Onko muita jotka haluaisivat maalle asumaan?

Kyllä vaan.

Riippuu varmaan mökin tasosta. Onko vanha omakotitalo?

Itse työmarkkinatuella. Jos saan tehtyä diilin ja halpispaikan löydän, niin tulen asumaan vuokralla vanhassa talossa maalla. Jonka joko ostan tai perin omiin nimiini sitten aikanaan.

Sitten pitää kehittää jokin työhomma siellä maalla, muuten tylsistyy. Eikä muutenkaan oikein pärjää. Omavaraistaloutta ainakin.

Sama mullakin on, tilanne ja fiilikset.
Voisin muuttaa kyllä vaikka keskelle metsää erämaamökkiin, mutta raha siinä nyt on se suurin este.
Tietenkin sitä täytyisi olla muutenkin säästössä isompia ylläreitä varten, mutta myöskin sen verran reilusti muutenkin että pärjäisi varmasti siihen asti, että saisi asiat pyörimään siellä sujuvasti. Veisi se sitten kuukauden tai puoli vuotta.
Toki olisi hyvä olla ainakin joku säännöllinen/säännöllisempi tulonlähde, muukin siis kuin työttömysrahat. Siihen lisäksi juuri jotain marjastushommaa ym.
Juurikin tuon takia että olisi kuitenkin rahallisestikin hieman väljempää elää maalla, vaikka eihän sitä metsän keskellä kauheasti ainakaan pitäisi kulua, sekä sen takia, että olisi kuitenkin edes jotain virikkeitä. Muutakin kuin uunin pangolla makoilu tms.
Ei mua haittaisi elää korvessa, vaikka omat haasteet siinäkin on eikä se sinänsä helpompaa varmaankaan olisi kuin muualakaan. Mutta olisi ainakin oma olemisen onni ja kaikki tällaiset, mitkä painavat mun vaakakupissa ainakin aika paljon. Ja luonto on mulle tärkeä myöskin.
Ja muutenkin, olen vain jotenkin niin helvetin kypsä tähän friikkisirkukseen, mitä maailma nykyään on.
Tuo ihmisten venkoilu on yksi aika vastenmielinen asia mulle nykyään. Kaikki ovat ahneita, pinnallisia ja itsekkäitä ja koko aika on helvetinmoinen kiire kaikkialle ja kova tohina paahtaa sata lasissa koko aika. No, tuosta voisi kirjoitella vaikka minkälaisen romaanin, mutta varmaan pointin ymmärtää tuostakin jo.
Maalla möyrisi kesät kasvimaata, syksyt marjastaisi ja sienestäisi, ehkä kävisi metsälläkin ja kalastelisi ympäri vuoden. Siihen lisäksi joku yhden miehen työllistävä pikkubisnes, millä saisi ajan kulumaan ja mikä toisi leivän pöytään. Ja haistattaisi pitkät koko muulle maailmalle ja sen hulluudelle.
Mutta sitä odotellessa..

Olen varmaan aiemminkin kirjoittanut tänne aikeistani muuttaa maalle pieneen torppaan. En ole onnistunut löytämään sopivaa mökkiä, mutta kyllä se vielä toteutuu.

Voin yksinkertaisesti paremmin luonnon keskellä kuin kaupungissa ihmispaljouden keskellä.

Kiitos kommenteista, mukava oli lukea ajatuksianne. Itse olen harkinut asiaa jo pitkään ja olen kahden vaiheilla, joko muuttaisin takaisin kotikaupunkiini tai sitten maalle. Täällä pääkaupunkiseudulla asuminen alkaa vähitellen riittää minulle. Kallis vuokra, pitkät matkat joka paikkaan yms. Olen aina viihtynyt luonnossa, merikaupungista kun kotoisin olenkin. Nuorempana oli rohkeampi tekemään päätöksiä ja muutoksia. Nyt keski-ikäisenä ei ole enää niin helppoa tehdä muutoksia elämäänsä. Toivon kuitenkin että rohkeutta riittäisi tehdä sitä mitä oikeasti haluaa elämässään.

