Yksinäinen ja työtön mies on arvotonta roskaa

Höh. Oli siinäkin asiantuntija. Makeita sanoja, ilman mitään asiaa. Missä haavemaailmassa tuokin elää?

Eikö se mielen maailma ja fantasiat ole aivan yhtä todellinen tai jopa todellisempi kuin tämä missä fyysisesti ilmenemme. No ainakin onnellisempi jos niin haluaa.

Minkäköhän näköinen on riittämättömän näköinen?
Olisi kiva saada vastausta tähän.

Niin miksi sinä valitsisit työttömän miehen ? On sekin kysymys, minua ei taas haittasi sellaisine asia jos tiedän syyt työttömyyteen sillä nainen tänään tienaa omat rahansa eikä ole sidoksissa miehen työttömyyteen millään tavalla
Niin ettäjos johonkin ihastuu niin silloin ihmiseen ainoastaan

ite jo yli 60v ja ei voisi vähempää kiinnostaa mikään työssäolo enää :)

Tässä yhteiskunnassa ei järjestetä tarpeeksi niitä mahdollisuuksia järjestää töitä, niitä, jotka haluaisivat tehdä töitä.

Osa on tässä yhteiskunnassa yhteisöjen, yhteiskunnan, valtiovallan, järjestöjen, ja järjestelmien välinpitämättömyyden ja ulkopuolelle jättämisen seurauksena syrjäytynyt jo pysyvästi kelkasta ja yhteiskunnan toiminnasta. Ja jotkut ovat olleet oman yhteisönsä ja yhteiskunnan ulkopuolella jo useitakin vuosikymmeniä. Eikä kukaan heistä piittaa mitään.

Anonyymi kirjoitti:

Tässä yhteiskunnassa ei järjestetä tarpeeksi niitä mahdollisuuksia järjestää töitä, niitä, jotka haluaisivat tehdä töitä.

Osa on tässä yhteiskunnassa yhteisöjen, yhteiskunnan, valtiovallan, järjestöjen, ja järjestelmien välinpitämättömyyden ja ulkopuolelle jättämisen seurauksena syrjäytynyt jo pysyvästi kelkasta ja yhteiskunnan toiminnasta. Ja jotkut ovat olleet oman yhteisönsä ja yhteiskunnan ulkopuolella jo useitakin vuosikymmeniä. Eikä kukaan heistä piittaa mitään.

Lue lisää

Korjaus edelliseen tekstiin: Tässä yhteiskunnassa ei järjestetä tarpeeksi niitä mahdollisuuksia niille, jotka vielä haluavat tehdä töitä.

Anonyymi kirjoitti:

Korjaus edelliseen tekstiin: Tässä yhteiskunnassa ei järjestetä tarpeeksi niitä mahdollisuuksia niille, jotka vielä haluavat tehdä töitä.

Sitten on niinkin että tekevälle työtä löytyy aina, jos ei kotipaikkakunnalta niin muualta .äjoten se joka todella haluaa tehdä työtä saa sitä myöskin .

Anonyymi kirjoitti:

ite jo yli 60v ja ei voisi vähempää kiinnostaa mikään työssäolo enää :)

Minä jaksoin työntekoa kolme vuotta sen jälkeen kun pääsin eläkkeelle , ja menisi kyllä vieläkin töihin jos ei ikä laittaisi rajoja .
Työnteko pitää ihmisen pirteänä ja sosiaalisstikkin on kivaa kun on työkavereita
Mutta jos jää kotiin vaan siksi ettei työt huvita niin sekin on jonkun päätös . Meitä on moneksi

Anonyymi kirjoitti:

Korjaus edelliseen tekstiin: Tässä yhteiskunnassa ei järjestetä tarpeeksi niitä mahdollisuuksia niille, jotka vielä haluavat tehdä töitä.

Ei vissiin haluat että kunta edistyy jotenkin, taitaa olla kunnan valtuutetu saamatonta porukkaa kun eivät halua katsoa sitä että niin monet haluavat tehdä työtä vielä eläkeiänkin jälkeen

Huvittavinta kuitenkin on, että nämä vallanpitäjät ovat täsmälleen sitä samaa saastaa, eli ihmisiä.

