Yksi kiintokuutiometri puuta on sitonut ilmakehästä noin yhden tonnin hiiltä. Tutkimusten mukaan vain 15% hakatusta puusta sitoutuu pidemmälle aikajaksolle esim. puiset rakenteet, 85% vapautuu ilmakehään melko pian esim. puunpoltto, paperituotteet--> jätteet-->poltto jne .
Metsänomistaja joka hakkaa metsäänsä, esimerkkinä tekee 1000 kiinnon kaupat, tulee tuolla teollaan vapauttaneeksi siis ilmakehään noin 85% koko määrään sitoutuneesta hiilestä, eli 850000 kiloa. Vertailun vuoksi määrä vastaa nykyaikaisen bensa-auton (100g/km) kulutuksella 85000km matkan päästöjä. Näinollen metsänsähakkaajaa voi minusta syystä kutsua turmion kätilöksi. Missä hyvä metsänhoito?
Metsänomistaja joka hakkaa metsäänsä, esimerkkinä tekee 1000 kiinnon kaupat, tulee tuolla teollaan vapauttaneeksi siis ilmakehään noin 85% koko määrään sitoutuneesta hiilestä, eli 850000 kiloa. Vertailun vuoksi määrä vastaa nykyaikaisen bensa-auton (100g/km) kulutuksella 85000km matkan päästöjä. Näinollen metsänsähakkaajaa voi minusta syystä kutsua turmion kätilöksi. Missä hyvä metsänhoito?
Vastaukset 21
Vanhimmat
No, vastaa se pikalaskulla 8.5 miljoonaa kilometriä tosi vähäpäästöisellä autolla.
http://www.aut.fi/ymparisto/autojen_paastot_ja_niiden_mittaus
Ajatellaanpa vähän pidemmällä tähtäimellä kahtaa skenaariota.
Ensimmäisessä metsät jätetään hakkaamatta, ja yhteiskunta toimii täysin ilman metsästä saatavia tuotteita. Energiantarve tyydytetään fossiilisella energialla ja uusiutuvalla energialla, paitsi siis metsäenergiaa ei käytetä. Kun puuta, paperia ja kartonkia ei ole käytettävissä, tarvitaan enemmän betonia, terästä ja muoveja. Metsätkin ovat saavuttaneet kehitysvaiheen jossa puuta lahoaa saman verran kuin uutta kasvaa tilalle.
Toisessa skenaariossa metsää hakataan joka vuosi sama määrä mitä uutta kasvaa tilalle. Fossiilista energiaa ei käytetä lainkaan, metsästä saatava bioenergia ja muu uusiutuva energia riittävät täyttämään energiatarpeen.
Kumpi näistä tuottaa enemmän hiilidioksidia ilmakehään?
Outo kysymys aloittajalta.. missä hyvä metsänhoito? Miten se tähän liittyy? Teollisuus tarvitsee puuta. Aloittaja tuskin pyyhkii persettään itse keräämillään sammaleilla, tai ehkä? Ja ajelee sillä pikkukotterollaan ja nakkelee sammaltupaksia tien vierille. Ihan turhaan ajelee sillä kotterollaan.. aivan samoin kuin homppeliehdokas ilman surua ja murhetta veronmaksajien rahoilla lentelee sen puolisonsa.. pikisilmäisen omilla jalollaan kävelevän anustapin kanssa maailmalla, ja julkeavat olla ehdolla Mäntyniemen herraksi ja narriksi.
Metsänomistaja tuottaa raaka-ainetta teollisuudelle. Kovasti tuntuu kelpaavan hiilidioksidi kaikille.
Kun teollisuus saa pölliä maanomistajan maalta liki luvalla. Kohtuullisena pidettävän summan maksamalla voisi osa hiilidioksidista olla varastoituna maanomistajan maalla kasvaen.
Jos halutaan varastoida puuhun sitoutunutta hiiltä, niin tässä on tehokkain menetelmä: Ostatte markkinahinnalla raakapuuta, sidotte nippuihin ja upotatte vesistöihin. Puu säilyy vesistöihin tai soihin upotettuna vuosisatoja.
Miten kiintokuuntio mitataan ? Puntarilla ?
