elämänne aikana ja johtiko se tunne mihinkään. Mistä sen rakastumisen tunteen tunnistaa.
Monta kertaa olette rakastunut?
28
691
Vastaukset
- withorwithoutyouu
Ei sen kanssa voi elää
- ikäväjuttu
Rehelisesti 1-3, viimeisin on jotain ihan muuta todellista. Miksi muten kysyt ja olet ilmeisesti nainen?
- Viikkokahdeksan
Kerran, muut ei ole tuntuneet läheskään samalta. Niissä on huuma laantunut parissa kuukaudessa. Hän oli ensirakkauteni. Opiskelut erotti meidät aikanaan kauaksi toisistamme. Nyt hän bongas mut facesta ja kaikki se ihana vyöryy hyökyaallon tavoin mieleen kun yhdessä muistellaan. Jutellaan ja viestitään joka päivä. Ja hän jo myönsi ikävöivänsä mua. Treffejä nyt sovitaan talvilomalle. Mietin vaan että onkohan vielä yhtä kiihkeä ja ihana sängyssä.
Kaikkia tyyppejä en edes jalsa ajatella, ovat olleet surkeita sängyssä tai sekopäitä. - Rakkaudellaklo18Mn
Rakastuin 2004 työkuvioissa ihanaan JT- mieheen työympäristössäni, mutta emme olleet varsinaisia työkavereita. Samalle firmalle työskenneltiin silloin hetki.
Rakastuin häneen heti ja hänkin tykästyi vahvasti minuun, se kuplinta, hyvänolon tunne ja pakahdus aina hänet nähdessä. Hymystämme ei meinannut tulla loppua kun näimme.
Niin rakasta, tärkeää, aitoa ja oikeaa vaikkemme koskaan päässeet yhteen.
Tapailuja silloin tällöin, välillä toista vuotta väliäkin, mutta silti mielessä jokainen hetki hengähdyksissäni. Koskaan ei tehty muuta kuin juteltiin, hymyiltiin, halattiin ja joskus suudeltiin, mutta ei muuta.
Olin itse varattu tuolloin. Kun sitten erosin silloisesta miesystävästäni, eheytin itseäni muutamia vuosia.
Satunnaisia yhteydenottoja, viestejä, joskus puheluitakin. Hän oli ja on yhä läsnä joka päivässäni.
Kun minä olin valmis aloittamaan suhteen hänen kanssaan, oli hän jo väsynyt odottamaan ja eli parisuhteessa toisen kanssa ja heillä oli juuri pieni lapsi silloin.
Ainoastaan lapsen takia päätin lopettaa lähestymisyritykseni.
Viestinvaihtoa kun hän oli työnsä puolesta laivamatkalla. Joulun aikaan viestiä, uudenvuodentoivotuksia ja yhä vain hän on läsnä joka hetkessäni.
Seurustelen, mutta ei kukaan voi koskaan asettua hänen paikalleen. Yhä rakastan sinua JT! Kukaan ei koskaan voi asettua asemaasi, vaikket koskaan ollut edes omani. Yhä ikävöin ja rakastan!
Toivon että joskus, jossain, sinä ja minä, me...yhä vain...- iteaattelen
Nämä on hirmu surullisia juttuja, jossa kumpainenkin toisiaan rakastaa (viestin vaihtonne osoittaa sen), mutta on yhdessä muiden kanssa. Hukkaatte elämänne toisten ihmisten kanssa, tehkää jotain.
- realismiamyöskin
Semmonen asia tuli mieleen, että jos tiesit tuon toisen rakastaneen sinua niin miksi eheytit itseäsi pati vuotta. Eroseminaarien pitäjätkin pitävät hyvänä ettei välttämättä heti eron jälkeen ryntää uuteen suhteeseen, mutta he korostavat, että uutta rakkautta ei pidä silti päästää ohi, jos siis eron aikana sattuu rakastumaan. Rakkaus on kuitenkin melko ainutlaatuinen juttu aina ja siihen kannattaa tarttua, mutta olla varovainen kun on vielä haavoilla. Eikä se toinen sinua tainnut rakastaa, jos tiesi rakkautesi ja lapsen jonkun kanssa teki.
- Kyllämerakastimme
Oma 16- vuotinen suhteeni lasteni isään oli väkivaltainen ja mies käytti alkoholia paljon. Elin pelossa useita vuosia. Siksi koin tärkeäksi eheyttää itseni ensin. Eheyttämistä kesti noin 3 vuotta.
