Annoimme pesänselvittäjälle valtuudet laittaa kiinteistö myyntiin. Välittäjä on saanut tarjouksen käsirahalla ja en tiedä sakoista ym mutta eräs osakas haluaa nyt, että kiinteistö jaetaan osittaisella jakokirjalla osakkaille. Pesänjakaja/selvittäjä on lähettänyt valtakirjan kiinteistön osittaisen jaon hyväksymiseen sekä myyntivaltuutukseen oikeuttavat välittäjän paperit. Omalta osaltani allekirjoittaisin vain myyntiin oikeuttavat valtakirjat ja en suostu osittaiseen perinnönjakoon verotus ja muitten myynnistä aiheutuvien menojen takia. Osittainen perinnönjako ehdotus lienee tehty tarkoituksella, että kulut menee perillisten eikä kuolinpesän piikkiin. Eikö osittainen perinnönjako kaadu tähän kun en suostu siihen (myyntiä kannatan eli kuolinpesä myy)?
Tilan myynti jaossa
Pikkuosakas
181943
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Myynti on edullisinta jaon jälkeen tai ainakin perintöverotuksen jälkeen.
Osakas maksaa kulut pesän osakkana ja samoin osajaon kyseessä ollen. Pesän varat ovat osakkaiden varoja.
Myyntivoittovero menee niin pesältä kuin osajaon jälkeen myytäessä jokaiselta osakkaaltakin. Mikäli osakkaalla on tappioita, niin hän voi tilan myyntivoitosta vähentää tappioita.
Koska pesällä on pesänselvittäjä, niin hän voi myydä kiintiestön, vaikka et hyväksyisikään myyntiä. Silloin pitää sinun vastustaessa hakea myyntilupa käräjäoikeudelta ja sekin maksaa.
Mikäli myyn ite osuuteni niin luovutusvoittoveron määrä on suuri ja myynnistä ja lophkomisesta aiheutuvat kuluvat saattavat langeta minun maksettaviksi. Osittaista perinnönjakoa hän tuskin tekee toimitusjakona ja minähän kirjoitin ensimmäisessä viestissä etten vastusta myyntiä. SE ON TODELLA HYVÄ ASIA JA HALUAN KAUPPAKIRJAAN NIMET MAHDOLLISIMMAN PIAN!!!
mitä kuluja oikein pelkäät. Soita pesänjakajalle ja kysy häneltä (luonnollisesti siitäkin kyllä syntyy kuluja) jos et halua keskustella muiden pesänosakkaiden kanssa.
Se, että joku on tehnyt käsirahallisen tarjouksen ei vielä velvoita teitä mihinkään, vasta kun tajous on hyväksytty, niin joitain velvoitteita voi syntyä. Nythän teillä on tiedossa summa, jonka joku muu on valmis kiinteistöstä maksamaan, joten sen hinnoittelu on vain muuttunut helpommaksi. Eli kiinteistöstä saatava hinta on kauppahinta vähenttynä kiinteistön välittäjän palkkiolla ja muilla kuluilla. Kannaltasi on aivan sama kuka sinulle osuutesi maksaa, ulkopuolinen ostaja vai joku pesän osakas ja käypä hintakin on helposti laskettavissa huomioiden myös mahdolliset myynnin perumisesta aiheutuvat kulut. Paitsi tietysti siinä tapauksessa, että tarkoituksesi onkin vain tehdä kiusaa... tämä tulee helposti mieleen, jos olet vähemmistöosakas.
En siis ole varma onko tila lohkomiskelpoinen osittaisen jaon jälkeen. Nyt se on ymmärtääkseni myytävissä ilman lainhuutoja, lohkomisia ym ja kulut vähentävät perintöveron määrää.