" Kyllä maalla on mukavaa " , ja viihtyy, kun asettaa elämän arvot uuteen järjestykseen. Minä olin vielä pari vuotta sitten hyväpalkkaisissa hommissa ja sain aika mukavan summan säästöön ja sijoitettavaksi. Sitten meni firma alta ja tuli mietittäväksi mitä tehdä. Olin eronnut ja lapset aikuisia, joten päätös oli helppo: myin osakehuoneistoni kaupungista ja ostin pienen maatilan erään pienen keski-suomalaisen pikkukylän perukoilta. Ansiotuloja minulla ei ole vaan elän melko mukavasti ansiosidonnaisella päivärahalla. Menoni ovat todella pieniä, koska myin autonikin pois ja ajelen polkupyörällä tai mopolla. Perunat , vihannekset ja marjat saan omalta tontilta ja metsistä ilmaiseksi. Samoin sienet. Kalaa saan läheisestä järvestä ja polttopuut omasta metsästä. Sähkö tulee aurinkopaneleista ja pienestä tuulivoimalasta. Ei tule sähkölaskuja ! Kännykkä ja nettiyhteys sentään on ja niiden yhteiskulut kuukaudessa noin 50 euroa. Eli kaikki investoinnit asumiseeni tein heti ostettuani kiinteistön ja nyt menoni ovat aivan minimaaliset. Putoan kohta peruspäivärahalle ja sitäkin vielä reilut kolme kymppiä varmaan pois, kun en osallistu mihinkään älyttömään aktiivimalliin. Olen kyllä muuten aktiivinen ja saan sivutuloja tekemällä kaikenlaista pikku keikkaa aikani kuluksi naapureille ja kyläläisille. Stressit jäivät kaupungin hulinaan ja työkiireisiin ja nyt elän onnellista ja leppoisaa elämää luonnon helmassa. Jos joku sanoo, että " helppohan sinun on ", niin sanon, että niin onkin ☺ Suosittelen monelle muullekin .

Asun maalla. Täällä olisi töitä vaikka kuinka jakaa. Joitakin nuoria asuu kylällä. Vapaehtoistyö yhdistyksissä ja vanhusten auttelu tuli ensiksi mieleen. Konehommia ja rakennusten korjaushommia, maa- ja metsätöitä. Täällä maalla rahalla ei ole väliä, osaamisella ja asenteella pärjää. Ihminen ei tarvitse paljoa. Joten suosittelen maalle muuttoa johonkin pieneen kylään. Täällä on vielä koulu ja kyläkauppa.

Kukapa ei haaveilisi, nyt kun meillä on tämä verenimijähallitus vallassa. Sota tästä tulee.
Historia toistaa itseään 1918-2018 on taas verenimijöiden juhlavuosi.

