Tulipahan mieleeni mielipahan ja hyvänmielen aiheuttamat muutokset ihmisessä.
Asiat muuttuvat monasti mielialan mukana.
Olin äskettäin paikassa jossa nuoriso piti hauskaa lähistöllä nauraen ja kikattaen.
Itse olin eräästä asiasta pahoilla mielin ja tuntui oikein korviin koskevan tuo meteli.
Ei kauaakaan kun itselleni sattui yksi hauska tapaus ja senjälkeen kuulosti tuo nuorisonkin hauskanpito aivan siedettävältä.
Kuuntelin... ja totesin... nauruhan oli iloa pulppuilevaa ja veti minutkin mukaansa... hymyilin aikaisemmalle kiusaantumiselleni.
Näin on monasti,miksi kuitenkin näytämme oppivan ja kasvavan ihmisinä nopeimmin vastoinkäymisten ja kolhujen kautta. Tuntuu jopa siltä, että laiskistumme, kun meidän rajojamme ei koetella eikä sietokykyämme venytetä.
Jotkut ovat kuitenkin, erikoistuneet päänsä hakkaamiseen kiviseinään yhä uudelleen. He eivät tahdo oppia vaikeuksistaan. He sanovat, että elämä on kovaa ja kohtelee heitä kaltoin.
Mutta eihän kiviseinä tee mitään muuta kuin seisoo paikallaan.
Ehkäpä se kuitenkin vähän ihmettelee, kun me yhä uudelleen rynnimme sitä kohti ja pamautamme ohimomme kipeästi sen sileään pintaan.
Myönteinen ajattelu on taas voimavara, jonka oikein oivaltaminen saa elämän sädehtimään ennenkokemattomalla tavalla.
Minun on ainakin tunnustettava, että monasti jopa toisten mielipiteet tälläkin palstalla tuntuvat sellaisilta, millainen mielialani milläkin hetkellä on.
Tällaisia ajatuksia mietiskelen näin illan alkaessa muuttua yöksi.
Asiat muuttuvat monasti mielialan mukana.
Olin äskettäin paikassa jossa nuoriso piti hauskaa lähistöllä nauraen ja kikattaen.
Itse olin eräästä asiasta pahoilla mielin ja tuntui oikein korviin koskevan tuo meteli.
Ei kauaakaan kun itselleni sattui yksi hauska tapaus ja senjälkeen kuulosti tuo nuorisonkin hauskanpito aivan siedettävältä.
Kuuntelin... ja totesin... nauruhan oli iloa pulppuilevaa ja veti minutkin mukaansa... hymyilin aikaisemmalle kiusaantumiselleni.
Näin on monasti,miksi kuitenkin näytämme oppivan ja kasvavan ihmisinä nopeimmin vastoinkäymisten ja kolhujen kautta. Tuntuu jopa siltä, että laiskistumme, kun meidän rajojamme ei koetella eikä sietokykyämme venytetä.
Jotkut ovat kuitenkin, erikoistuneet päänsä hakkaamiseen kiviseinään yhä uudelleen. He eivät tahdo oppia vaikeuksistaan. He sanovat, että elämä on kovaa ja kohtelee heitä kaltoin.
Mutta eihän kiviseinä tee mitään muuta kuin seisoo paikallaan.
Ehkäpä se kuitenkin vähän ihmettelee, kun me yhä uudelleen rynnimme sitä kohti ja pamautamme ohimomme kipeästi sen sileään pintaan.
Myönteinen ajattelu on taas voimavara, jonka oikein oivaltaminen saa elämän sädehtimään ennenkokemattomalla tavalla.
Minun on ainakin tunnustettava, että monasti jopa toisten mielipiteet tälläkin palstalla tuntuvat sellaisilta, millainen mielialani milläkin hetkellä on.
Tällaisia ajatuksia mietiskelen näin illan alkaessa muuttua yöksi.
Vastaukset 21
Vanhimmat
taitaa olla ainut eläin (tarkemmin sanottuna nisäkäs)joka pystyy tuntemaan ja käsittelemään monimutkaisempia tuntemuksia kuin pelkkä kipu ja pelko. Sellaisia korkeampia(?) tunteita kuin ilo, suru, kateus, anteeksianto jne...
Tosin, aivan varma en kuitenkaan tuosta ole sillä eikös yksin jätetty koira tunne jonkinlaista surua taikka kaipausta isäntäänsä kohtaan ja rupea naapureiden harmiksi ulisemaan.
Koiraihmiset voisivat varmaan valaista asiaa paremmin noista koirien "tunteista"...
Anyway, enempiä spekuloimatta ihmisen ja eläinten välisiä eroja sanompa vain että tunteista (ja varsinkin negatiivisista) voi oppia todella paljon jos hallitsee niiden käsittelemisen.