Anonyymi kirjoitti:

Huvittavinta kuitenkin on, että nämä vallanpitäjät ovat täsmälleen sitä samaa saastaa, eli ihmisiä.

Juuri näin, muta heillä on kuitenkin rahaa, luultavimmin.

Olin jo ajatellut mainita samaisesta asiasta, jonka kyllä kerroit itsekin tekstisi loppupuolella.
Ehkä eniten asiaan vaikutti se itsetunnon kohoaminen, tapahtuu se sitten millä tavalla tahansa.
Sinun kohdallasi opiskelu ja muutto toiseen kaupunkiin. Pääsit aloittamaan niin sanotusti puhtaalta pöydältä, joka oli ratkaisevaa sinun kohdallasi.

Omasta kokemuksesta tiedän, miten suuresti se vaikuttaa ihan kaikkeen, kun saa itsetuntoa paremmaksi. Varmasti moni muukin on huomannut ja kokenut samaa omalla kohdallaan.
Niin kauan kuin itse pitää itseään arvottomana ja epäonnistuneena, niin kauan elämäkin tuntuu sellaiselta, voi tuntua, ettei kukaan muukaan arvosta ja välitä.
Itseensä tutustuminen ja asioiden oivaltaminen monelta eri suunnalta auttaa eteenpäin.

Anonyymi kirjoitti:

Olin jo ajatellut mainita samaisesta asiasta, jonka kyllä kerroit itsekin tekstisi loppupuolella.
Ehkä eniten asiaan vaikutti se itsetunnon kohoaminen, tapahtuu se sitten millä tavalla tahansa.
Sinun kohdallasi opiskelu ja muutto toiseen kaupunkiin. Pääsit aloittamaan niin sanotusti puhtaalta pöydältä, joka oli ratkaisevaa sinun kohdallasi.

Omasta kokemuksesta tiedän, miten suuresti se vaikuttaa ihan kaikkeen, kun saa itsetuntoa paremmaksi. Varmasti moni muukin on huomannut ja kokenut samaa omalla kohdallaan.
Niin kauan kuin itse pitää itseään arvottomana ja epäonnistuneena, niin kauan elämäkin tuntuu sellaiselta, voi tuntua, ettei kukaan muukaan arvosta ja välitä.
Itseensä tutustuminen ja asioiden oivaltaminen monelta eri suunnalta auttaa eteenpäin.

Lue lisää

Itsetunnon kohoamisella varmasti vaikutusta, mutta oli sillä ympäristölläkin ja etenkin sen vaihtamisella.

En aiemmassa viestissäni maininnut tarkemmin kokemastani koulukiusaamisesta. Vartuin pienellä paikkakunnalla ja jouduin ikäluokkani suosittujen tyyppien silmätikuksi jo alakoulussa. Minut eristettiin porukoista, kiusattiin sekä henkisesti että fyysisesti ja levitettiin juoruja ympäri kyliä jne.

Tuo kaikki romutti itsetunnon. Uskoin todella, että olen ruma, tyhmä jne. ja huonompi kaikessa kuin muut. Olen roskaa.

Lukion jälkeen olin pari vuotta työttömänä tuolla paikkakunnalla. Suljeuduin yksiööni enkä halunnut liikkua ulkona, sillä lähes jokainen vastaantulija oli vanha kiusaaja tai niiden kaveri. Jopa kaupan kassalla minulle naureskeltiin ja virnuiltiin (en kuvittele), oli töissä kiusaajia ja niiden tuttuja.

Kotona luin pääsykokeisiin jotta pääsen isoon kaupunkiin opiskelemaan. En saanut panostaa niihin haluamallani tavalla, kun TE-toimisto patisti minua työkokeiluihin esim. kauppoihin (kiusaajien pällisteltäväksi) ja hakemaan oman pikkupaikan koulutuspaikkoihin. Ei, en halunnut.

Tuo kierre ja kamala elämänvaihe tietty teki tapailusta vaikeampaakin. Se uudelle paikkakunnalle muutto pelasti monta asiaa, ja minä tosiaan onnistuin vaikka kukaan ei kykyihini uskonut.