osittaisella jaolla? Kiinteistön osittaista jakoa vaiko kuolinpesän osittaista jakoa? En suoraansanottuna ymmärrä, miksi joku haluaa estää muita kuolinpesänosakkaita saamasta kiinteistöä haltuunsa vetoamalla kuluihin, etenkin kun suurin kuluerä on jo syntynyt eli pesänjakaja. Sen verran pitää osata laskea, että ymmärtää paljonko kiinteistöstä saa rahaa jaettavaksi myynnin jälkeen (tarjoushan teillä jo oli eli käypä hinta on tiedossa)ja paljonko siitä saa silloin itselleen (eli paljonko oma osuutesi on myyntikulujen jälkeen) ja sen jälkeen onkin aivan sama, kuka kiinteistön loppujen lopuksi omistaa, jos tilillesi kilahtaa tuo summa rahaa (eli sinut ostetaan ulos kuolinpesän kiinteistöstä). Paitsi tietysti, jos tarkoituksena on estää muita pesänosakkaita saamasta kiinteistöä haltuunsa. Se, saavatko muut sen jälkeen tilaa lohkottua ja paljonko se maksaa tms ei enää sitten olekaan sinun murheesi, tililläsi on silloin kiva summa rahaa ja pesä on osittain jaettu. Jos taas muut eivät suostu myyntiin ja pesänhoitaja joutuu hakemaan myyntiluvan oikeudelta niin jaettavaa jää taas vähemmän (eivät ne myyntiluvatkaan ilmaisia ole, eivätkä pesänjakajan työtunnitkaan).
Tällä systeemillä ei juuri ole merkitystä perintöveron määrään, vero menee perukirjan arvon mukaisesti, paitsi jos kauppa on tehty noin vuoden sisäällä kuolinpesän muodostumisesta, jolloin siihen haetaan tarvittaessa muutos. Tällöinkään myynnistä aiheutuneita kuluja ei saa vähentää myyntihinnasta (ne saa vähentää vain jos käytetään luovutusvoittoveroa). Nämä verotusasiat saa helposti selville soittamalla verovirastoon.
"En suoraansanottuna ymmärrä, miksi joku haluaa estää muita kuolinpesänosakkaita saamasta kiinteistöä haltuunsa vetoamalla kuluihin, etenkin kun suurin kuluerä on jo syntynyt eli pesänjakaja. "
Pesänjakajan haku on luku sinänsä johon en ole uhrannut aikaani minuuttiakaan.
Siis osittaisessa jaossa jaetaan murto-osiin ja kun myyn murto-osani niin kulut siitä siityvät minulle ja vero määräytyy 20% hankintameno-olettaman mukaan. Eli HÄVIÄN TÄSSÄ TAP. YLI 2 000 E RAHAA.
KIINTEISTÖÖN ON JO MYYNTILUPA. MONTAKO KERTOA KERTAA SE PITÄÄ TÄNNE LAITTAA.
Määraalaan ei pankki myönnä lainaa, sillä sille ei saa haltijavelkakirjoja.
Ennen ostoa määräalatontti kannattaa lohkoa ja hankkia sille omat lainhuudatukset. Myyjällä ei pitäisi olla mitään tätä toimenpidettä vastaan jos ostaja suostuu maksamaan laihuudatuksen.
Nyt lipsahti huutajalta vähän väärää tietoa joka pitää korjata. Ilmeisesti taidat elää vielä vanhan maakaaren aikoja sillä niiden mukaan neuvosi olisi olleet aivan oikeat.
Ensinnäkin määräalojen ollessa kyseessä ensin pitää hankkia lainhuuto ja lohkominen tulee vireille sen jälkeen automaattisesti. (ainoa poikkeus on ns. omiin nimiin lohkominen josta tässä ei ole kyse). Itseasiassa lohkomista ei voi suorittaa (paitsi tuossa omiin nimiin lohkomisessa) ilman että määräalle olisi saatu lainhuuto.
Toisekseen, ihan pienenä asiana tosin, enää ei kiinteistöä vastaa saa haltijavelkakirjoja vaan oikea nimi on panttikirja. Idea kuitenkin on ihan sama, nimitys vain muuttui (sekä se että panttikirjaa ei tarvitse määräajoi uusia niinkuin vanhaa haltijavelkakirjaa)
Kolmanneksi, pankki voi ihan hyvin antaa lainaa määräalaa vastaan (samoin kun myös se voi antaa määräosaa vastaan) sillä käräjäoikeus voi myöntää lohkomattomalle määräalalle tai halkomattomalle määräosalle panttikirjoja ihan kuin kyseessä olisi lohottu itsenäinen kiinteistö. Ainoa ehto panttikirjojen saamiseen on se että määräalaan tai määräosaan pitää olla saatu lainhuuto.