Myisittekö huumeitakin nuorille, periaatteella: hyvin tuntuu kelpaavan? Metsänomistaja on yhtenä ratkaisevassa asemassa siinä onko metsä elävä ja monipuolinen ekosysteemi vai tapetaanko se köyhäksi puupelloksi. Kehoitan kaikkia säästäväisyyteen omassa elämässään! Kohtuus on parasta, terveet ja reippailevat elämäntavat, ihan kotimaassa ja omin lihasvoimin. Ihminen on onnellinen kun hänellä on terve ja hoikka keho vs. ihminen ei mitenkään voi olla (kuin hetkellisesti) onnellinen rasvaa tirisevässä kehossaan ,jota sitten kuljetuttaa uudella autolla tai lentokoneella maa ääriin hedonistista elämäntapaa viettämään. Rahoilla jotka saanut tappamastaan elävistä puista.
Mistähän aloittaja on vetänyt luvun, että yksi kiintokuutiometri puuta sitoo noin tonnin hiiltä?
Tietääkseni yksi kiintom3 puuta sitoo noin 200 kg hiiltä. Kun ajatellaan havupuuta, niin yksi kiintom3 painaa runsaat 800 kg. Siitä noin puolet on vettä. Kuivamassasta 400 kg puolet eli 200 kg on hiiltä.
Kun Suomen metsien vuosikasvu on reilut 100 miljoonaa m3, niin vuosikasvu sitoo yli 20 miljoonaa tonnia hiiltä (laskettuna männyn hiilimäärän mukaan).
Ihan interneetistä vedin. Tonni on oikea vastaus. Sinulla on väärä tieto.
Puun tilavuuden kiintoina voi laskea samoin kuin kartion tilavuus lasketaan. Kiintokuution puuta voi kyllä helposti kuvitellakin mielessään. :)
Kyllähän se niin on, että koko yksityinen metsänomistus tulisi lakkauttaa: metsien ns. omistajat (oikeasti metsää ei pysty kukaan yksittäinen ihminen omistamaan, se kuuluu kaikille, ja kaikelle) ovat lähes poikkeuksetta henkisesti niin alhaisella tasolla ettei heistä ole kantamaan vastuuta suhteessa metsään. Haetaan vaan pikavoittoja ja elämänsä herkutusta. Voi surkeutta.
Jos+tykkäät+roikkua+netissä+tietojen+hakemassa,+niin+tarkista+tietosi+vaikka
Olet väärässä, kun kyse ei ole puun koostumuksesta tai onhan siihen voinut kulua satoja tonneja vettäkin.
Mutta puu sitoo aloittajan tapaisen määrän tai 900 kiloa hiilidioksidia kuutioon kasvaessaan. Kasvava puu on siten aina parempi.
http://www.metla.fi/metinfo/northernpine/ilmastovaikutukset-ja-hiilensidonta.html
Puurakentamisessa yhden puukuution hyöty muuhun verraten on 1.1 tonnia hiilidioksidia.
780 Gt hiiltä sisältää 2900 gigatonnia hiilidioksidia. Ja on näin potentiaalisesti paha lähde.
Puun vedenkäytön voi laskea vaikka koivun 500 litran päivävauhdilla.
Mutta siis yhteyttämisen kaava on: Hiilidioksidi vesi --> sokeri happi, reaktio vaatii Auringon valoenergiaa
Niin tai jätit laskemalla epämääräisen painoisesta näytteestä, että paljonko siihen on sitoutunut hiilidioksidia.
Lonkalta saan hiilidioksidin määräksi 1.35 tonnia noilla tiedoilla.
Ihme jankkaajia täällä. Ehkä tämä on sitä totuuden jälkeistä aikaa. Aloittaja "todenpuhuja" aloitti koko homman väitteellä: "Yksi kiintokuutiometri puuta on sitonut ilmakehästä noin yhden tonnin hiiltä." Tähän väitteeseen puutuin, koska se ei ole totta. Yksi kiintom3 puuta sitoo ilmakehästä 200 kg hiiltä. Se on kemiallinen fakta, koska siihen puuhun se hiili jää, ei sitä minnekään muuhun "sitoudu".