- eiseaikavaanonnistuko
Etpä sä oikein sitten onnistunut eheyttämisessäs, jos nyt seukkaat jonkun kanssa ja rakastat jotain muuta. Eheytynyt ihminen voi olla yksinkin, jos ei rakastamaansa saa.
- Rideliini2
Yhden kerran. Hän kuoli syöpään 4.5 v. sitten.
- Faith.Hope.Love
Se rakastumisen tunnistaa siitä, että on ollut noin viikon ainakin pääpyörällä. On aivan onnessaan hänestä ja jostain mieleen tulee jotain haaveita avioliitossa. Kolme kertaa minulle on näin tapahtunut.
Tuo se rakastumisen alku, mutta itse tosi rakkaus edellyttää sitä toisen todellista tuntemista.
En ole ollut mikään naistenmies, kun en ole kenenkään kanssa päässyt näistä naimisiin.
Totta puhuen en pitänyt yhtä lukiolaisen tapausta tässä rakastumisena vaan vain suurimpana ihastumisena. Nyt pidän häntä rakkauksien joukkoon kuuluvana. Viikon minulla oli hänen suhteensa pääpyörällä ja kuvittelin kaiken yhdessä asumisesta, häistä, häämatkasta, lottovoitosta ja asumista tornitalossa lähtien. Sitten kuvitelmissa tuli kahden avioliittovuoden jälkeen avioero liiallisen ikäeron takia, miksi tajusin, että olin seonnut lukiontokaluokkalaiseen 17-vuotiaaseen vanhana yliopisto-opiskelijana. Vuotta myöhemmin samainen lukiolainen lähestyi itse minua tarjoten puhelinnumeroaan. Silloin hän oli jo täyttänyt 18 vuotta ja täysi-ikäinen. Siitä ei sitten tullutkaan rakkaussuhdetta, vaikka molemmat olimme tuijotteleet kuin rakastuneet tai ihastuneet aikaisemmin toisiamme syvälle silmiin bussissa, lumoutuneena. Siinä merkkejä voimakkaasta ihastumisesta, joka saattaa olla sitä rakkautta.
Toiselle rakkauteni kohteelle en kertonut edes tunteistani, sillä koin, että olen tarpeeksi hyvä hänelle. Ensimmäinen suuri rakastumiseni ei hyväksynyt ideaani kesähäistä tai edes seurustelustamme.
Hyvä on se, että joskus päässyt muutaman kerran edes naista suutelemaan, joten ei taida olla kauheasti menestystä rakkaudessa?- Faith.Hope.Love
Korjaus: Toiselle rakkauteni kohteelle en kertonut edes tunteistani, sillä koin, että EN ole tarpeeksi hyvä hänelle.
- Nainenvastaa
2 kertaa. Toinen on se mies jota nyt kaipailen täällä, ja todennäköisesti yksipuolista. Aikaisempi rakastuminen oli melkoisen nuorena mutta lasken sen silti rakastumiseksi, kun tunteet olivat niin voimakkaita ja kestivät vielä monta vuotta sen jälkeen kun suhteemme päättyi. Edelleen muistan vain hyvällä tämän nuoruuden rakkauteni :)
- jaeijohtanutt
Yhden kerran..
- sekoileva
Kahdesti, toinen johti kaikkeen mahdolliseen, viimeisin lähinnä typeriin hymyilyihin ja päin seiniä kävelyyn, aina kun nähdään. Sekoilen kuin mikäkin tolvana. Ennen kuin tunnustin (itselleni) rakastuneeni korviani myöten, pystyin ihan normaaliin kanssakäymiseen tämän ihmisen kanssa. Ja nyt sen huomaa aidantolpan harakatkin että käyn ihan kuumana siihen. Kai se on muutettava maasta tai ainakin kaupunkia pitää vaihtaa. Ei tule johtamaan mihinkään ikinä.
- KalpeaKuu
Kuulostaa ihan itseltäni tuo sekoilu. Kiva, että muillekin tapahtuu samaa. Ei kai se pakeneminen auta...kannattaisi kohdata vaan tunteet ja tilanne? Mistä tiedät, ettei voi johtaa mihinkään? Ehkä asian myöntäminen tekisi tilanteesta vähemmän ahdistavan, laukaisisi hermoilua. Mutta joo, paraskin minä neuvomaan. Ei munkaan tilanteessa ole mahdollista paljastaa mitä tunnen miestä kohtaan.