Ja noissa virastoissa on oikeasti joukossa ihan ihmeellisiä asenteellisia virkailijoita. Kokemusta on.

Anonyymi kirjoitti:

Itsetunnon kohoamisella varmasti vaikutusta, mutta oli sillä ympäristölläkin ja etenkin sen vaihtamisella.

En aiemmassa viestissäni maininnut tarkemmin kokemastani koulukiusaamisesta. Vartuin pienellä paikkakunnalla ja jouduin ikäluokkani suosittujen tyyppien silmätikuksi jo alakoulussa. Minut eristettiin porukoista, kiusattiin sekä henkisesti että fyysisesti ja levitettiin juoruja ympäri kyliä jne.

Tuo kaikki romutti itsetunnon. Uskoin todella, että olen ruma, tyhmä jne. ja huonompi kaikessa kuin muut. Olen roskaa.

Lukion jälkeen olin pari vuotta työttömänä tuolla paikkakunnalla. Suljeuduin yksiööni enkä halunnut liikkua ulkona, sillä lähes jokainen vastaantulija oli vanha kiusaaja tai niiden kaveri. Jopa kaupan kassalla minulle naureskeltiin ja virnuiltiin (en kuvittele), oli töissä kiusaajia ja niiden tuttuja.

Kotona luin pääsykokeisiin jotta pääsen isoon kaupunkiin opiskelemaan. En saanut panostaa niihin haluamallani tavalla, kun TE-toimisto patisti minua työkokeiluihin esim. kauppoihin (kiusaajien pällisteltäväksi) ja hakemaan oman pikkupaikan koulutuspaikkoihin. Ei, en halunnut.

Tuo kierre ja kamala elämänvaihe tietty teki tapailusta vaikeampaakin. Se uudelle paikkakunnalle muutto pelasti monta asiaa, ja minä tosiaan onnistuin vaikka kukaan ei kykyihini uskonut.

Ja noissa virastoissa on oikeasti joukossa ihan ihmeellisiä asenteellisia virkailijoita. Kokemusta on.

Lue lisää

Sinulle on käynyt hyvin.
Tästäkin näkee, että ihminen voi selviytyä vaikeammistakin asioista, ja paikoista.
Kun mieli on alhaalla, varmasti tuntuu, ettei mistään enää voi tulla mitään.
Mutta sen ei tarvitse olla edes iso asia, joku pienikin muutos elämässä voi auttaa paljon, ja pystyy jatkamaan eteenpäin.

Ikävä ja kurjalta tuntuva elämäkin sisältää aina joitain positiivisia pilkahduksia, ne voivat vain jäädä huomaamatta, jos jatkuvasti voivottelee omaa kurjuuttaan.
Joskus ikävät kokemukset tuovat lisää vahvuutta ihmiselle. Huomaa itse, kuinka on taas kertaalleen selvinnyt jostakin vaikeammasta yli.

Kiusaaminen ei ole koskaan oikein. Se kertoo ainoastaan siitä, että sillä kiusaajalla on itsellään paha olla.
Ihminen, jolla on hyvä itsetunto ja on itsensä kanssa sinut, ei koe tarvetta kiusata muita.

Anonyymi kirjoitti:

Sinulle on käynyt hyvin.
Tästäkin näkee, että ihminen voi selviytyä vaikeammistakin asioista, ja paikoista.
Kun mieli on alhaalla, varmasti tuntuu, ettei mistään enää voi tulla mitään.
Mutta sen ei tarvitse olla edes iso asia, joku pienikin muutos elämässä voi auttaa paljon, ja pystyy jatkamaan eteenpäin.

Ikävä ja kurjalta tuntuva elämäkin sisältää aina joitain positiivisia pilkahduksia, ne voivat vain jäädä huomaamatta, jos jatkuvasti voivottelee omaa kurjuuttaan.
Joskus ikävät kokemukset tuovat lisää vahvuutta ihmiselle. Huomaa itse, kuinka on taas kertaalleen selvinnyt jostakin vaikeammasta yli.