Minäkin muuttaisin maalle tavallaan synnyinkotiini,johon muutimme minun ollessa 9v. Kaikki tutut ja luotettavat naapurit on siellä vieläkin ja maata sen verran,että riittäisi muillekkin. Minua on aina kiehtonut maanviljely ja 12 vuotiaasta lähtien kaikki kesätkin ajoin traktoria,talvella navettahommia ja lumenluontia,kun ei ollut kellään traktoreissa lumiauroja,niin jollain hevosella vedettiin puuauraa. Nyt on vain esteenä raha ja tuleva perikunta,josta kaikki asuu kaupungissa ja tulevat hyvin toimeen. Mutta,ahneus ehkä pilaa suunnitelmani,vaikka kaikki sanoo,että rakennukset on purkukunnossa ja tilan arvo on 60.000e, niin odotan,että kaikki muut on niin hyvässä asemassa taloudellisesti,että luovuttavat oman osansa minulle ja minä annan oikeuden käydä ja jos joku haluaa harrastaa viljelyä,niin peltoa riittää jokaiselle. Pellot on vain niin puskittuneet,että täytyy ensimmäinen kesä raivata. Samoin rakennuksia täytyy vähän paikkailla ja kun saa katot sen verran paikattua,ettei mistään vuoda vettä,niin sisähommia voi sitten tehdä talvellakin,levyttää,maalata ja tapetoida,lattioiden pintoja vaihtaa,uusia sähköjohtoja ym. Mutta,onneksi on monelta alalta kokemusta,korjauksista,maalauksesta ym. ettei tarvitse työstä maksaa. Kun olen lähes koko ikäni vain yrittänyt, niin tiedätte varmaan,ettei nuorena ajatellut eläketuloa,vaan maksoi,jos muisti eläkemaksut. Silloin piti yrittää mitä vain,että sai pidettyä autot,asunnon vuokran,toimitilan ja ruokaa perheelle. Nyt on erottu ja lapset maailmalla ja niillä menee hyvin. Mutta,kukaan ei enään huoli palkkatyöhön ja tuleva eläke on tonnin luokkaa,josta verot pois,niin paras vaihtoehto on lähteä maalle,jossa on pieni kiinteistövero,sähkö ja puhelinlasku. Kesäisin ei edes kulu sähköä,kuin jääkaapin,pakastamisen ja hellan käytöstä,joten sekin tasaa talven kuluja. Vuokraa ei tarvitse maksaa,kuin pakollinen jätemaksu. Ei ole saunamaksuja,ei vesimaksuja,ei aina tarvitse olla edes edustava tai parta ajettuna,ainoa kuluerä on auto,jolla käy kerran viikossa lähimmässä marketissa ja samalla hakee maalia,tarvikkeita ym,niin parilla sataa saa jo ison erän kakkoslaadun lautoja ym. Kun on autossa kaikki bonukset verot,niin kuukautta kohti ei tule maksuja,kuin 40e luokkaa. Mutta,parempi sekin on,kuin odottaa bussia,joka kulkee parin tunnin välein,mutta sillä ei saa tuotua tai vietyä ostoskassia enempää ja kun on maalla,niin silloin täytyy viedä mennessä ja tuoda tullessa,eikä ajella tyhjällä autolla. Sitten,kun on kaikki juurekset,marjat,omenat,sienet ym. omasta maasta,niin ei ole paljon ruokakuluja,muuta,kuin maito,voi,kananmunat ,sokeri ja kahvi,niin hyvin tulee toimeen ilman jatkuvaa kiirettä ja liikennevaloissa istumista. Kiireen ja liikennevaloissa istumisen takia ei kannata käydä töissä,eikä asua kaupungissa. Nyt vain hyvä lottovoitto,niin muutan muiden osapuolien hyvän tahdon ansiosta,jos muut sisarukset nyt sitten suostuu luopumaan osuudestaan surkeimman hyväksi,niin sisarussopu säilyy.

Saattaa sinne maalle olla pian tunkuakin, kun ja jos suurissa kaupungeissa alkaa maahanmuuttajat käyttäytyä nykyistä suvaitsemattomammin, turvattomuuden tunne ajaa kaupungeista pois.

"Viihtyisin yksin hyvin maalla metsän keskellä" Toivottavasti hallitset polttopuiden tekotaidon,, kalastuksen,metsästyksen,marjastuksen,sienestyksen,palstaviljelyn ja tietenkin ruuanteon. Jos nämä ei onnistu niin taitaapa olla turhaa haikailua maalle.

Mielellään muuttaisin johonkin rauhalliseen paikkaan. Olen aina toivonut joskus asuvani maaseudulla. Se luonto, rauha, marjastus, kalastus ym. On osittain tuttuakin. Jotain omaa yrittämistä lisäksi? Katsotaan toteutuuko?

Hei, tervetuloa vaan. Mie olen asunut jo 20v korvessa, enkä kadu tänne muuttoa.
Metsästää ei tarvii ja riistopolitiikka ei rajoita, jos rajoittaa, so what. Täällä elää liiankin mukavasti ja ruokakin löytyy lähialueelta. Raikas ilma aina, jos ei satu paukku pääsee. On sähkö mökis, ja se helpottaa arkea. Jos huvittaa voi käydä isännille duunis, ne maksaa hyvin. Ja marjastus tuo usieta tonttuja joka kesä, kaupunkilaiset ostaa kaikki. Kelan on pakko maksaa pr, muuten olis aika noloa eloa, joutuis kalstamaan säännöllisesti. Saunas saa käydä joka päivä jo vain täytyy puut tehdä vuosittain, no se viikko siinä menee. Perunat ja vihannekset kasvaa mukavasti pellos.
Herätyskelloa en oo tarvinnut koskaan, autoa en tarvii, pari km kävelen busalle, jos lihaa kaupasta tarviin. Netti toimii ja muutkin yhteydet pelaa.
Oheijjaa.. laitan takkaan puita oikaasen päivälevolle. Tervetuloa muutkin. ps on myynnis tää paikka ja jään eläkkeelle, meen hoitokotiin makoilee.
Tsemppiä kaikille!