- sekoileva
KalpeaKuu kirjoitti:
Kuulostaa ihan itseltäni tuo sekoilu. Kiva, että muillekin tapahtuu samaa. Ei kai se pakeneminen auta...kannattaisi kohdata vaan tunteet ja tilanne? Mistä tiedät, ettei voi johtaa mihinkään? Ehkä asian myöntäminen tekisi tilanteesta vähemmän ahdistavan, laukaisisi hermoilua. Mutta joo, paraskin minä neuvomaan. Ei munkaan tilanteessa ole mahdollista paljastaa mitä tunnen miestä kohtaan.
Ollaan melkein päivittäin tekemisissä, eikä ole mitenkään mahdollista muodostaa muunlaista kuin kaverisuhdetta. Enkä ikimaailmassa mene hänelle kertomaan että tykkään ihan oikeasti. En voi edes kuvitella meitä parina, tai edes hetken huuma suhteessa. Joten sepä siitä. Lähinnä nolottaa nuo omat hömelöinnit, enkä kohta keksi muuta kuin maasta muuton.
Miten sinä ajattelit selvitä? Miksei teillä ole mahdollisuuksia? - KalpeaKuu
sekoileva kirjoitti:
Ollaan melkein päivittäin tekemisissä, eikä ole mitenkään mahdollista muodostaa muunlaista kuin kaverisuhdetta. Enkä ikimaailmassa mene hänelle kertomaan että tykkään ihan oikeasti. En voi edes kuvitella meitä parina, tai edes hetken huuma suhteessa. Joten sepä siitä. Lähinnä nolottaa nuo omat hömelöinnit, enkä kohta keksi muuta kuin maasta muuton.
Miten sinä ajattelit selvitä? Miksei teillä ole mahdollisuuksia?Jaah, siihen on monia syitä. Elämäntilanteet ensinnäkin. Ja en ole muutenkaan sellainen nainen, että mulla olisi mahdollisuuksia hänenlaiseensa mieheen. Kaveruus kävisi kyllä hyvin, mutta luulen, että hän ei edes pidä musta siinäkään mielessä. Näyttää tuntevan olonsa hankalaksi lähelläni.
Mitä tarkoitat, ettet voi edes kuvitella? Eikö hän ole tyyppiäsi, vai mikä siinä mättää? Anteeksi uteluni...on vain mukava saada vertaistukea. :) tai jotain sinne päin. - sekoileva
KalpeaKuu kirjoitti:
Jaah, siihen on monia syitä. Elämäntilanteet ensinnäkin. Ja en ole muutenkaan sellainen nainen, että mulla olisi mahdollisuuksia hänenlaiseensa mieheen. Kaveruus kävisi kyllä hyvin, mutta luulen, että hän ei edes pidä musta siinäkään mielessä. Näyttää tuntevan olonsa hankalaksi lähelläni.
Mitä tarkoitat, ettet voi edes kuvitella? Eikö hän ole tyyppiäsi, vai mikä siinä mättää? Anteeksi uteluni...on vain mukava saada vertaistukea. :) tai jotain sinne päin.Oletko varma että se hankaluus on sellaista ettei pidä? Jos pitääkin ja siksi tuntee olonsa hankalaksi?
On juuri sellaista tyyppiä joihin olen ihastunut, aiemminkin, mutta siihen on jäänytkin. Nyt vaan... on niin ihana tapaus kaikin puolin. Minä olen se jolla ei ole oikeastaan mitään annettavaa. Oma elämäntilanteeni on myös sellainen ettei oikein onnistu. Parempi antaa löytää onnensa jostain muusta kuin minusta. Enkä leiki marttyyria 😞 - KalpeaKuu
sekoileva kirjoitti:
Oletko varma että se hankaluus on sellaista ettei pidä? Jos pitääkin ja siksi tuntee olonsa hankalaksi?