Yksi vuoden 1997 maakaariuudistuksen tavoitteista oli nimenomaan saattaa lohkomattomat määräalat niin samanlaiseen asemaan kuin suinkin lohottujen itsenäisten kiinteistöjen kanssa ja samalla varmistaa myöskin että määralat aina muodostettaisiin itsenäisiksi kiinteistöiksi ja tämä onnistuikin.
"Siis osittaisessa jaossa jaetaan murto-osiin ja kun myyn murto-osani niin kulut siitä siityvät minulle ja vero määräytyy 20% hankintameno-olettaman mukaan. Eli HÄVIÄN TÄSSÄ TAP. YLI 2 000 E RAHAA."
Et taida vieläkään ymmärtää? Myyt osuutesi pesään kuuluvasta kiinteistöstä jollekin pesän osakkaalle samalla hinnalla kuin myisit sen ulkopuoliselle, kauppakirjaan (tai tässä tapauksessa ilmeisesti osittaiseen jakokirjaan) pistät että ostaja (eli muut pesänosakkaat) maksavat lohkomis yms kulut eli sinä saat kummassakin tapauksessa TISMALLEEN saman verran rahaa (tähän tarvitset sitä laskutaitoa että varmasti saat saman summan). Sinun kannaltasi on ihan sama, kenelle myyt kun saat saman summan rahaa. Ja maksat siitä muuten tismalleen saman verran veroakin, riippumatta siitä kuka ostaja on. Tässä tapauksessa kiinteistölle on annettu joku arvo perukirjassa ja sen ylimenevältä osalta maksat KUMMASSAKIN tapauksessa luovutusvoittoveroa (vaikka pesä maksaisi luovutusvoittoveron niin käytännössä se on jokaiselta osakkaalta pois, koska se on pois pesän varoista). Luovutusvoittoveroa laskettaessa ei siis käytetä hankintameno-olettamaa (paitsi jos perukirja arvo on pienempi kuin hankintameno-olettama). Soitto verovirastoon selventää tämän sinulle.
Mitähän erityisiä kuluja oikein pelkäät? Eipä tuosta juuri mitään erityisiä kuluja tule, kummassakin tapauksessa sinulle tulee osuuttasi vastaava määrä RAHAA, eikä mitään osuuksia kiinteistöstä eli sinut ostetaan rahalla ulos kiinteistöstä. Jakokirjassa sinä saat rahaa ja muut osuuksia kiinteistöön. Ymmärsitkö nyt? Luonnollisesti pidät siitä huolen, ettet jää taloudellisesti tappiolle. Jos kukaan ei suostu näillä ehdoilla lunastamaan sinua ulos, niin sitten kiinteistö myydään ulkopuoliselle.
Ja aiemmipien kirjoitustesi perusteella kiinteistölle ei varsinaisesti ole myyntilupaa, vaan ainoastaan osakkaiden suostumus myyntiin. Jos käräjäoikeudelta olisi haettu myyntilupa, niin pesänjakaja ei enää sinun suostumustasi myyntiin kyselisi. Pesänjakaja mitä ilmeisemmin pyrkii nyt sopujakoon, mikä yleensä on kaikkien kannalta se paras ratkaisu. Ja nopein.
Jos muut osakkaat suostuvat ostamaan sinut ulos kiinteistöstä käypään hintaan niin miksi ihmeessä et siihen suostuisi? Eittämättä siinä tulee mieleen kiusanteko.
Paljonkos tuosta tulee maksuja ja kenelle kun en tiedä mitä mieltä ostaja on ja oletetaan, että maksut menevät sille jolle ne käytännön mukaan kuuluvat. Tämä on se syy miksi haluan LKV-, kuntotarkastajapalkkiot ja lainhuudatus sekä lohkomiskulut kuolinpesälle.
Osakkaista vain 1-2 on osoittanut kiinnostusta omaksi lunastamiseen ja he eivät ole valmiita maksamaan kuin murto-osan 2 tosiostajan tarjouksesta joka ylittää arvionkin. Heillä voi olla myös vaatimuksia lajitella parhaat päältä ja jättää huonot tilkut pesään. Myyntiä ei jakokokouksessa paikallaolijoista vastustanut kukaan.