Aloittajan kannattaisi ostaa se mökki niin läheltä työpaikkaa kuin mahdollista ja käydä töissä sieltä niin kauan kuin on pakko. Ainakin minun kotipaikkakunnallani Hämeessä on taloja myynnissä maalla ihan liikaakin. Varaa on tinkiä. Muorit ja vaarit siirtyvät palveluasuntoihin kovaa vauhtia ja myytävää pukkaa lisää koko ajan.
Talo kannattaa kuitenkin tarkistuttaa jonkun rakennusalan expertin kanssa ennenkuin sen ostaa. Paljon on huonokuntoistakin myynnissä. Remonttitaidot ovat siis plussaa.

Reilusti yli 20v pk-seudulla asuneena alkoi mieli tehdä takaisin kotiseudulle päin. Ja reilu 5v sitten rohkeasti päätin laittaa asuntoni myyntiin ja ostin kirkonkylältä pienen kaksion. Oma sauna piti asunnossa olla ja peruspalvelut lähellä. Ja kun sopiva asunto tuli tarjolle tein kaupat yhtään miettimättä. Pieni pintaremontti riitti.
Ja töitäkin löytyi suht nopeasti. Tosin työsuhteet maaseudulla ovat enimmäkseen määräaikaisia, mutta suht hyvin olen pärjännyt. Auto on työn kannalta pakko olla, eihän täällä kovinkaan hyvää julkista liikennettä ole.
Mutta elämänlaatu muuttui paremmaksi heti. Kiireen tuntu jäi pois ja turha stressi ja hötkyily. Naapurit ovat mukavia, aina on aikaa jutella tai antaa pientä apua jos heillä tarvetta. Elämään tuli aivan uutta sisältöä muuton jälkeen. Uusia ystäviä ja kavereita on löytynyt helposti ja uusia harrastuksia myös. Ja mökillekin ajaa noin 30-35 minuutissa jos sinne tekee mieli ja kesällä siellä tulee oltua enemmän kuin omassa asunnossa.
Itsestään kaikki on kiinni miten asioihin ja muuttuviin tilanteisiin suhtautuu.
Jos sinulla on omistusasunto, se kannattaa laittaa myyntiin. Saat varmaan kohtuullisen hinnan ja maaseudulla asunnot ovat halpoja tai remontoi myyntituloilla kesämökki talviasuttavaksi. Usein pikkuisilla kirkonkylillä saa todella halpoja mutta suht hyväkuntoisia asuntoja hyvältä paikalta. Eli kannattaa pitää silmät auki.

Jos on terve ja työkykyinen eikä vieroksu maalla korpiasumisen vaatimuksia, niin mikä ettei onnistuisi. Eduksi olisi jos pystyy selvästi tervehtimään naapuria, ja voisi vaikka kysyä tarvitseeko 20 km:n päästä tuoda tälle jotain kaupasta. Luonnon antimia hyväksi käyttäen asumisesi kokonaiskustannukset saattavat olla viisikin kertaa alhaisempia kuin esim.pääkaupunkiseudulla.

KYLLÄ... ESIM 1-2. 2-3 TEIDEN VARRET HOUKUTTELEE. HELSINGISSÄ ON LIIAN KMH HENKI

Maalla ja en vaihtaisi kaupunkiin ikinä. No ehkä jos ulkomaille muuttaisi ,niin kaupunki voisi tulla kyseeseen

Maalle kun haluan niin menen mökille mutta sinne korpeen en asumaan halua kun kaikki palvelut puuttuu. Marjoja en poimi ja sienet saa jäädä metsään kun ei niitä syö. Mökillä on kesällä kivaan mutta ei enää syksylla kun tulee pimeetä ja harrastukset talvella kaupungissa. Nuoruudessa pikkukylissä asuneena en viihtytnyt ollenkaan kun ei ollut yksityisyyttä tarpeeksi ja juorut liikku. 1987 pääkaupunkisuedulla asuneena viihdyn hyvin ja kun asuntokin maksettu niin kulut pienet ja se siitä. Mökillä on riittävästi touhuamista ja remontoitia ja se on kesällä mukavaa.