Kiusaaminen ei ole koskaan oikein. Se kertoo ainoastaan siitä, että sillä kiusaajalla on itsellään paha olla.
Ihminen, jolla on hyvä itsetunto ja on itsensä kanssa sinut, ei koe tarvetta kiusata muita.

Lue lisää

Näin se on. Koulukiusaaminen voi jättää uhrille ikuiset henkiset traumat, joista ei välttämättä koskaan edes toivu. Itse olen toipunut ja päässyt elämässäni eteenpäin, mutta ne traumat tekee minusta ikuisesti hieman rikkinäisen ihmisen.

Mutta alkuperäiseen aiheeseen palaten. Monella nuorella naisella on sisäänrakennettu prinsessafantasia ja itsestä voidaan kuvitella liikoja. En kiellä etteikö tuo olisi nuorten miestenkin ongelma, minulla nuoruus meni itsensä kokoamisessa kiusaamisen takia.

Huomasin kyllä nuorena, miten naiset katselee minua nokkaa pitkin kun olin köyhä enkä niin suosittu. Nyt paljon vanhempana tilanne on eri. Johtuu varmasti siitä, että olen saanut asiani ja itsetuntoni kuntoon. Mutta myös siitä, että nyt ikäiseni naiset ovat aikuisia ja arvostavat muitakin asioita kuin ulkonäköä ja "statusta".

Onhan se teini-iän ja nuorten aikuisten deittailu vielä pinnallista. Minä en siitä elämästä saanut nauttia kun en kelvannut muiden silmissä sellaiseen. Onneksi olen aikuisena saanut vakaan parisuhteen, nuorena ehkä etsin kumppania vääristä paikoista ja hain seuraa vääränlaisista ihmisistä.

Anonyymi kirjoitti:

Näin se on. Koulukiusaaminen voi jättää uhrille ikuiset henkiset traumat, joista ei välttämättä koskaan edes toivu. Itse olen toipunut ja päässyt elämässäni eteenpäin, mutta ne traumat tekee minusta ikuisesti hieman rikkinäisen ihmisen.

Mutta alkuperäiseen aiheeseen palaten. Monella nuorella naisella on sisäänrakennettu prinsessafantasia ja itsestä voidaan kuvitella liikoja. En kiellä etteikö tuo olisi nuorten miestenkin ongelma, minulla nuoruus meni itsensä kokoamisessa kiusaamisen takia.

Huomasin kyllä nuorena, miten naiset katselee minua nokkaa pitkin kun olin köyhä enkä niin suosittu. Nyt paljon vanhempana tilanne on eri. Johtuu varmasti siitä, että olen saanut asiani ja itsetuntoni kuntoon. Mutta myös siitä, että nyt ikäiseni naiset ovat aikuisia ja arvostavat muitakin asioita kuin ulkonäköä ja "statusta".

Onhan se teini-iän ja nuorten aikuisten deittailu vielä pinnallista. Minä en siitä elämästä saanut nauttia kun en kelvannut muiden silmissä sellaiseen. Onneksi olen aikuisena saanut vakaan parisuhteen, nuorena ehkä etsin kumppania vääristä paikoista ja hain seuraa vääränlaisista ihmisistä.

Lue lisää

Jep.

Teinitytöt tykkää pahoista pojista. Pojilla joilla on kavereita ympärillä ja hyvä maine yhteisössä.

Usein se maine ja status on pelkkää kuorta ja kaveritkin teennäisiä kaksinaamoja.

Aikuisena sitä oppii arvostamaan ihmisen oikeita piirteitä eikä teeskentelyä. Pahat pojat myös sellaisia että niiden kanssa oikeasti vaikea luoda mitään vakaata elämää.

Anonyymi kirjoitti:

Jep.

Teinitytöt tykkää pahoista pojista. Pojilla joilla on kavereita ympärillä ja hyvä maine yhteisössä.

Usein se maine ja status on pelkkää kuorta ja kaveritkin teennäisiä kaksinaamoja.

Aikuisena sitä oppii arvostamaan ihmisen oikeita piirteitä eikä teeskentelyä. Pahat pojat myös sellaisia että niiden kanssa oikeasti vaikea luoda mitään vakaata elämää.

