ostin juuri isomman,180 litraisen akvaarion..siellä asustavat seuraavat kalat (mietin vaan että onkohan kauheesti ylikuormitusta..?)
2 leväbarbia (tiedän että on liian pieni allas)
4 neontetraa
8 kiilakylkeä
4 kerritetraa (?,nimestä en varma)
3 mollia (naaraita kaikki)
2 albiinomonnista
1 pandamonninen ja 1 pieni (pilkullinen) monninen
partamonneja 2 isoa ja pieniä kiitettävästi..(onneksi niitä on 70 litraisessa taistelukalan seurana ja kaverit ottavat kohta muutaman)
niin mietin vain että kuinkahan usein kannattaa vaihtaa vettä ja kuinka paljon kerralla ja kuinka usein kannattaa pestä suodatin??
kiitos jo etukäteen!
2 leväbarbia (tiedän että on liian pieni allas)
4 neontetraa
8 kiilakylkeä
4 kerritetraa (?,nimestä en varma)
3 mollia (naaraita kaikki)
2 albiinomonnista
1 pandamonninen ja 1 pieni (pilkullinen) monninen
partamonneja 2 isoa ja pieniä kiitettävästi..(onneksi niitä on 70 litraisessa taistelukalan seurana ja kaverit ottavat kohta muutaman)
niin mietin vain että kuinkahan usein kannattaa vaihtaa vettä ja kuinka paljon kerralla ja kuinka usein kannattaa pestä suodatin??
kiitos jo etukäteen!
Vastaukset 15
Vanhimmat
... taidat tietää vastaukset jo etukäteen, mutta tässä tulee madonluvut!
Levikset siis liian pienessä purkissa
samoin Mollit luultavasti liian pehmeässä vedessä
Ne olisi syytä luovuttaa jollekin ko. kaloja harrastavalle jolla on antaa niille oikean kokoinen akva tai oikeat vesiolosuhteet.
Nyt tulee lopuksi pakkosyöttönä kalojen ja akvaarion hoitamisesta juttua jota oon täällä kiitettävästi viljellyt...
Aluks parit kysymykset?
Mitkä on sun vesiarvot, numeroina!?
KH, PH, NO2, GH. Jos ei oo hajuakaan käy hakemassa ko. mittalitkut akvakaupastas, maksaa n.8-10 egee/ mitta, ÄLÄ osta mitään kombinaatio mittalaitetta joka mittaa kaikki arvota samalla, ne on epäluotettavia tarkkuuden suhteen.
Minkälaista hiekkaa akvan pohjalla on?
Monniset kun pitävät enemmän hienosta "sannasta" kuin teräväkulmaisesta "yleis akvaario sorasta"
Niiden hommaa on tonkia pohjalta ruoanjätteitä ja muita pikkunilviäisiä mitä sieltä nyt sattuu löytymaan suuhun pantavaa.
Ruokinnasta ja hoidosta yleensä:
Kalojen ruokinta; Kerran päivässä hiutaleruokaa tai pakasteruokaa riittää hyvin, monipuolinen ruokalista pitää kalat virkeinä.
Iltaisin pohjakalojen ruokinta kannattaa harjoitella. Ensimmäisiä kertoja annostella niin niukasti kuin mahdollista, 3-5 pellettiä/tablettia / kala.
Jos aamulla on syömätöntä ruokaa pohjalla on seuraavana iltana annettava vähemmän kuin edellisenä tai taasen jos näyttää siltä että ruokaa annettaessa ei tunnu kaikille riittävän voi antaa vielä muutaman tabun pohjalle.
Kyllä se oikea määrä siitä sitten löytyy ajan kanssa. Pääasia on kuitenkin se ettei syömätöntä ruokaa jäisi KOSKAAN pohjalle lojumaan päivää kauemmaksi ajaksi muuten se mätänee sinne ja aiheuttaa ongelmia veden tasapainon kanssa. Viikonloppuna voi pitää myös paasto päiviä jos sen näkee tarpeelliseksi, itse pidän näennäisesti kolme paasto päivää, pallokalani tarvitsevat ainakin joka toinen päivä ruokaa.