Ei nimittäin pitemmän päälle ole kovin terveellistä paukuttaa päätä siihen kiviseinään.
Pää kun tuppaa (ainakin useimmilla meistä) olemaan betoniseinää pehmeämpi :D
Minä se hakkaan päätäni seinään jatkuvasti.
Liian pehmeä on pääni, ja sydämeni kiveksi muuttunut.
On helppo nähdä itsessään ja lähellään esimerkkejä, mitä kivisydän voisi tarkoittaa.
Kivinen sydämeni on jähmettynyt paikalleen, se ei enää sykähdä millekään,
se ei hypähdä kurkkuun ilosta tai pelosta.
Sydämeni on jähmettynyt vanhoihin tapoihin, rutiineihin,
mutta ei tunne niitä omikseen.
Vaikka kuinka hyppelisi polvelta toiselle, sylistä syliin
ei kivisydän pehmene, koska päätä seinään hakatessa ihmismielikin kovettuu.
Tämä meni nyt taas omaa itseäni kuvaavaksi, mutta kun joku viisas kirjoitteli etten saa kirjoittaa ME-muodossa.
Moikataan kun tavataan jossain tuolla tois'puol jokkee.
Noi voi kurja...
Mitenköhän sen semmoisen murikan saisi pehmenemään..
Eikös kuitenkin pikkasen lämmitä mieltä kun kevät tulla posottaa ja ilmat paranee ? Eilenkin oli niin aurinkoinen päivä että oikein häikäisi lenkkiä vetäessä.
Kyl sun fiiulin nyt jottain tarttis tehdä sille betoni möhkäleelle rinnassas. Käy vaikka Auran nuorisotalolla tanssahtelemassa..
Nähdään täl'puolel (vai oliko se nyt tois'puol ?) jokkee. Koskaan muista kumpi on kumpi....
Tottahan se on,että surullisena voi kokea toisten ilon häiritsevänä,tai ei sillä hetkellä jaksa osallistua.Mutta on kyllä niinkin,että ilo tarttuu vääjäämättä,vaikka ei aina tiedä mistä jotkut (junassa esim.)ilotsevat.Nauravien kasvojen elämänilo kun loistaa niin,että itsekin tulee hyvälle tuulelle:)
On kuin elämänilo vapauttaisi meissä energiaa,ja mikäpä on ihanampaa kuin nauraa oikein sydämmensä pohjasta!Kun ollaan siinä iässä,jolloin kynttilät synttärikakkuun tulevat kallimmaksi kuin kakku,on parasta olla huumorilla varustettu. sinisirkku.
Toivottelen teille kaikille Hyvää Ystävän päivää.
Olipa ystävällistä.Samaa sinullekin toivottaa sinisirkku :)
Mikä voima saa ihmisen kylvämään ympärillensä vain pahaa mieltä?
Ilkeät sanat ja niiden takana vihamielisyys, ne saavat vastaanottajan mielen matalaksi, ja se kai sanojan tarkoituskin on.
Keskustelin erään henkilön kanssa, hän oli erittäin masentunut avopuolisonsa elämäntavan johdosta ja kertoi jokapäiväisistä vihan purkauksista. Sellainen elämä on raskasta. Hän tiedosti tilanteensa; Hän antaa toiselle mahdollisuuden elää tavallaan. Jos hän kykenisi irtautumaan tuosta liitosta, hänen oma elämsä olisi rauhallisempaa ja vapaampaa. Mutta; Eihän sitä voi kadulle heittää, sanat ovat tuttuja, moni ajattelee samoin ja antaa toisen terrorisoida kodissa.
Häntä voin tukea vain sanoilla, kehoittaa valitsemaan, joko siinä ilmapiirissä, henkisen väkivallan alla, tai valitsemalla oman tien.
Pahan mielen saa usein juuri toisen ihmisen sanojen vuoksi. Samoin ilo, sekin löytyy sanoista, ystävällisyydestä ja myötäelämisestä.
Mistä löytyisi niitä ilon helmiä joka päivä?
Jokaiseen päivään sisältyy ainakin viisi asiaa joista voi tuntea iloa. Jos opimme mielessämme katsomaan ensiksi ne iloiset hetket, tuntuu kuin pahaa mieltä olisi joukossa vain pieni hippunen.
Niitä hyvän mielen hetkiä etsimme usein täältä sivuiltakin. Joskus löytyykin!
Lahjoitathan hyvän mielen jollekin lähimmäisellesi tänäänkin.
että mille v*tun lähimmäisille ?
Minun puolestani kaikki "lähimmäiset" saa suksia suolle!
Mitä hyvään tahtoon tulee: "Kaik´ men eikä piisannakaan!"
Olen käymässä läpi näitä palstakeskusteluja ja katselin olisikohan mihinkään mitään sanottavaa.