Vielä reilut kolme vuotta, niin maaseutu kutsuu. Kolmen vuoden päästä jäädään molemmat eläkkeelle ja silloin meitä ei pidättele kaupungissa mikään. Rivari myyntiin. Saadaan tästä kopperosta ehkä jotain 90 tuhatta. Se riittää aloittamiseen.

Molemmat viihdytään metsissä ja molemmilla pysyy lapio ja saha käsissä. Eli rempata voidaan ja huonostakin tehdä hyvä ja viljellä maata omiksi tarpeiksi. Aina kun koittaa marja- ja sieniaika, niin alkaa tuli hännän alla kuumottamaan. Tuntuu, kuin tulisin sairaaksi, jos en pääse metsään. Täältä kaupungista on vaan pitkä matka kunnollisille marjasaloille.

Sen verran kuitenkin on vaatimuksia, että sisäveski, pesumahdollisuudet ja sähkö pitää olla. Ja niin iso kasvimaa, ettei talvella potakoita tai mitään juureksia tartte kaupasta kantaa.

Ihanaa unelmoida tietäen, että ne unelmat toteutuu piakkoin, jos vaan terveinä olla saadaan.

Voi hyvät ihmiset. Maallatai taajama-alueella pärjää todella pienellä.

Ostin vanhan ok-talon aikoinani, kuluja on sähkö, osittain puulämmitys, ja vesimaksut. Sekä kiintesitövero kerran vuodessa. Pienet on kulut.

Kesällä saaomasta maasta kasvikset jne. Oma piha ja vapaus.

Remontointia olen tehnyt huone kerrallaanja saatehdäomaan tahtiin eikä ole seinä naapureita.
Ja muut naapurit mukavia, onneksi.

Tehkää päätös ja nyt hän maalta saa edullisia taloja, mökkejä jne......

Ei muuta kuin suunnittelemaan ja nauttimaan kaikesta stressittömästä elämästä.
Se kyllä kannattaa.

Tietysti maallapitää olla jonkinlainen auto sekä polku pyöräkään ei pahaitteeksi.

takaisin maalle,josta kotoisin. sitä tyhjyyttä jouduin kokemaan lapsena aivan liikaa. ei sovi minulle muutto,käynnit kyllä.

Hienoja alustuksia, joiden kirjoittajista tuskin kukaan maalla asuu tai on koskaan asunut. Tai sitten täällä harjoitetaan ironiaa. Sähkö-, vesi-, -jätevesi ja jätehuoltomaksut ovat suurempia, kuin kaupungeissa. Vakuutuksetta tuskin kukaan asuu, vai asuuko? Saattaa mopedi ja polkupyörä käydä heppoisiksi kulkupeleiksi vesisateella ja pimeillä keleillä ajella kauppaan, edes sen 5-15 kilometriä suuntaansa. Oman auton omistaminen kustannuksineen on pihalla seisoessakin yli 1000 euroa vuodessa ajetulle kilomterille tulee kustannuksia 0,5 eur /km. Kiinteistöveroa ei voi välttää. Semmoisa eläjää ei ole, joka omavaraisuuteen pystyy ruokahuollossa, kauppalaskut täytyy itse varmaan maksaa...

Maalla asuminen on huomattavasti kalliimpaa, kuin kaupungissa. Ja kuilu kasvaa kiihtyvällä vauhdilla. Varokaa vaan siellä kaupungeissa, kohta me loputkin maalaiset muutetaan sinne kävelemään hitaasti ja keskellä katua!

Ai niin, unohdin tosiaan tuon, maitopurkkihan maksaa vain alle markan. Ja tosiaan, se järvenrantatontti Juojärven rannalla on tosiaan hyvä, kun sen vettä voi puhtautensa vuoksi juoda sellaisenaan. Säästöä sekin!

Nyt alkoi 8.vuosi erakkoelämää kerrostaloyksiössä.
LänsiSuomessa asun kaupungissa.Olen kotoisin ItäSuomesta maaseudulta.
Yli 30 vuotta kaupungissa olen asunut.Kertaakaan en ole kaivannut maaseudulle muuttoa.