Lue lisää

Moni nuori nainen on mielestään prinsessa. Prinsessalle pitää järjestää sirkushuveja ja prinsessaa pitää palvella.

Anonyymi kirjoitti:

Moni nuori nainen on mielestään prinsessa. Prinsessalle pitää järjestää sirkushuveja ja prinsessaa pitää palvella.

Monilla on itsetunto alhaalla, kun haluaisivat olla prinsessoja, mutta eivät sitten olekaan.
Ei kenenkään tarvitse olla sitä taikka tätä, riittää kun on oma itsensä.

Anonyymi kirjoitti:

Olin jo ajatellut mainita samaisesta asiasta, jonka kyllä kerroit itsekin tekstisi loppupuolella.
Ehkä eniten asiaan vaikutti se itsetunnon kohoaminen, tapahtuu se sitten millä tavalla tahansa.
Sinun kohdallasi opiskelu ja muutto toiseen kaupunkiin. Pääsit aloittamaan niin sanotusti puhtaalta pöydältä, joka oli ratkaisevaa sinun kohdallasi.

Omasta kokemuksesta tiedän, miten suuresti se vaikuttaa ihan kaikkeen, kun saa itsetuntoa paremmaksi. Varmasti moni muukin on huomannut ja kokenut samaa omalla kohdallaan.
Niin kauan kuin itse pitää itseään arvottomana ja epäonnistuneena, niin kauan elämäkin tuntuu sellaiselta, voi tuntua, ettei kukaan muukaan arvosta ja välitä.
Itseensä tutustuminen ja asioiden oivaltaminen monelta eri suunnalta auttaa eteenpäin.

Lue lisää

Usein on oltava valmis muuttamaan paikka kuntaa kun saa ehkä hyvän työpaikan muualta .siis töitä kyllä on olemassa

Anonyymi kirjoitti:

Monilla on itsetunto alhaalla, kun haluaisivat olla prinsessoja, mutta eivät sitten olekaan.
Ei kenenkään tarvitse olla sitä taikka tätä, riittää kun on oma itsensä.

Kellä nuorella ihmisellä nyt muka olisi prinsessa haluja, hullua luullakkin sellaista. Nuoret naiståetbtänään tietävät arvonsa eivätkä ala kenenkään kotiapulaiseksi, sillä usein heillä,on työpaikka minne menevät joka päivä , sellaisi prinsessoja he ovat kovia tekemään työtä ja ottavat osaa sosiaalisiin juttuihin kotipaikallaan

Anonyymi kirjoitti:

Monilla on itsetunto alhaalla, kun haluaisivat olla prinsessoja, mutta eivät sitten olekaan.
Ei kenenkään tarvitse olla sitä taikka tätä, riittää kun on oma itsensä.

Monella nuorella naisella on huono itsetunto, jota pönkitetään ylimielisellä käytöksellä. Monella helpottuu iän myötä.

TAIDAT OLLA VIELÄ NUORI MIES, USKO VAIN KAIKKI JÄRJESTYY. NAISET EI EHKÄ AINA KATSO MIEHEN ULKONÄKÖÄ, VAIN SYDÄNTÄ.

Anonyymi kirjoitti:

TAIDAT OLLA VIELÄ NUORI MIES, USKO VAIN KAIKKI JÄRJESTYY. NAISET EI EHKÄ AINA KATSO MIEHEN ULKONÄKÖÄ, VAIN SYDÄNTÄ.

Juuri näin. Tosin voi olla, että tässä eri ikäluokat neuvovat tai komppaavat nuorempaansa, en ainakaan koskaan muista omassa nuoruudessani kenenkään väittäneen minkään meidän ikäpolven naisten halunneen olla mitään prinsessoja. Toivotaan kuitenkin, ettei koko nuoriso ole aivan pinnallista sieluun asti, ja mieleltään hyvä mies huomataan arvostaen.

Anonyymi kirjoitti:

Juuri näin. Tosin voi olla, että tässä eri ikäluokat neuvovat tai komppaavat nuorempaansa, en ainakaan koskaan muista omassa nuoruudessani kenenkään väittäneen minkään meidän ikäpolven naisten halunneen olla mitään prinsessoja. Toivotaan kuitenkin, ettei koko nuoriso ole aivan pinnallista sieluun asti, ja mieleltään hyvä mies huomataan arvostaen.