Oletko varma, että verottaja katsoo hankintamenoksi perukirja arvon tapauksessa, että minä yksityishenkilönä olisin myyjä. LKV- palkkionmaksu ja lohkomiskulut sysätään tässä tapauksessa minulle. Osittainen perinnönjako ei riitä vaan haluan lopullisen jakokirjan jossa koko pesä varauksia lumuunottamatta jaetaan. Pesänjakaja saa luullakseni kaikilta valtakirjan kauppaan tai ainakin minulta. Osittaiseen perinnönjakoon en ole saanut mitään syytä vaikka olen kirjallisesti kysynyt eikä sitä ole esitetty kokouksissa joten siihen en suostu. Niin tyhmää pesänjakajaa ei kai olekaan joka ei osaa käteistä jakaa kun vaan myynti saadaan hoideltua.
osuuttasi, niin tila kannattaa varmaan myydä kokonaisena, ainakin sinun kannaltasi. Välien säilymisen kannalta tilanne voi kyllä olla toinen. Toisaalta, vaikka myisit vain osuutesi, niin et välttämättä joudu maksamaan lohkomiskuluja (myyt määräalana, jonka lohkomikuluista vastaa ostaja). Ja jos myyt itse, et maksa LKV-palkkiotakaan. Nyt kokonaisena myytäessäkin joudutte maksamaan lkv-palkkion, joten siinä mielessä tilanteet eivät eroa.
Hankintameno-olettamaa käytetään silloin, kun hankintahinta on olettamaa pienempi tai jos sitä ei voida osoittaa esim kuitein. Tässä tapauksessa hankintahinta on se, mikä on perukirjaan merkitty (siitähän ne perintöverotkin on maksettu eli se on hankintahintasi) ja siitä ylimenevältä osuudelta maksetaan luovutusvoittovero (tästä voi vähentää myyntikulut). Jos taas perukirjan ja kaupanteon välinen aika on riittävän lyhyt (vuosi tai alle) niin verotukseen voidaan hakea oikaisua, jolloin koko perintöverotuksessa huomioidaan todellinen myyntihinta kiinteistön arvoksi (myyntikuluja ei saa silloin vähentää, toisaalta käteen jää silti yleensä enemmän). Tarkemmat tiedot verotoimistosta, muista kertoa sinne koko tilanne eli että kyseessä on kuolinpesän omaisuus. Eli kysymyksesi on ainakin "voiko luovutusvoittoveroa laskettaessa käyttää hankintahintana perukirja-arvoa, kun kyseessä on perityn kiinteistöosuuden myynti?"
Kaiken kaikkiaan tilanteessasi sanoisin, että pieni aikalisä saattaisi olla paikallaan, jotta pahimmat tunnekuohut ehtivät laantua. Ainakin sinun kannattaa tehdä omat laskelmasi eri vaihtoehdoista paperille ja sitten miettiä kunkin vaihtoehdon parhaat puolet (ihan kaikkea ei voi mitata rahassa). Näitä parhaita puolia voi olla esim. nopeus, mielenrauha tms. Muista, että pesänjakajan tehtyä jaon kuka tahansa pesänosakas,joka ei ole jakoa allekirjoituksellaan hyväksynyt, voi nostaa moitekanteen 6 kk kuluttua jaosta. Jako saa lainvoiman vasta kun kaikki osakkeet ovat sen allekirjoittaneet tai jos eivät allekirjoita niin vasta jaosta on kulunut 6 kkk eikä kukaan ole moittinut jakoa. Ja jos moittii, niin silloin odotetaan niin kauan, että kaikki moitekanteet on käsitelty eli pahimmassa tapauksessa vuosia. Jos ette siis pääse sopujakoon niin jako pitkittyy...
Muista, että meitä on monia vastaavassa tilanteessa.
Ei siitä LKV-palkkiosta voi luistaa se on jo toimarissa (vaikka en ole tätä edes lukenu), että he saavat provikan joka tapauksessa. Firmasta riippuen he aina laittaavat ehdoksi mikäli kaupat syntyy 3 kk aikana niin heillä on oikeus provisioon vaikka olisit itse hommannut ostajan.
Sen voi myydä määräalana. Osittaisen jaon syy on selvinnyt. Myyjällä vastuu kiinteistöstä 5 v kaupan jälkeen.