On juuri sellaista tyyppiä joihin olen ihastunut, aiemminkin, mutta siihen on jäänytkin. Nyt vaan... on niin ihana tapaus kaikin puolin. Minä olen se jolla ei ole oikeastaan mitään annettavaa. Oma elämäntilanteeni on myös sellainen ettei oikein onnistu. Parempi antaa löytää onnensa jostain muusta kuin minusta. Enkä leiki marttyyria 😞No varma en voi olla, kun ei hän koskaan silti tylykään ole. Välillä kyllä kirpaisee se pakeneminen aika lujaa.
Kuulostaa hankalalta. Eikö kannattaisi antaa hänelle mahdollisuus itse päättää? Vai onko varattu? Joka ei sekään välttämättä tarkota, ettei tahtoisi kuulla tunteistasi. Hah, olen oikea urkkija. Anonyymipalstalla vieläpä. Tämän siitä saa, kun alkaa tunteitaan purkamaan. Patoamaankaan en vain oikein pysty.
Oletko sinä itse nainen vai mies? Naiset täällä yleensä kirjoittavat tämän suuntaista... - sekoileva
KalpeaKuu kirjoitti:
No varma en voi olla, kun ei hän koskaan silti tylykään ole. Välillä kyllä kirpaisee se pakeneminen aika lujaa.
Kuulostaa hankalalta. Eikö kannattaisi antaa hänelle mahdollisuus itse päättää? Vai onko varattu? Joka ei sekään välttämättä tarkota, ettei tahtoisi kuulla tunteistasi. Hah, olen oikea urkkija. Anonyymipalstalla vieläpä. Tämän siitä saa, kun alkaa tunteitaan purkamaan. Patoamaankaan en vain oikein pysty.
Oletko sinä itse nainen vai mies? Naiset täällä yleensä kirjoittavat tämän suuntaista...Purkaminen helpottaa, mutta samalla pienen pienet toivonkipinät alkaa kyteä. Täytyy sammutella samantien.
Ehkä se pakeneminen sun tapauksessa on samaa kuin mulla, lähden paikalta etten tee tai sano mitään peruuttamatonta.
Ei ole varattu, luulen ettei meistä kumpikaan normioloissa tee yhtään mitään. No näillä mennään.
- efhu
Kerran.
- uneksija100
Ei kannata,,https://youtu.be/dK_uchH8IjU
- Sariminä
Kerran
- vaikeaamatikkaa
Sanoisin, että kaksi ja puoli kertaa. Kaksi pitkää suhdetta ja sitten yksi hullaantuminen puolituttuun. En oikein tiedä, mikä tämä puolikas tapaus on, kun olen kyllä ihastunut, mutta yksi kaveri sanoi, että näytän ihan rakastuneelta. Luonnollisesti kielsin kaiken.
- JatkuuAllaRivitilaLoppu
On niitä pari....
ensimmäinen oli ensirakkaus josta tuli vuosien parisuhde heti. Aikaa siitä jo 16 vuotta kun exääni ihastuin ja rakastuin etten muista enää kaikkea.. Olen yrittänyt muistella sitä aikaa nyky hetken takia.. tilanteissa kun on osittain jotain samaa....
. Olimme laskettelureissulla pohjoisessa ja exäni oli täysikäinen ja työn takia mukana reissulla. Hänet oli palkattu tulkiksi sekä hiukan paimentaan ja ohjaan meitä "alaikäisiä" eli hän oli minunkin ohjaajana vaikkei meillä ikäeroa ollutkaan kuin vajaa vuosi. Se kai alkoi ihan tavallisena ihastuksena siellä reissussa. Juttelimme paljon kun muut jo nukkui ja pelailimme korttia.. Silloin jo muu porukka alkoi kuiskiin meistä ja väleistämme, Se kai näkyi sitten muille että viihdyimme hyvin toistemme seurassa
Mä nyt olen sellainen että ei minua pikku ihastukset saa riippuvaisiksi joten reissun jälkeen siibä kevät eteni ja minulla oli siinä rinnalla pari muutakin ihastusta exäni lisäksi ja kävin treffeillä niiden kanssa, koska en tiennyt oliko tunteet exääni kohtaan ehkä vain yksipuolisia.
Olin aika sokea siltä osin sillä kaikki siitä reissuporukasta kuiski koko ajan keväänkin aikana kuinka eräs nuori mies käy yllättävän usein nykyisin kylässä luonani ja aina sen varjolla että tulee jätkiä katsoon mutta haeskelee selvästi jotain tiettyä tyttöä että onko kotosalla.