Lue lisää

Nykyään nuoret naiset ovat pinnallisia. Tämä nykyajan Instagram -kulttuuri vielä ruokkii sitä ja itsestään epävarmat nuoret naiset pönkittävät heikkoa itsetuntoaan ylimielisellä käytöksellä.

Pahinta on Onlyfans, jossa nuoret naiset tekevät käytännössä pornoa. Nostattaa ehkä egoa hetkellisesti, mutta eivät tajua mitä tuo vaikuttaa pitkässä juoksussa.

Sitten itketään kun unelmien prinssiä ei löydy.

Maailma on aika toksinen paikka nykyään. Onneksi en ole enää kovin nuori.

Anonyymi kirjoitti:

TAIDAT OLLA VIELÄ NUORI MIES, USKO VAIN KAIKKI JÄRJESTYY. NAISET EI EHKÄ AINA KATSO MIEHEN ULKONÄKÖÄ, VAIN SYDÄNTÄ.

Nuorena vastakkaisen sukupuolen tapailu on valitettavasti usein pinnallista. Iän myötä helpottaa ja ihmiset oppivat arvostamaan aitoja asioita ihmisessä, ei vain ulkokuorta.

Anonyymi kirjoitti:

Monilla on itsetunto alhaalla, kun haluaisivat olla prinsessoja, mutta eivät sitten olekaan.
Ei kenenkään tarvitse olla sitä taikka tätä, riittää kun on oma itsensä.

On sekin kuvitelma, ei kukaan nuori nainen elättele mitäänprinsessa haaveita kaikilla on niin paljon muutakin tekemistä. Harrastavat useita asioita, siis naisen elämä ei ole enään samaa kun 50 vuotta sitten, he tienaavat elantonsa itse. Ja eivät ole riippuvaisia taloudellisesti miehestä . Sitä kun ei moni mies ymmärrä .

Anonyymi kirjoitti:

Monella nuorella naisella on huono itsetunto, jota pönkitetään ylimielisellä käytöksellä. Monella helpottuu iän myötä.

Ylimielisellä käytöksellä ?????
Naiset ovat itsenäisiä nyky yhteiskunnassa, ei se mitään ylimielisyyttä ole, eivät tarvitse miestä pönkittämään itseluottamustaan kuten kauan sitten.
Valitsevat seuransa ihan itse. Äei nykyään ole mikään ” onnen potku” saada itselleen mies kuten ennenvanhaan .
Naisilla on omia harrastuksia ja sekös näitä vanhoillisia ottaa nuppiin, kun heitä ei lasketa mitenkään että olisivat jotain luomakunnan kruunuja . Tasarvo naisten ja miesten välillä on tätä päivää

Anonyymi kirjoitti:

TAIDAT OLLA VIELÄ NUORI MIES, USKO VAIN KAIKKI JÄRJESTYY. NAISET EI EHKÄ AINA KATSO MIEHEN ULKONÄKÖÄ, VAIN SYDÄNTÄ.

Kamalaahan se olisi jos ihminen olis niinpinnallinen että olisi yhdessä jonkun kanssa ainoastaan ulkonäön vuoksi. Se on itse ihminen joka on tärkein, siisti ulkonäkö ole mikään vetonaula nykyisin, vaan kiva luonne ja kunnollinen käyttäytyminen

Anonyymi kirjoitti:

Ylimielisellä käytöksellä ?????
Naiset ovat itsenäisiä nyky yhteiskunnassa, ei se mitään ylimielisyyttä ole, eivät tarvitse miestä pönkittämään itseluottamustaan kuten kauan sitten.
Valitsevat seuransa ihan itse. Äei nykyään ole mikään ” onnen potku” saada itselleen mies kuten ennenvanhaan .
Naisilla on omia harrastuksia ja sekös näitä vanhoillisia ottaa nuppiin, kun heitä ei lasketa mitenkään että olisivat jotain luomakunnan kruunuja . Tasarvo naisten ja miesten välillä on tätä päivää

Lue lisää

Saako tämän tasa-arvon tulkita myös niin, että miehellä on täysi oikeus etsiä rikasta puumaa itselleen?