Sitten täällä on nimerkki hiilitase: hän alkoikin puhua hiilen (C) sijaan hiilidioksidista (CO2). Se on on kokonaan eri asia. Hiili ei ole sama kuin hiilidioksidi.
En ihmettele jos nuo uunot.. aloittaja ja hiilitase saa pollin nousemaan jo liikaakin. En viitsinyt itse alkaa koko asiaa pohtia, kun aloittaja jo avauksessa puhui henkilöauton kuluttavan 100gr, kun oikeasti se tuottaa sen määrän hiilidioksidia, ei hiiltä.
Puun yhdisteissä on mainitsemiasi alkuaineita, joihin tarvittava hiilidioksimääräkin on nyt kerrottu. Pitäisihän ensin laskea mitä hiili tai happi painaa ja riippuu miten painavan puun kuutiota mittaat.
http://www.puuinfo.fi/puutieto/ympäristö-ja-resurssitehokkuus/puuhun-sitoutuu-hiiltä
Tässä haluamasi paino on 273 kg.
Ei sieltä ilmasta samoin mitään pelkkää hiiltä vain löydy, kun hiilidioksidi pitää yhteyttää, niinkuin kaava tarjottuna luit. Sokeroidusta kaadetusta puusta tehdään sitten alkoholia ja polttoainetta sen yhdisteistä, jos et ole liimaa tekemässä.
Halpaa sellua syntyy myös.
Suurin osa puun kemiallisista yhdisteistä on erilaisia hiilihydraatteja, joita ovat mm. polysakkaridit.
Jäljemmälle katsoin, että ei siellä puhuttu luin pieni kulutuksellisesta autosta. Luit väärin.
Älkhää nyt saivarrella. Myönnän, voisi olla tarkempikin sanomisissaan. Yksi kiintokuutio puuta on sitonut siis ilmasta noin 900-1000 kg HIILIDIOKSIDIA itseensä. Ja HIILTÄ varmaan sitten sen 200kg. Mutta samalla puu on tuottanut myös HAPPEA. Sitä sinä ja minä hengitämme ilmasta. Ilman happea ei pysty elää ihminen! :)
Joo. 727 kg happea myös haihtuu. ..
Jätin yltä pois.
Juu, mutta jos puuta ei käytettäisi mihinkään, niin mikä materiaali tulisi korvaamaan kaiken sen mihin puuta nykyisin käytetään?
Jokainen voi katsoa ympärilleen juuri nyt ja siinä paikassa missä sattuu olemaan. Monikohan pystyy toteamaan, ettei näe yhtään ainoata esinettä, tuotetta, rakennetta tms, jossa ei olisi puuta yhtään. Miten ja millä ne korvattaisiin? Sama tietysti koskee puuenergiankin käyttöä eli millä sitä korvattaisiin?
Ja mikä olisi niiden luontoa ja ilmastoa säästävä ominaisuus?
Ja sellaiset höpinät, ettei tarvitsisikaan korvata, koska ilman kaikkia niitä pystytään elämään, voi sitten ihan suoralta kädeltä unohtaa. Myös energian osalta vastaus, että puuenergiaa ei tarvita, koska sähköä saa töpselistä, kuuluu samaan kategoriaan. Ne eivät ole tästä maailmasta.
Aloittaja voisi vaikka pohtia asiaa edes vähän laajemmasta näkökulmasta eikä realismikaan olisi haitaksi.
Entäpä+jos+käytettäisiin+puuta+vaan+kohtuuvella:+säästettäisiin+(suojeltaisiin)+alkuun+nyt+vaikka+50%+maamme+metsistä.+Missä+mielessä+olisi+mahdotonta?+Paljonko+OIKEASTI+huononee+(?)+metsänomistajan+elämä?+Paljonko+OIKEASTI+laskee+(?)+suomalaisten+elintaso?
Kohtuullisuus+on+toki+hyve,+mutta+se+koskee+tietysti+kaikkia.+Puuntuottajat+tuskin+ovat+sen+osalta+millään+tavalla+poikkeavia+muiden+ammattien+edustajista.++Olen+jokseenkin+varma,+että+päinvastoin+moniin+muihin+verrattuna.+