Akvaarion puhdistamisesta; Kerran viikossa olisi hyvä pitää hoito päivä jolloin vaihdetaan n. puolet akvaarion vedestä ja puhdistetaan akvan lasit sisältä tarttuneesta levästä. Lapotaan pohjalta ylimääräiset jätteet ja muut kuolleet lehdet. Hyvä on myös tarkistaa ettei suodattimen imusuodatin ole tukossa irto moskasta. Akvaarion täydellinen siivous ei ole tämän päivän hoito rutiinia, vuonna –78 ja jotain niin neuvottiin tekemään mutta silloin ei tiedetty akvaarion hoidosta ihan kaikkea muutenkaan… Siis ei tarvitse joulun aikaan innostua muun siivouksen ohella ottamaan hiekkoja pesuun taikkas muuta sellaista turhaa desifiointi aineilla läträystä tulisi välttää.
Suodattimen puhdistukesta; ÄLÄ KOSKAAN puhdista suodatin patruunaa tai massoja samaan aikaan vedenvaihdon kanssa.
Jos virtausteho on huomattavasti hiipunut niin silloin on suodattimenpuhdistuksen aika.
Joka viikko tai edes joka kuukaisi suodatinta ei tarvitse puhdistaa.
Pestää AINOASTAAN suodatin patruunat tai massat, EI kosketa sudattimen sisäpintaan ollenkaan, siellä on kaikki tarvittava hyödyllinen bakteerikanta joka pitää akvaarion vsitasapainoa kurissa (toki vedessäkin on näitä bakteereja) mutta asia kai tuli selväksi.
Jäiköhän jotain olleellistavielämainitsematta, kysyä saa jos et jotain asiaa ymmärtänyt!
Sitten kalojen parvi määristä ja mahdollisesta muusta liikakansoituksesta...
Neontetra on parvikala ja vaatii turvakseen yli kymmenen kalan parven samoin Kerritetrat sekä Kiilakyljet.
Monniset (samaa lajia aina miel. väh. 6kpl)
Partamonneja luultavasti on kumpaakin sukupuolta koska siellä on pentujakin. Niistä toinen pois ja pennut kaikki kans joko ystäville yksi kerrallaan tai akvakauppaan vaihdossa kenties ruokaan???
Ehdotan määrällisesti tällaista kalasoppaa akvaarioosi.
Nyt pitäisi valita mikä/mitkä parvikalat ovat mieleisiä!
Kaikkia et voisi pitää akvaariossa jotta se olisi asiallisesti "kansoitettu"!
0 leväbarbia
12 neontetraa (YHDESTÄ PARVESTA ON LUOVUTTAVA...
12 kiilakylkeä ... , SAAT JÄTTÄÄ VAIN KAKSI PARVEA AKVAASI. Ite suosittelen luopumaan néoneista, (jos ne on kovin vanhoja jo, 3-4 vuotta, voit pitää nuo neljä akvassasi siihen asti kunnes vanhuus korjaa)
12 kerritetraa (?,nimestä en varma) Selvitä se oikea nimi ko. linkistä
0 mollia (naaraita kaikki)
2 albiinomonnista
6- pandamonninen
6 pieni (pilkullinen) monninen (koita etsiä tälle laji nimike vaikkas täältä... http://www.akvaariolaakso.fi/catalog/index.php?cPath=13
1 partamonni (LOPUT SAA MUUTTAA MUUALLE)
Nyt täytyy lähtee tekeen mukuloille aamupuurot, moriens!
--- lueppas nää kaikki keskustelut mitä on käyty tässä sun aloittamassa jutussa.
Saat niistä varmasti vinkkiä.
Se jäi tosiaan epäselväksi oliko sulla uus suodatin uusilla suodatus materiaaleilla ja ainoastaan raana vettä laittaa siihen akvaasi kun lähdit sitä perustamaan.
Ja vastaile noihin ilmenneisiin kysymyksiinkin vielä kerran mitä tuli ilmi mun ja esim. Juulian jutuista. Kerään ne vielä tuohon seuraavaan juttuun.
... jatkuu...
Miten kypsyttelit akvan veden ENNEN kuin hankit sinne kaloja?