Itse asun jo maaseudulla ja etelään en lähtisi mistään hinnasta.
Minulla on kyllä täällä kiva oma omakotitalo missä asun ja jos sipsakka nuori lapseton tyttöystävä löytyis, niin tänne vain..;)

Aloittajalle: 11 vuoden kokemus maalla asumisesta: kulut: talo 30 000 e., lainakulut n. 400 e/kk., sähkö n. 80 e/kk, vesi 0 e. , jäte 20 e/kk, likakaivon tyhjennys 80 e/vuosi, nuohous 60e/vuosi, lämmityspuut omalta 5000 m2 tontilta (oma työ 0 e. moott. saha 300 e bensat), auto vm. 1998 350 e vak. vero, työmatkat kaupunkiin 300 e/kk/bensat.

Plussat: ei räyhääviä naapureita, ei hissin meteliä, ei rappukäytävän meteliä, ei liikenteen meteliä, naavaa kasvaa puissa, järvi 200 m., rantasauna, soutuvene, pääsee uimaan kesäisin joutsenten seuraan, mustikoita ja puolukoita voi poimia viereisestä metsästä ja jos metsästää, niin voi liittyä hirviporukkaan - tai sitten vaan kalastelee ja/tai metsästää lintuja/jäniksiä.

Miksi irtisanoutuisit vakiotöistäsi? Meillä työmatkat 40 km suuntaansa, eli 10e/päivä bensoihin. Siis kahdelta hengeltä. Ainahan sitä voi yksinäinen hommata kimppakyytejäkin, mutta kyllä maalla oma auto on vähän niin kuin hevonen ennen vanhaan, ei sitä oikein pärjää ilman. Fillarilla ehkä pääsee bussi/junapysäkille, mutta talvella on rankempaa.

Eli: osta vanha talo, ota asiantuntija mukaan tekemään remonttisuunnitelma. Osta vanha katsastettu auto, ota asiantuntija mukaan. Jos sinulla ei ole ystävää/kaveria/kaverin kaveria, joka tuntee talot ja autot ja itselläsi on peukalo keskellä kämmentä, niin unohda koko juttu. Pysy kerrostalossa, maksa kovaa vuokraa, sillä työllistät kaverin luomaan lumet rappukäytävän edestä.

Yhteenveto vielä: jos olet kätevä käsistäsi ja pidät lumen luomisesta, niin maalle! Jos haluat napin painalluksella valmista (mikro, hissi, tv, tietokone jne.) niin pysy kaupungissa ja kerrostalossa!

Tervetuloa maalle! Tein päätökseen muuttaa maalle yli 10v sitten. En ole katunut. Työni tietysti hoidan, työmatka on n 35km suuntannsa, Lumitöistä en pidä, naapurin traktori tekee niistä suurimman osan. Puitakin pilkon vähän. Talossa on useampi lämmitysmahdollisuus. Takka on niistä yksi. Mikro on keittiössä, samoin astianpesukone ja muut keittiöön kuuluvat mukavuudet. Tietokone ja TV toimivat moitteettomasti. Hissiä en täälä ole huomannut kaivaata.

Terveyspalvelut on täälä hyvät, paremmat kuin läheisessä kaupungissa. Olen viihtynyt hyvin. Tervetuloa Maalle! Maalla asuminen ei ole sama asia kun askeettisuus ja kurjuus.

Oon itse asunut jo 8v. ns. korvessa eli maalla, sitä ennen pääkaupungissa kunnes mitta täyttyi, ei voi olla elämän tarkoitus käydä työssä ja tulla kotiin siihen kerros helvettiin katsomaan parvekkeelle ulkoilmaa, siellä kun kaikki muu tuntui maksavan, päätin päivänä eräänä että nyt loppuu tämä elämä ja ei kun maataloa etsimään, kaks vuotta meni etsiessä sopivaa, niitä kun on kaiken kuntoisia ja eri paikoissa, mutta sopiva löytyi ja ehkä en taloudellisessa mielessä ole niitä rikkaita mutta syön hyvin joka päivä ja mikä tärkeintä tuntui kun olisi kääntänyt vaihteen hitaammalle elämässä, olen monesti miettinyt että miksi en aikaisemmin tullut muuttaneeksi maalle, yksikään päivä ei ole kaduttanut, elämä on nyt elämän arvoista ilman cittareita ja jumboja.
Ehdottomasti ja rohkeasti vaan liikkeelle kyllä aina alkuun pääsee ja siitä sitte eteenpäin täällä kun ei olla niin tarkkoja mistään varsinkaan kellosta. Ja kunhan kesä koittaa luonto on mitä kaunein, antakaa aikaa itselle se on elämässä tärkeintä nauttia ei raha.