Arvelin, että ei, sillä kaikki meidän naisten jututhan ovat vaan sellaista tyhjien tynnyreiden kolinaa, vai miten se meni?
Nyt kuitenkin tähän hyvän ja pahanmielen ketjuun tultuani huomasin nuoren herra ZOZin pahantuulen purkauksen ja utelias kun olen niin kysäisenpähän, että onko HÄN vain väsynyt ja sentähden kiukkuinen, vai ovatko 'lähimmäiset' tehneet jotain väärää ja pahaa lemmikkipojullemme?
Ei tässä kiireen ja stressin keskellä elämä välttämättä hymyile itse kullekaan, mutta eteen päin vain on rämmittävä!
Tsemppiä!
Huomenna voi olla jo parempi päivä!
Vai oletko muuten pahalla tuulella?
Voi ZOZ-poikaseni, sinua on taidettu joskus
kurjasti kohdella, kun lähimmäisesi toivotat
jonnekin hornan tuuttiin.
Tule tänne mummon kainaloon , taputtelen mielipahasi
maailman tuuliin.
Vielä ei ole myöhäistä sinun iässäsi hankkia uusia lähimmäisiä,
toista se on tällaisella vanhuksella.
Itketään yhdessä... nyyhh...nyyhhh.
ihmettelen.
Ei kai tämä ole tartuntaa näistä muista jutuista.
Koetahan nyt rauhoittua ja tule tänne ,hyssytellään ja taputellaan,kyllä se siitä
Kaltoin on joku ZOZ:sia nyt kohdellut,aurinko nousee huommenakin,,,usko vaan.
ei muijat nyt hyssyttelyt ja taputtelut paljoa auta...
Mennyt viimosetkin rippeet "lähimmäiseen" luottamisesta!
Taidampa painua ulos ja kuristan jonkun...
Nykyään on täältä melkein saanut vain pahaa mieltä luettavakseen, eikä aina sitäkään.
Mutta on aina joitain kohtia jossa saa sellaisen
kuvan että joku aina välittää.
En tiedä mutta olisikin liian auvoista jos ees täällä pidettäisiin yhtäköyttä yhdistystä.
Aina kuitenkin jotkut jäävät varjoon, miksikä emme anna kirjoittaa jokaisen niin kuin haluaa.
Onkohan tämä minulta kyynisyyttä, kun ajattelen tälläistä, olenhan itse kokenut täällä yhtä ja toista.
En todellakaan enää usko tuohon sefuunkaan, on liian innokas postamaan hyviäkin kirjoituksia.
Mutta en nyt jaksa enempää katsotaan huomenna mitä on taas poistettu ja mitä ei.
Mutta toivon että te pysytte täällä näillä palstoilla, ja vielä huumori mielellä.
Hyvät yöt teille kaikille. Ja kohentakaa mielenne iloitsemaan jokaisesta uudesta päivästä.
Pistäkää pahamieli säkkiin ja upottakaa järveen.
älä käsiksi käy,kyllä on nyt tiukkana poika.
Muijitteletkin,no yritän samaistaa mielialasi.
Usko vanhaa ,kaikella on tapana korjaantua,kun yön yli nukutaan.
Kerro huolesi ystävälle,sekin helpottaa.
Olen pahoillani puolestasi,harmisi on varmasti todellinen,auttaa en voi,ikävä kyllä.
Hei ZOZ.
Huolestuin, kun sinulla oli niin huono päivä eilen. Onko maailmasi jo vähän kirkastunut. Come on! Kaikki selviää!
Minä lähetin kyllä sinulle semmoisen,
etkö saanut? vai miksi ihmeessä kuvittelet lähimmäistesi sinua pettäneen.
Et vain tullut kanssani kilistelemään......
Ei, en minä mitään korttia ole saanut.
Siis yrititkö lähettää kortin siten että vastasit siihen minun lähettämääni tervehdysviestiin ?
Sitten sen olisi kyllä pitänyt onnistua...Outoa..
Sellaistahan osoitetta ei olekaan kuin "[email protected]"
Ainoastaan SkillaN, Ellumari ja sinä tiedätte oikean osoitteen.
Kiitos
koska en osannut laittaa fiiulin postin kanssa sitä kuvaa näkyviin.
Lähetin omalla SP-osoitteellani, se on tuolla edelleenkin tallessa joten voin vaikka lähettää näin jälkeenpäin
Laitoin oikean osoitteesi, mutta kerran se tulla tupsahti takaisin, toisen kerran jäi "sille tielleen".
Voi varmaan johtua siitä että en ole ikuisuuteen siivonnut lokeroa.
Täytyy vähän karsia vanhoja viestejä...
Tulihan se sittenkin sieltä !
Söpö :)
Juu maistuis kyllä mutta ehkei kuitenkaan enää tänään. Myöhemmin sitten :)
Hyviä unia!