8. ON KYPSYTYKSEN AIKA; Itse käytin aikanaan… kypsytykseen kaupasta saatavaa BACTOZYM bakteeri startteria. Ohjeiden mukaan jauhot kapseleista akvaarioon ja muutama ehjä kapseli suodattimen materiaali kerroksiin. Suodatin pyörimään ja lämmitin päälle sekä ilmastin porisemaan. Nyt voi käydä kaupasta ostamassa tärkeät vesi testerit; Ph (happamuus), Kh (kovuus) sekä NO2 (nitriitti). Tärkeitä ovat myös CO2 (hiilidioksidi), NO3 (nitraatti) ja Fe (rauta) joilla mitataan kasvien tasapainoa ja näin ollen osataan ennalta ehkäistä haitallisten levien esiintyminen. Akvaario päiväkirjan pito on helppo tapa alkumetreillä tarkkailla kypsyvän akvaarion tapahtumia.
9. PÄIVÄ 1. Akvaario valmis ILMAN kalastoa. Voit ruokkia tyhjää akvaariota ihan hitusen päivässä ja kirjata vesi arvot; Ph, Kh ja NO2 heti ensimmäisenä päivänä ylös.
PÄIVÄ 2. Samaista varovaista ruokintaa päivällä, määrän tulee olla todella vähäistä että bakteerit ja kotilot ehtivät käyttää kaiken hyödyksi. Tarkista myös valaistuksen toimiminen sekä suodattimen virtaus teho ja ilmastimen toimiminen. Kasvit ovat tukevasti pohjassa kiinni sekä kannot ja kivet eivät ole kaatuilleet virtauksen voimasta mikäli ovat huolimattomasti asennettu????
PÄIVÄ 3. Vesiarvojen mittaus sekä ruokinta. Arvot näyttävät normaaleja tasoja; Ph 6,5-7,5, Kh (johtovedessä) 3-5 tai jos olet harkinnut suuhautojia tulisi veden kovuuden olla 8-10 luokkaa.
…
PÄIVÄ 7. Veden vaihdon aika, nyt olisi hyvä olla tarpeeksi pitkä letkun pätkä jonka toisessa päässä on letku suulake ja toisessa päässä venttiili adapteri sekä adapterin ”urososa” esim. suihkun tuloon liittämistä varten. Suulake pää akvaarioon ja adapteri pää viemärin viereen. Imaise adapteriosasta voimakkaasti kunnes huomaat letkun jännittyvän ja veden lähteneen virtaamaan. Nyt voit odotellessa jälleen mitata vesiarvot ja kirjata ne päiväkirjaan. PH:n ja KH:n tulisi pysytellä samassa mutta jos huomaat NO2 nitriiin arvon nousseen hälyyttävän korkealle ollaan saatu aikaan se mitä haluttiinkin NITRIITTI PIIKKI. Vaihda akvaarion vedestä siis puolet jatketaan kohdassa 10. Jos nitriitti piikkiä ei OIKEASTI ole todettu tässä rytmissä edetään n. kaksi viikkoa odotellen sitä nitriitti piikin ilmenemistä.
10. Varmuuden vuoksi kun nitriitti piikin nousu on mitattu olisi hyvä edetä vielä viikko ilman kalastoa ja mittailla vesiarvoja.
Jos sulla ei ollut laittaa vanhaa vettä mistään valmiista akvasta ja huitaisit kalaston tuonne tollaisenaan, OLLAAN NS. KUUSESSA!
Mites kävi, kerroppas tästäkin!
Oliko akva siis käytetty ja kalat ostit "käytettynä" edelliseltä omistajalta vai ootko perustenut akvan ihan uutena jne... voevoe, nyt ottaa vaaria pumpusta kun niin jännittää...'
MUKEROOOOT PUUUROOOOOLLEEEEEEE !
Onnistuitko Vaari-o todella kypsyttelemään altaasi näiden bactozymejen ja pelkän kalanruoan avulla? Havaitsitko nitriittipiikin? Itse on kovin epäileväinen kyseisten aineiden suhteen eli mitä ne oikeasti sisältävät? Eläviä bakteerejako? Ja eikö kalanruoka ole aika huono ja hidas ammoniakin lähde? Eikö sitä kypsytyksessä käytetä lähinnä hajottajabakteerejen, ei typpibakujen ravinnoksi?
"Jos sulla ei ollut laittaa vanhaa vettä mistään valmiista akvasta ja huitaisit kalaston tuonne tollaisenaan, OLLAAN NS. KUUSESSA! " Mitähän kyseinen lause tarkoittaa jäi minulle epäselväksi? Eihän vanhasta vedestä ole kypsytyksessä kerrassaan mitään hyötyä, bakteerit asustavat pohjassa ja suodattimessa. Eli eihän sitä vettä kypsytellä vaan itse akvaariota.