Kyllä, kyllä ja kyllä! Hiljaisuus ja rauha, ilman ja veden puhtaus, valosaasteeton taivas, luonnonantimet ilmaiseksi läheltä, luonnon kiertokulussa vahvasti eläminen, yhteisöllisyyttä ja aktiviteetteja, jotka ovat omien arvojen mukaisia, kohtuullinen toimeetulo omilla kyvyillä ja taidoilla. Etsinnässä hirsitalo keski-suomesta vesistöjen läheltä toista vuotta.

Maalla asumisessa on kyllä hohtoa. Rauhallista, puhdas ilma eikä näy eräitä viime aikaisia rasitteita niinkuin täällä pk-seudulla jatkuvasti notkumassa.
Mökki on meilläkin 300km päässä helsingistä, sähköt on ja se onkin melkoinen menoerä.
Taloussanomissa oli juuri pari pv sitten tietoa, että aikovat nostaa siirtohintoja, nousu voi olla melkoinen.
Silti haluaisin eläkkeellä muuttaa sinne, tai edes läheiseen kylään, jos sieltä jonkun pikkuasunnon saa.

Meilläkin haave alkaa toteutumaan :)

Nykyinen meno Helsingissä on aivan kauheaa. Siis meidän näkökannasta, joilla ei ole varaa asua Westendissä tai Kauniaisissa ja käyttää omaa autoa työmatkoihin ja taksia iltamenoihin.

Mistä näitä MAALLEmuuttajia tänne putkahtelee, kun hallitus on ilmoittanut että kansa haluaa muuttaa kapunkeihin? Maaseutu kuulkaas autioituu nyt, näin mediassa toitotetaan.

Olisi katastrofi, jos tälläinen maallemuutto innostus lisääntyisi. Tämä downsiftaaminen kun ei edistä talouskasvua. Hys hys älkää kertoko täällä miten omavaraistalous toimii. Kauppa se on joka kannattaa. Kaupungissa olet muiden armoilla.

Täh, siis yksinäisyys palstalla keskustellaan maalle muuttamisesta.
Ymmärtääkseni yksinäisyys palstalla keskustelevat yksinäiset ihmset yksinäisyydestä, eikä se yksinäisyys kyllä helpota maalle muuttamalla.
Maalla sitä vasta yksinöinen onkin, jos muuttaa johonkin syrjäkylän perukalle, jossa lähin naapuri on kilometrien päässä ja lähin keskusta, jossakin 30 km päässä, jossa ei juurikaan ole elämää.
Olen minäkin ollut maalla, eikä se ihan syrjässä ollut, kun kirkonkylälle oli n.10km matka, mutta syrjässä kuitenkin verrattuna syntymäpaikkaani 40 000 asukkaan kaupunkiin, jonka taajama-alueella asun.
Maalla tuli käytyä, kun se oli isovanhempien pieni maatila ja uudempi omakotitalo, jota piti käydä talvella lämmittämässä, kesällä tehdä pihatöitä ja kasvimaata laittaa.
Siellä kylällä oli noin 120 asukasta eli ei ihan pieni kylä. Kesällä siellä oli vähän enemmän vilskettä, pääasiassa pellolla ja kylätiellä huristelevia traktoreita.
Ihmisiä ei siellä kuitenkaan hirveästi liikkunut, muuten kuin autolla ja traktoreilla, eikä kukaan pysähtynyt, kun kaikilla oli hiivatinmoinen kiire.

Talvella kylä oli lähes kuollut, ei siellä paljon ihmset lenkkeilleet, kuten kaupungin taajamassa, jossa ihmsiä oikeasti näkee.
Talvella maalla oli tosi hiljaista, kaukainen moottori sahan ääni kailotti jostain kaukaa metsästä korvesta, kun maajussi raivaa metsäänsä.
Talvella maaseutu on lähes kuollut, tuntuu että ihmiset ovat kadonneet jonnekin, kun ovat kotona, eivätkä talvella juuri missään käyn, kuin kaupassa korkeintaan.
Ei ole kyllä yksinäiselle mikään suositeltava paikka.

