En tahdo omistaa mun ystävääni, kun vain sitä rakastaa jota ei kokonaan omista.
Päinvastoin toivon että hänellä on tarpeeksi muitakin kavereita ja kaikkea turvallisuutta ja hyvänäpitoa ym. Toivon että hän on onnellinen, vaikka varsinaisen puolisonsa kanssa kuten minäkin tahollani olen omani kanssa.
Ei siis ole sen enempää tahtoa kuin oikeuttakaan olla ystävästäni mustasukkainen. Ei tule mieleenkään alkaa kiukutella, jos tätä vaikka pusutellaan jossakin - se nyt ei vaan kuulu mulle eikä mustasukkaisuuden peikko pure.
Mutta kerran tämä oli jonkun kanssa tilanteessa, josta päättelin että toinen kaveri olisi tärkeämpi kuin minä.
Ei mustasukkaisuutta mutta sellaista kylmää ja aika kovaa kipua tunsin sisälläni. Menihän se siitä ohi, kun hän lopulta tuli minun luokseni mutta mitenhän se tapaus sitten satutti niin.
Päinvastoin toivon että hänellä on tarpeeksi muitakin kavereita ja kaikkea turvallisuutta ja hyvänäpitoa ym. Toivon että hän on onnellinen, vaikka varsinaisen puolisonsa kanssa kuten minäkin tahollani olen omani kanssa.
Ei siis ole sen enempää tahtoa kuin oikeuttakaan olla ystävästäni mustasukkainen. Ei tule mieleenkään alkaa kiukutella, jos tätä vaikka pusutellaan jossakin - se nyt ei vaan kuulu mulle eikä mustasukkaisuuden peikko pure.
Mutta kerran tämä oli jonkun kanssa tilanteessa, josta päättelin että toinen kaveri olisi tärkeämpi kuin minä.
Ei mustasukkaisuutta mutta sellaista kylmää ja aika kovaa kipua tunsin sisälläni. Menihän se siitä ohi, kun hän lopulta tuli minun luokseni mutta mitenhän se tapaus sitten satutti niin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Sitähän se on, josta se lähtee. Kaikki päällepäin näkyvät ja suuttumisen tunteet on sulta pois mutta ensinhän sitä tuntee kipua kun haluaisi toisen omistaa. Ehkäpä joku psykologi Mengele osaisi aivopestä meidät tunteettomiksi roboteiksi.
Parisuhteeseen kuuluu aina ripaus tervettä mustasukkaisuutta.