Minähän viiletin ystävieni kanssa ja treffeillä ja kerran kun tulin kotio niin siellä se ex istui ja minusta tuntui kivalta nähdä sitä. silloin tajusin että se on ylitse muiden jotain erilaista ihastusta kuin muihin.. en vieläkään vaan oikein ollut varma hänen tunteistaan joten jatkoin treffikutsujen vastaanottoa. Tapsin muutamin kahvitteluin, elokuvissa käynnein jne jotain neljää ikäistäni poikaa sen kevään aikana, kunnes sitten syntymäpäiväni tulin kotio ja porukka oli jäjestänyt minulle yllätys 18-vuotis synttärit. Exäni oli jotenkin onkinut tietoonsa milloin olen syntynyt ja oli paikalla myöskin lahjan kanssa. sillä oli lahjana hajuvesi ja ruusu sekä kortti jossa kirjoitusta suomeksi ja sitten kielellä jota en ymmärtänyt ja sitä osuutta tekstistä hän ei suostunut minulle suomentamaan vaan pyysi ottaan siitä itse selvää.
Siitä eteenpäin mulla jäi muut pojat ja hän alkoi vieraileen luonani useammin ja useammin. Aluksi oli helppoa kun emme vielä olleet tunteista puhuttu, mutta sitten kun tilanne muuttui muistan ongelmia tulevan exäni mustasukkkaisuuden ja omistushalun takia. Hän ei halunnut jakaa minua ja huomioitani edes siskoni kanssa ja loukkaantui helposti ja loukkaantuessaan omistushalu syistä oli hyvin tyly minulle. Minä taasen herkkänä pahoitin aika syvästi mieltäni siitä ja mietinkin noin kuukauden yhdessä olon jälkeen että ei tästä tule mitään. ettei se välitä kun on tommonen.
Minä olen luonteeltani sellainen yksin murehtia ja murehtimisessä masennukseen vajoava joten vetäydyin ja exäni sitten oli sellainen tempperamenttisesti katkeroituva ja veteytyvä myöskin mutta enemmän vihan kautta.
Mä vajosin silloin aika syvälle masennuksiin hänen käytöksestään kunnes exäni sitten puhui kanssani asioista. Kerroin sille että kun se sen läytös tuntuu siltä ettei se välitä ja että olen aika pahassa välikädessä kun vaatimuksia tulee toisaaltakin enkä voi kaikkea ja kaikkia laiminlyödä hänen takiaa, mutta en myöskään loukata tai menettää häntä. Exäni lupasi yrittää rauhoittua mustasukkaisuuden kanssa ja sen hän tekikin vaikka ajoittain sen tunteet sen asian suhteen nousikin ja sen näki siitä miten se yritti itseään pidätellä purien hampaita yhteen niin että leuka ja poskilihakset jännittyi. Tämä tapahtui aina jos hän havaitsi jonkun muun miehen luovan minuun katseita.
Olen tuon suhteen jälkeenkin ollut tapailuissa ja suhteissa mutta ne kai ovat olleet enemmän sitten lyhyitä ihastumisia, koska eivät ole tuntuneet samalta ja tunteet lopahtaneet kesken...
Mutta nyt on toinen samanlaisia tunteita herättävä ihminen elämässäni kuin mitä kuvasin tuolla pitkästi. Kaikki on aika alussa ja kuvio mennyt vähän samalla tavoin.. ensin tavallinen ihastus ja muiden treffailua kun ei tiennyt onko tunteet molemminpuolisia ja sitten tuo omistushalusta juontuva tylyys ja minun mietteet siitä.. siksi kai palasin miettimään ensirakkauttani koska alun ongelmista huolimatta siitä tuli pitkä ja vahva suhde... - JatkuuAllaRivitilaLoppu
Mitä tunnen rakkaus nykyistä rakkaudenkohdetta kohtaan?
Samalla niin rauhalliseksi ja samalla hyvin pelokkaaksi peläten että minua haavoitetaan..
Varmaksi ja epävarmaksi
Tunnen myös hellyyttä, myötätuntoa ja toisinaan ylpeyttä kun hän ylittää itsensä jossain asiassa jonka olen havainnut hänelle olevan vaikeaa. Olen hiljaisuudessa iloinen hänen puolestaan.