Anonyymi kirjoitti:

Saako tämän tasa-arvon tulkita myös niin, että miehellä on täysi oikeus etsiä rikasta puumaa itselleen?

Kukaan ei kiellä etsimästä haluamaansa.
Eri asia sitten, jos hyväksikäyttömielessä rikkaammista haaveilee...ei ole tervettä.

Anonyymi kirjoitti:

Kukaan ei kiellä etsimästä haluamaansa.
Eri asia sitten, jos hyväksikäyttömielessä rikkaammista haaveilee...ei ole tervettä.

Liekkö se sitten se syy, miksi ihmiset sanoo että tinderi ei toimi, vaikka sen kuinka pelaisi läpi.

Anonyymi kirjoitti:

Ylimielisellä käytöksellä ?????
Naiset ovat itsenäisiä nyky yhteiskunnassa, ei se mitään ylimielisyyttä ole, eivät tarvitse miestä pönkittämään itseluottamustaan kuten kauan sitten.
Valitsevat seuransa ihan itse. Äei nykyään ole mikään ” onnen potku” saada itselleen mies kuten ennenvanhaan .
Naisilla on omia harrastuksia ja sekös näitä vanhoillisia ottaa nuppiin, kun heitä ei lasketa mitenkään että olisivat jotain luomakunnan kruunuja . Tasarvo naisten ja miesten välillä on tätä päivää

Lue lisää

Tässä esimerkki nuoren naisen ylimielisesti käytöksestä.

Kyllä ne sen prinssin haluaa kustantamaan ravintolaillalliset ja ostamaan koruja. Ja sitten itketään somessa kun sitä prinssiä ei löydy.

Anonyymi kirjoitti:

Liekkö se sitten se syy, miksi ihmiset sanoo että tinderi ei toimi, vaikka sen kuinka pelaisi läpi.

Tinder on hirveä. Sinkkuna kun selasin sitä, löytyi vain gold diggereitä ja syrjäytyneitä.

Anonyymi kirjoitti:

Tinder on hirveä. Sinkkuna kun selasin sitä, löytyi vain gold diggereitä ja syrjäytyneitä.

En ole koskaan käyttänyt Tinderiä, enkä käytä.

Tavallaan on typerää aina ajatella, että raha ja rikkaudet muuttaisi kaiken paremmaksi.
Onhan raha toki helpottava tekijä elämässä, mutta se ei ratkaise kaikkea.
Elämään sisältyy paljon muutakin kuin mahdollinen mammona.

Ja jos olisi joku ökyrikas, niin ihmissuhteet voisivat tuntua vielä vaikeammilta, saattaisi koko ajan olla epäilys, ovatko muut kanssani vain sen takia, kun olen rikas.
Tykkäävätkö ja rakastavatko ihmiset minua vai rahojani.

Olen tyytyväinen, etten ole rikas. Kunhan toimeen tulee, se riittää.

Kyllä pitää ollakin rahaa kun perustaa perheen , lasten eläminen maksaa paljon vaatteet, harrastukset, ja muut menot mitä tulee kun hommaa perheen jossa on muutama lapsi .
Niin että ei nykyaikana hommata lapsia jos ei ole talous kunnossa

Anonyymi kirjoitti:

Tavallaan on typerää aina ajatella, että raha ja rikkaudet muuttaisi kaiken paremmaksi.
Onhan raha toki helpottava tekijä elämässä, mutta se ei ratkaise kaikkea.
Elämään sisältyy paljon muutakin kuin mahdollinen mammona.

Ja jos olisi joku ökyrikas, niin ihmissuhteet voisivat tuntua vielä vaikeammilta, saattaisi koko ajan olla epäilys, ovatko muut kanssani vain sen takia, kun olen rikas.
Tykkäävätkö ja rakastavatko ihmiset minua vai rahojani.

Olen tyytyväinen, etten ole rikas. Kunhan toimeen tulee, se riittää.