Kaupungissa sentään on ihmisiä ja ihmisiä näkee talvellakin. Lisäksi talvellakin on erilaisia tapahtumia kaupungissa, johon voi osallistua ja yksinäisillekin on tapahtumia, ettei kaikissa edes ehdi käymään.
En minä maaseudulle enää muuttaisi, kaupungissa palvelut ovat lähellä ja ystäviä löytyy paljon helpommin, kuin maaseudulta.

Sen minäkin olen kokenut kun olen matkustellut suomessa tai ulkomailla niin se yksinäisyys ja ulkopuolisuuden tunne ajaa takaisin kotikaupunkiin ja varsinkin maaseutupaikkakunnalla aika nopeasti alkaa ahdistamaan.
Ei oikein suurimmalla osalla maalle kaipaavista taida olla jalat maassa.Uusia ystäviä tuskin maalta löytyy kun ei niitä kaupungin väenpaljoudestakaan löydy ja voisi käydä niin että vähitellen katkeaisi pitkäaikaiset suhteet kaupungissa asuviin.Lähtisin itse kokeilemaan maalla asumista samanhenkisten ihmisten kanssa ostamalla kimpassa asunnon maalta mutta en missään tapauksessa laittaisi kaikkia rahojani siihen että saisin maaseudulta vanhan asunnon.Kaupungissa voi asua suhteellisen pienellä sijoituksella uudehkossa asumisoikeusasunnossa mutta maaseudulta tuskin löytyy sellaisia asuntoja joista pääsee nopeasti eroon ilman tappiota jos ei viihdy.

Yksi maalla asumisen haittapuolista on että jos 2-5 kertaa vuodessa on jotain menoja ja jossa otetaan alkoholia niin joko olet selvinpäin että pääset sinne korpeen takaisin ta otat hotellihuoneen kohteesta missä pippalot ovat ja kakllliiksi tulee. Kaupungeissa toimii julkinen liikenne ettei tartte edes taksi käyttää niin pääsee halvemmalla. Tämän takia en asu maalla ja mökiltäkään ei viitti viihteelle lähteä kun on kallista taksilla liikkua kun baarit kaukana.

Mitä jos muutettaisiin yhdessä maalle? Aluksi jaetaan sama talo, mutta jatkossa rakennettaisiin jokaiselle omat miniasunnot päätalon ympärille.

Nyt jos tulee nelipäiväinen työviikko, niin helpottaa maalta töissä käyntiä. Millainen on hintataso Uudenmaan, Päijät- ja Kanta-Hämeen ok taloissa? Siis maaseudun ok taloissa?

Minä asun kesämökillä, talvet olleet liian kylmiä joten joutuu asumaan muuallakin.

Ihan askeettista, aurinkosähkö, otsalamppu,makuupusseja ym. Retkiveneellä paljon liikkeellä.

On ihanan rauhallista. Kerran viikossa käyn kaupassa hakemassa murkinaa ja juomavettä. Jääkaappi on kaivossa.Risusavottaa&polttopuita, jee.Autosta ei pääse eroon vaikka haluisinkin.

En halua korpeen asumaan, enkä maaseudullekaan.

Mieluummin maalle,kuin betoniseiniä katsomaan,pitää olla reviiriä,yksityisyyttä.Muissa maissa tosin lämpimissä ihmiset muuttan maille kasvattavat itse syötävänsä.Suomal.on ehkä herkkähipiäine kahtoo tvtä,sosiaalituet,ties mitkä juoksee.Eii hyvänen aika noin pitkää voi jatkua,miettikää kalliit vuokrat, asuminen ,muiden kukkaroa lihottaa,ite köyhtyy. Marjastaa,kalastaa ,sienestää.Saa kaiken itselleen.Elämä on lyhyt,kuluttaako sen sohvalla tvn ääressä vai samoillen metsissä..ite maalta syntyjää,mut etelää tie vei,en ikinä ole viihtynyt,työ pitää täällä..haaveilen vielä maalla asumisesta,oli siellä mitään tai ei..

itte oon maalla syntynykki !!! en muuttaisi mihinkään ! isoon kaupunkiin siellä / niissä ei uskaltaisi kulkea edes valoisalla ! ties mikä kuka aseistunu nainen voisi takana jahdata ! maalla ihmiset tuntee toisensa ! kaupulaiset saatte elannon maalta ym muuta !!! huomioikaa se !!! terveisiä eteläpohjanmaalta ! täällä on karja tiloja paljon !