En mä täällä lämpimäkseni täällä löpise. vaan kerron omista kokemuksista josko niistä on apua muillekin.
Bactolla sain akvan kypsyteltyä ja nitriitti piikin mitattua seran mittarilla.
Jos on laittaa jonkun muun akvan vanhaa vettä ei tarvitse kypsytystä tehdä ja kalastoa voka on olut aiemmin samaisessa vedessä ei stressaannu muutosta jos vettä on laittaa väh. kolmannes.
Pitää vaan muistaa ettei täytä akvaa heti täyteen vaan vasta seuraavana päivänä.
Mutta jos ko. henkilö on laittanut raanavettä akvan täyteen milman minkään laista kyspyttämistä ja kalat heti perään ollaan sielä kuusessa todennäkölisesti.
Ei tainnut verbalitiikka taaskaan osua kohdilleen mutta onneks voi aina tarkentaa sanomisiaan...
Kiva kun viitsit korjata, ;p
Olen edelleen järkkymättä sitä mieltä ettei vanha vesi liity/auta akvaarion kypsymiseen millään tavalla. Millä perusteella auttaisi? Sieltä vedestä löytyy kyllä nämä nitraatit ja muut mutta ei tarvittavia bakteereja hapettamaan ammoniakkia nitriitin kautta nitraatiksi. Siitä olen kyllä samaa mieltä että jos kalaston uuden sijoituspaikan vesiarvot poikkeavat rajusti entisestä vedestä voi siirtostressiä helpottaa siirtämällä myös jonkin verran vanhaa vettä, mutta tämä ei taas kypsytykseen liity mitenkään.
Jos akvaario näillä ohjeillasi kypsyy niin miksi tuosittelet ensin vähän kestäviä kaloja kun ammoniakki kypsytyksen ideana on juuri kotiuttaa samalla kertaa mielellään suuri osa kalastoa. Kypsytyksen aikana bakteeristoa ruokitaan enemmän kuin reilukin kalasto allasta kuormittaisi jolloin bakuja on varmasti tarpeeksi koko kalastolle. Jos vain osa kaloista kotiutetaan ja pitemmän ajan päästä (karanteenausaikahan siinä ainakin menee) taas lisää kerkeää bakteeristo kutistua tälle pienemmälle kalastolle sopivaksi, suuremman kalaston tarvitsemat bakteerit kuolla pois ja ongelmia saattaa taas esiintyä.
Eihän vedessä niitä hyviä bakuja oo... Jos voi siirtää kypsästä akvasta ilman pesua vaikka suodattimen, pohjamateriaalia (esim. sukkahousuihin roikkumaan veteen) ja muuta tavaraa (kasveja, kiviä ja kantoja), niin silloin kait kypsytyksen voi "ohittaa?" Vai oonko väärässä?
Tätä minäkin ajan takaa. Eli jos altaan kaloineen siirtää tulisi saada myös suodatin ja pohjamateriaali ettei kypsytystä tarvittaisi.
Itse olen kaksi allasta kypsytellyt vanhan altaan avulla siirtämällä uuteen vanhan suodattimen ja vanhaa hiekkaa uuden pinnalle. Noin 1/3 uuden altaan hiekasta oli vanhasta kypsästä altaasta. Vanha oli 160 litrainen, eka uusi 40 litrainen jolloin tämä ymppi riitti hyvin kypsytykseksi. Toinen oli 70 litrainen joka vaati viikon aikaa ennen kuin 1mg/l ammoniumia muuttui nitraatiksi ilman nitriittiä, eli kypsytys nopeutui huomattavasti hyvän ympin ansiosta.
Olen edelleen hyvin kiinnostunut bactozym kypsytyksestä. Kauanko aikaa kului? Mitä se aine lupaa sisältävänsä jos muistat? Eikö sinulla ollut mitään (tekniikkaa yms) mistään vanhasta altaasta? Tämä olisi helppo kypsytystapa aloittelijoille ja se olisi kiva osata heille neuvoa, mutta olen edelleen vähän epäileväinen... Eikä perinteinen multaymppi ammoniakki kypsytys sen vaikeampi minusta ole!
En iha tarkkaan muista ekan akvan kypsytyksestä mutta jotenkin näin se meni.
