vaikeudet heidän elämänsä aikana. En tiedä onko muuta kuin todellisuudessa kuin Rakkaus.
Olen Onnellinen. Ei siinä että olisin joku menestyvä uraohjus vaan likipitäen nahjus mut osaansa ei voi vaikuttaa. On elettävä sillä mitä on.
Täysin onnellinen en ole mutta monista asioista olen onnessani. Koen että elämäni on hyvää ja nautittavaa.
Itselläni se onni päivittäin vaihtelee. Tänään olin onnellinen bussipysäkillä, kun sinne paistoi vihdoinkin Joensuussa aurinko. Onnellinen olin myös sen takia, että vaihtoin bussipysäkin edessä kivan korealaisen naisen kanssa muutaman sanan. Olin onnellinen siitä, että sain hänet tavata.
Sen sijaan en ollut onnellinen siitä, että tunnustin yhdelle tänään sen, että tein gradua, mutta hylkäsin sen aiheen. Lisäksi tunnustin sen, että minulla on vaikeuksia keskittyä. Ensilukuvuonna saan ilmeisesti aikaiseksi jotain vain sen, että teen esimerkiksi työtä etukäteen teologian sivuaineopintoja varten. Vain äärimmäisellä ahkeruudella saan jotenkin korvattua keskittymisvaikeudet. Lisäksi en ollut onnellinen siitä, että nämä keksittymisvaikeudet vaikuttavat työelämään. Sen takia olin tänään surullinen ja tyytymätön. Kaikki elämässäni eivät ole hyvin, mutta valitettavasti joutuu kovasti ponnistelemaan onnensa eteen. Helpolla se onni ei tule, mutta monena päivänä elämässä on sellaisia hetkiä, että aurinko paistaa ihanasti bussipysäkille ja siellä törmää kivaan tuttuun. Silloin on onnellinen, mutta vähän myöhemmin on murheenalhossa sen takia, että ei ole täysin loistavasti työkykyinen 8-tuntisen tai isomman työpäivän suhteen. Joutuu ottamaan onnensa muusta kuin suorittamisesta? Joka tapauksessa yritän tehdä paljon onneni eteen - ilmeisesti tulen olemaan onnellinen siitä, että yritin paljon, jokseenkin parhaani.
Mikä tekee sinut Onnettomaksi?
Muuten kyllä, mutta en voi hyvin sen takia kun mulla ei ole vakituista mukavaa työpaikaa. Se on yhä ainoa haaveeni.
en tietenkään ole , miksi olisin
En ole. Aina muistuttaa mikä olen. Mitta alkaa olla täynnä. Kohta lapset ovat käyneet koulunsa ja sitten tiedän mitä teen....
Olen onnellinen siitä että lapseni ja lapsenlapseni pärjäävät hyvin, mutta 30 v nuoremman lapsen isän kanssa yhdessä olon jälkeen, erottiin 2009 (kuoli 4 v sitten) Rakastuin ihmiseen joka oli ollut ystäväni yli 20 v, tiesin kaikki hänen elämästään, kertoi surunsa ja murheensa aina minulle. Nyt minä olen aina yksin, muut menet edelleni tämän ihmisen kohdalla. Olen kuulema Ihana, kiltti ja Rakastaa minua, mutta niinkuin olen sanonut, minua on helppo rakastaa koska annan itseni täysillä ja liian monta kertaa olen antanut periksi että muilla olisi hyvä olo, Oppi oli niin iso edellisessä liitossa että on vaikea päästä irti. Yksin osaan elää ja nautin yksinolosta. Pikkuhiljaa luovun tästäkin suhteesta, kaipaan kainaloa, yhdessäoloa, läheisyyttä, minulle ei riitä kerta viikossa suukko kun käy syömässä, haluan enemmän jos olen parisuhteessa, en koe vielä olevani niin vanha että muut tunteet pitää haudata. Kiitos jos joku jaksoi lukea.
Minä jaksoin lukea. Itse olen sen verran nuori, että ei oikein voisi olla lapsenlapsia, mutta tietenkin lapsia voisi olla. Ehkä noin kymmenvuotiaitten isä voisin olla, jos olisin ollut kypsempi parisuhteeseen ihmisenä. Hieno jo osaat yksin elää ja nautit yksiolosta.
Tunteita ei kannata vielä haudata, sillä itsekin olen sitten tosi-isona etsimään 53-vuotiasta ja yli sitä vanhempaa naista ilmeisesti jättäen nuoremmat naiset nuoremmille miehille. Itse huomasin tässä viime vuonna, että en ole enää 20-vuotias. Maaliskuussa 2017 yksi lukion kolmasluokkalainen teinityttö lähestyi minua, kun oli ihastunut aiemmin. Hän tarjosi puhelinnumeroaan, mutta en ottanut sitä vastaan vaan annoin hänelle sähköpostiosoitteeni. Hetken haaveilin onnesta itseäni nuoremman naisen kanssa, mutta hän ei ottanutkaan yhteyttä ilmeisesti kahden viikon sisällä alkavien ylioppilaskirjoitusten takia.
Olin marraskuussa 2016 onnellinen siitä, että minuun ihastui kaunis nuori lukiolainen, mutta jostain syystä tuntui siltä, että se onni ei olisi pitkään kestänyt. Pian olisin vanhentunut nimittäin liian vanhaksi hänelle, sillä hänestä olisi tullut vain 30-vuotias, kun itse olisin saanut rajut 10 vuotta lisää. Siinä tajusin, että en halua perustaa perhettä ja tehdä lapsia - miksi yli 50-60-vuotias nainenkin sopii kumppaniksi sitten tulevaisuudessa. Tajusin sen, että naisen ja ihmisen kypsyys voi merkitä juuri onnen kannalta paljon. Nuori lukiolainen on kaunis, mutta vuosien päästä on edelleen nuori ja minä olen reilusti keski-ikäinen. Vanhempi nainen on paljon kypsempi?
Nyt on käynyt mielessä se, että en hautaa niitä tunteita vanhanakaan vaan haluan sitten olla jonkun naisen kanssa ehkä naimisissa ilman huolia perheestä ja lapsista. Älä sinäkään vielä hautaa tunteitasi! :)
Kun elämä on jo vuosia ollut vain pettymyksestä toiseen tarpomista, niin en edes ymmärrä mitä onnellisuus voisi olla. Tämä on nyt nähty ja henki lähtee tältä rypijältä tänä vuonna. On muille sitten enemmän tilaa elää ja kokea onnea, kun en ole taakkana kenellekään.
Elämä on kuin Venetsia siltoja pitkin - ei tiedä mihin seuraavaksi sillat joutuu. Itse olen joskus liikkunut Venetsiassa kävelykatuja myöten ja huomannut sen vaivalloiseksi. Elämä ja liikkuminen Venetsiassa voi luonnistua paremmin, jos oivaltaa sen, että veneellä liikkuminen onnistuu kanaaleja pitkin. Kadut vettä siellä on. Löydä elämäsi gondoliin joku mukaan ja liiku hänen kanssaan vesiä myöten. Se kumppanin ei tarvitse olla vastakkaisen sukupuolen mielitietty vaan saman sukupuolen hyvä ystäväkin riittää elämässä matkakumppaniksi! :) :) Onnellisuus voi olla seuraavassa kanaalissa vettä pitkin, mutta siltoja pitkin elämässä on vaikea liikkua!!
en.