Luovutusvoittoverotukseen tämä johtaa joka tapauksessa. Suurinpiirtein samat asiat mitä kirjoitit tuli esille verotoimistossa tätä kysyessäni. Osuuteni on niin pieni osa ettei minulle tule perintöveroa lainkaan vaan suurosakkaille jotka nyt riitelevät. Yritän siis pesänjakajan kanssa sopuratkaisua. Ilmeisesti he ovat katkeria kun jaolle pääsi iso liuta lapsenlapsia. Nyt ollaan kampeamassa jakajaa pois ja perumaan kauppoja. Mukava huomata, että työelämässä ansioituneilla ja titteleillä itseään korostavilla suuren ikäluokan kasvateilla on vähemmän järkeä kuin savolaisen jätkän jälkeläisillä.
Pesänjakajan olisi kannattanut olla tarkkana myyntisopimusta tehdessään... toisaalta teillä ilmeisesti tuo asetettu pyyntihinta on saavutettu, joten teillä on velvollisuus maksaa ainakin välittäjälle aiheutuneet kulut (ehkäpä jopa koko palkkio, riippuu sopimuksesta, meillä ainakaan myyntivelvoitetta ei ollut, kulut olisi pitänyt siinä tapauksessa maksaa kuittien mukaan, kiinteistöjä koskevat eri pykälät kuin osakkeita). Ja välittäjä sai meillä palkkion vain, jos pystyi osoittamaan, että kaupat syntyivät hänen kauttaan eli sopimuksen päättymisen jälkeen sai myydä vapaasti, kunhan välittäjällä ei ollut ostajan yhteystietoja.
Myyjällä on kyllä vastuu kiinteistöstä 5 v, mutta tässä tapauksessa myyjänä on kuolinpesä, ja pesähän lakkaa olemasta, kun se on jaettu.... silloin on kuulemma vaikea löytää maksumiestä, jos sellaista jostain syystä tarvittaisiin.
Pesänjakajan ulos kampeaminen ei välttämättä ole helppo juttu, ellei jakaja suostu siihen tai sille ole muita päteviä perusteita.
Ikävä kyllä, ei riitä että sinä yksin pääsisit jakajan kanssa sopuratkaisuun, vaan teidän kaikkien pitäisi päästä jonkinlaiseen sopuun, jotta jako saisi lainvoiman nopeasti. Yleensä nämä riitelijät kyllä ymmärtävät numeroiden päälle eli niitä laskelmia kannattaa tehdä ja esittää ne myös muille pesänosakkaille heidän kantiltaan. Ennen laskelmia kannatta nuo faktat tarkistaa (palkkiot, verotus yms).
Käsiraha on jo sisällä. Pallo on nyt meillä. LKV on kai hommansa jo hoitanut kun on löytänyt 2 ostajaa jotka halkovat tilan tai kustannussyistä lohkovat sopimalla.
Kyllä LKV-palkkio joudutaan maksamaan pesästä vaikka jakaja on teettänyt verotussyistä kai sen omalla nimellään. Kuntoarvio on joten kaupan kohde on tiedossa. Luovutusvoittovero 28 % on melko suuri menoerä vielä. Se on kokouksessa sovittu, että myydään niin olettaisin, että jakaja/selvittäjä saa kauppakirjan tehtyä. 1 osakas ei allekirjoita kuulemma mitään mutta katsotaan nyt. Hän ei ole ollut kokouksissa vielä.
Se, että on annettu käsirahallinen tarjous, ei vielä sido teitä. Vasta kun tarjous on hyväksytty, niin jonkilainen sopimus on syntynyt. Kiinteistön kauppa ei ole kuitenkaan sitova ennenkuin kauppakirjat on allekirjoitettu tai virallinen esisopimus (molempiin tarvitaan virallinen kaupanvahvistaja). Eli kiinteistön kaupassa voi oikeastaan kokoajan ottaa pakkivaihteen käyttöön. Kuluja voi syntyä, mutta jos tarjous ei ole pyyntihinta tai sitä suurempi, niin välittäjä ei taida voida pakottaa maksamaan koko palkkiotaan. Menetettävää on silloin korkeintaan käsirahan verran. Näin siis yleensä. Eli jos joku pesänosakas haluaa ostaa koko tilan itselleen, niin silloin itse myisin hänelle, säilyyhän tila silloin suvussa. Tosin tappiota en sen takia kärsisi vaan pitäisin huolen siitä, että tilille kilahtaa sama summa kuin ulkopuoliselle myydessä eli teidän tilanteessa pesänosakas joutuisi käytännössä maksamaan enemmän kuin ulkopuolinen ostaja, koska myynti on edennyt jo aika pitkälle ja lisäkuluja syntyisi osakkaalle myynnistä.