Lue lisää

Sehän se onkin parasta kun toimeen tulee , ja raha saattaa antaa jonkinlaisen turvallisuuden tunteen mutta ei tee ketään onnelliseksi mitenkään.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä pitää ollakin rahaa kun perustaa perheen , lasten eläminen maksaa paljon vaatteet, harrastukset, ja muut menot mitä tulee kun hommaa perheen jossa on muutama lapsi .
Niin että ei nykyaikana hommata lapsia jos ei ole talous kunnossa

Lue lisää

Niin pitää. Pahimpia on ne, jotka tekee lapsia vaikka ei ole rahaa ja työtä. Sitten oletetaan että yhteiskunta maksaa kaiken. Siinä lapsikin oppii pummiksi.

Anonyymi kirjoitti:

Sehän se onkin parasta kun toimeen tulee , ja raha saattaa antaa jonkinlaisen turvallisuuden tunteen mutta ei tee ketään onnelliseksi mitenkään.

Sanotaan, että raha ei tuo onnea. Kyllä se luo turvan ja helpottaa elämää kun sitä on tarvittaviin menoihin ja joskus johonkin ylimääräiseenkin.

Rahattomuus se vasta onnettomaksi tekee ja tukea et saa kelalta edes välttämättömiin menoihin välttämättä. Kokemusta on kun olin nuorena työtön. Koulukiusaamisen aiheuttamien traumojen takia, sitten siihen päälle sossutanttojen kiusaus ja ongelmieni vähättely.

Oman elämänsä sepällä voi olla piileviä kykyjä.

Nykypäivänä tuo taitaa aika iso ongelma ollakin, että katsotaan liikaa ympärille, kadehditaan muita, jos jollain menee paremmin.
Tai jos menee paremmin, niin halveksitaan ja kiusataan heikompiaan.

Toki on hyvä katsella myös ympärille, mutta itsensä vertaaminen toisiin ei kannata.

Ei niin, mutta kummasti se helpottaa tapailua. Työttömänä se tyssäsi heti siihen kun nainen kysyy, mitä teet työksesi ja sanot olevasi työtön.

Anonyymi kirjoitti:

Ei niin, mutta kummasti se helpottaa tapailua. Työttömänä se tyssäsi heti siihen kun nainen kysyy, mitä teet työksesi ja sanot olevasi työtön.

Tottahan tuo. Ei voi kiistää. Pariutuminen on joillekin yhtä helppoa kuin hengittäminen ja toisille se on rakettitiedettä. Jaksoin opiskella tätä rakettitiedettä jonkun aikaa mutta enpä koskaan valmistunut. Liian vaikeaa minulle. Täytyy vain hyväksyä. Onnea kaikille jotka onnistuivat edes tyydyttävästi.

Anonyymi kirjoitti:

Tottahan tuo. Ei voi kiistää. Pariutuminen on joillekin yhtä helppoa kuin hengittäminen ja toisille se on rakettitiedettä. Jaksoin opiskella tätä rakettitiedettä jonkun aikaa mutta enpä koskaan valmistunut. Liian vaikeaa minulle. Täytyy vain hyväksyä. Onnea kaikille jotka onnistuivat edes tyydyttävästi.

Lue lisää

Minä onnistuin vasta kolmekymppisenä. Nuorempana siitä ei tullut mitään. Johtuu osittain siitä, että nuoruuteen osui työttömyysjakso ja ongelmat itsetunnon kanssa (se vuosia jatkunut ja vähätelty koulukiusaaminen) sekä se, että nuorten naisten odotukset olivat jotain ihan muuta mitä kykenin täyttämään.

Enää en deittailumaailmaan lähtisi, se maailma ei sovi minulle.

Tai kavereille. Minulla ei edes ole kavereita enkä tiedä, missä välissä ehtisin edes nähdä sellaisia.

Työ, kotityöt ja parisuhde vie kaiken ajan. Ja introverttina kaipaan myös omaa oleskelua.

En niitä kavereita kaipaa. Nuorena oli "kavereita", oikeasti kaksinaamaisia kiusaajien hännystelijöitä.

On aikaa köyriä eikä steressistä tietoakaan , jos jollain itsetunto ongelmia on vika korvienvälissä , köyhien pitää töitä tehdä .