Hänen läheisyys ja sanat parhaimmillaan saavat kuumia väreitä ympäri kehoa, haluan häntä vain lähemmäksi. Toisinaan tulee olo kuin olisin unessa.. epätodellista. Hän luo turvallisen olon.
Pienet yksittäiset aika tavalliset asiat hänessä saavat aikaan minussa sellaisen lämpimän hellyyden tunteen sisälleni...
Pahimmillaan hän saa oloni todella kurjaksi... ja vaikkei maailmani mitenkääm pysähdy tai sorru kenenkään ihmisen takia, mutta mieliala on apeampi vaikka arki sujuu normaaliin tapaan.
Tunnen myötätuntoa kun havaitsen hänelle vaikeita kohtia ja yritän ymmärtää koska tunnistan samoja asioita itsessäni ja tiedän miltä se tuntuu omakohtaisella kokemuksella... haluaisin auttaa, mutta tiedän itsestäni että alun ja halun pitää lähteä itsestä. ulkopuolinen ei voi tehdä työtä toisen puolesta.. - Flows
Kerran😍
- kaikkihansenhuomasiaina
. . . siis kun se tunne "häiritsee normaalia elämää" ,
yläasteella: katseiden ja kirjeiden vaihto kunnes huomasin hakea hänen laukustaan pois sinne muutama päivä aiemmin laittamani kirje: hän oli jo mennyt muihin miehiin
tanssipaikan melua juoksimme pakoon: suhteen olin lopettamassa syksyn tultua mutta hän oli eri mieltä ja kypsyi pikkuhiljaa hedelmäksi
työpaikalla: kypsyi hiljalleen ilman hedelmää ja äityi rajuksi tunnemyrskyksi jossa oli minulle paljon hyvää paitsi se yksipuolisuus . . .
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Martina oli sarjassaan tänään 32.
Mutta eikö pyöräily ja uinti ole vahvempia hänellä kuin juoksu? Aikaa on vielä harjoitella ennen Frankfurtin kisoja.2081672Sofia miksi soitit torstaina Stefanil ja pyysit käymään kun muka olet ahdistunut.?
Oliko asia suunniteltu, kun pyysi käymään ja varmasti tiesi et miten Stefan asiaan suhtautuu.Oliko myös Seiskan toimittaja pyydetty tarkoituksella pai981597Stepuli itkee facessa
Haluaisin pyytää julkisesti karseaa käytöstäni anteeksi lähimmiltä, naapureilta ja etenkin Sofialta! Ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävää käyttä961507Sofia oli ainoastaan rahan takia suhteessa Stefanin ja Nikon kanssa.
Järkyttävää miten Sofia on käyttänyt hyväksi näitä molempia miehiä ja rahat loppu niin vain haukkumiset tullut kiitokseksi heille.2541396Voi kun menisi nyt Stefan katsoo tyttären uutta ponia, viettäisi aikaa hänen kanssa.
Aika parantaa kaiken ja meillä kaikilla on elämässä vastoinkäymisiä ja yli kyllä pääsee ainakin ajan kanssa.1341362Minä menetän sinut kokonaan
Siksi olen paniikissa, sekaisin ja surullinen. Taitaa olla jonkinasteinen stressitila päällä. Toivottavasti sinulla on kaikki hyvin.48895Onpas Martina valinnut sopivan laulun
Storyssa kun Isben poni tulee, " älä vie lapsuuttani pois." Äiti se lähtee mieluummin panopuuksi hotelliin, kuin viettäisi senkin ajan lastensa kanssa115882Suomi teki typeryyttään Venäjästä nyt konkreettisesti vihollisen, jota se ei aiemmin ollut.
Venäjä ei ole uhannut Suomen turvallisuutta, eikä Venäjän ja Ukrainan välinen konflikti ole signaloinut minkäänlaista uhkaa Suomelle. Se "uhka" luotii427861Veikkauksia milloin Venäjä hyökkää Suomeen?
Veikkaan että se tapahtuu nopeasti, ehkäpä jo kesäkuussa. Suomi 5,5 miljoonan harvaan asuttu maa. Venäjä ei tarvitse suurta joukkoa Suomeen, joten kai290827Uskomatonta miten "kassatyttö Sannasta" tuli hetkessä kuoleman kauppias.
Demarit on kautta historian olleet "takinkääntäjien"mestariluokkaa kokoomuksen hihassa kiinni. Sannan arviointikyky petti täysin Naton suhteen, Brysse347815