Nämä "minä- en-sitten- allekirjoita-mitään" -tyypit ovat sitten hauskoja pesässä. Niiden kanssa pitää vain elää, kun ei muuta voi. Sinällään tämä tyyppi ei voi yleensä estää myyntiä, ainoastaan vähentää myynnistä saatavaa tuloa, koska kulupuoli lisääntyy myyntiluvanhakukustannuksilla. Mutta jos motiivina on kiusanteko, koska ko. henkilö kokee tulleensa kohdelluksi väärin niin eipä siinä järkipuhe auta, koska silloin kiusaa tehdään maksoi mitä maksoi riippumatta siitä onko kiusanteon kohde oikea vai ei. Ikävä kyllä, kuolinpesässä ei voi tehdä mitään enemmistöpäätöksiä, ainoastaan yksimieliset päätökset ovat päteviä. Ja niitähän ei voi tehdä, jos joku ei tule paikalle.
Mikäli on tarjottu enemmän kuin pyydetään niin kyllä se ainakin välittäjien mielestä pakottaa myymään. Sehän on sopimusrikkomus ja jos sakkoja joudutaan maksamaan niin voi vaatia näiltä vastuistavilta osakkailta sakon sekä kulujen korvaamista. Mielestäni jo se, että on valtuutettu toimeksiannopn tekemiseen pesän nimissä on käytännössä myyntivaltuus sopimusehtojen takia. On vedottu siihen, että kun mennään määräalojen kauppoihin niin se muuttaisi arvoja mutta ostaja on tarjonnut 10 te enemmän mitä arvio tilasta on. Lunastajien osuuden pitäisi olla 50 % luokkaa ja halukkaita on ollut vain 1 joka ilmoitti suostuvansa myyntiin mikäli joku tarjoaa enemmän kuin arvio oli. Jäkiseuraamuksilla on eräs osakas uhkaillut ilmeisesti mahtaillakseen. Joku on puhunut irtaimesta ja kaikki vähemmistöosakkaat haluavat myydä. Jotkut vain eivät näe metsää puilta tai sitten tulee pupu pöksyyn finaalissa. Mikäli tilaa ei myydä niin sitten menee psykiatrian puolelle sillä minä en ainakaan halua vastuksikseni 2 ha länttiä jänkää kun saisin käteistä tässä tapauksessa kun on iso pesä. Mikäli joku ilmoittaisi karttaan piirrettynä määräalan ja tarjottu hinta vastaisi arvioita niin se ilman muuta hyväksyttäisiin. Eihän hänen tarvitsisi kuin ilmoittaa välittäjälle halukkuudestaan ostaa. Se on nyt vähän yöhäistä kun ostajat on löytynyt jo eikä heitä haluta ärsyttää. Ne jotka ei suostu mihinkään ovat juuri näitä tuulihattuja jotka eivät ymmärä edes mitä itse haluavat (holhouksen tarpeessa). Sitten on nämä jälkikäteen purnaajat ja "saa tulla pyyhkimään" osakkaat.
sanoi välittäjä mitä tahansa. Myyntivelvoite on vasta sen jälkeen kun julkinen kaupanvahvistaja on asiaan sotkettu (koska kyseessä on KIINTEISTÖkauppa, ei osakekauppa). Sen sijaan teillä on velvollisuus maksaa kiinteistövälittäjän palkkio, koska myyntisopimuksessa sovittu hinta saavutettiin. Toisaalta, jos myyntisopimuksen tekijällä ei ollut riittäviä valtuuksia eli tarvittavia valtakirjoja niin tilanne onkin jo toinen. Itseään kunnioittava välittäjä ei ota edes myytäväksi, jollei selvitä näitä seikkoja, joten jos valtakirjat olivat silloin kunnossa, mutta nyt yksi valtakirja on peruttu niin asia mutkistuu entisestään. Jos taas valtakirjat eivät olleet kunnossa ja välittäjä silti otti myyntiin, niin voi olla ettei koko myyntipalkkiota tarvitse maksaa, ainoastaan kuittien mukaiset kulut. Ja jos myyntiin on jo haettu ja saatu oikeuden lupa, niin silloin on yhden osakkaan enää turha kitistä.