Silloin ei ollut ketään kuka olisi opastanut tuohon ammoniakki kypsytyksen mysteerisiin saloihin, voisitko itse kertoa A:sta Ö:hön miten se tapahtuu, siin saavat aloittavat harrastajat käsityksen kypsytyksestä.
Hiekan pesu. Hiekka akvaan. Vettä puolilleen. Kasvit ja kannot sekä kivet koristeiksi. Vettä täyteen ja suodattimen asennus sekä lämmitin ja ilmastin toimimaan. Valaisinten ajastaminen. Suodattimeen pari kapselia b.zymiä ja akvaan muutaman kapselin sisältö ohjeen mukaan. Ruokin puolentoista viikon ajan akvaa jos jonkinnäköisillä kalan ruoilla ihan hitusen kerrallaan kerran päivässä. Aloin mittailla nitriittiä ja muita arvoja vedestä. Ilmeisesti kantojen takia PH heitteli 6.5-7.5 välillä jonkun aikaa ja kovuus pysytteli 4-5 paikkeilla. Noin 15-18 päivänä mittasin niriitti piikin ja vaihdoin vettä kahden päivän välein kolmanneksen mitaten aina ennen veden vaihtoa vesiarvot, lämpötila kokoajan 26. Reilun viikon päästä vesi arvot olivat olleet stabiilit jo muutaman päivän ajan ja nitriittikin pysynyt aisoissa. Joten hankin silloin muutaman Partamonnin ja leväbarbi parven aivan liian lyhyeeseen akvaani, tietämättömyyttäni.
Siitä sitten kalastoa lisää niinkuin kamut opettivat, mielestäni en rasittanut liikaa akvaa kalastolla ennenkuin partikset alkoivat poikimaan oikein urakalla, sain onneksi myytyä yli neljäsataa poikasta tampereen eri akvaarioliikkeisiin. Ei tainnut olla sesonki aika?
Sen jälkeen lahjoitin partisnatut pois sekä annoin leväbarbit kaverille 1000l akvaan.
Että sellasta tällä kertaa.
Tulipas aikasen hitaasti tuo nitriittipiikki, bactozymiä kun kehutaan tällaiseksi pikakypsytykseksi...Enkä edelleenkään tajua mitä mokoma voi sisältää... Ja miksi
nuo vedenvaihdot nitriittipiikin ilmettyä? tällöinhän vedestä poistuu se vähäkin ammoniakki jota kalanruoka veteen toi ja kypsyminen pysähtyy?!?
Onko tähän vanhan veden kypsytysominaisuuteen jotain perusteluja?
tuota tarkoitin en osannut selittää http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=102&conference=624&posting=22000000006728450
Voi olla että nitriitti piikki oli aiemminkin en muista tarkkaan mutta n. kuukausi mulla meni kypsytys vaihetta ennenkuin arvasin ottaa kaloja akvaan.
Silloin oli ohjeistusta että nitriitti piti saada pois akvasta ennenkuin kalastoa saa akvaarioon laittaa???
Pitää päivittää tieto jos oon väärässä?!!!
Eli vanhasta toimivasta tai altaan mukana siirretään pohjamatsku ja suodatin, vesi voi olla vaikkapa sitä kraanavetta, sama se. Anteeksi tämä pilkun viilaus, mutta mielestäni tarkeää että tämä pointti tulee palstaa lukeville aloittelijoille selväksi, liian usein kuulee vain vettä siirretyn ja sitten ihmetellään kun kalat kuolee nitriittipiikkiin...
Nitriitti täytyy saada kypsyttäessä altaasta pois mutta tämä ei tapahdu vedenvaihtojen vaan nitraattia nitriitistä muodostavien bakteerejen avulla. Kun nitriitti on hävinnyt ja nitraatti pilvissä vaihdetaan vettä kunnes nitraatti normiarvoissa, sitten arvaa kaloja ottaa. Tämä löytyy paljon paremmin selitettynä jarvij:n sivuilta josta voi tietojaan päivitellä.
A-w:stä olen lukenut myös toisesta tavasta kasvattaa typpibakteereja (tai saman tavan eri versio) jossa ammoniakkia lisätään vain kerta-annos aluksi, odotetaan nitriitti nollaan ja sitten tarkistellan kypsyyttä, alkuperäisessähän ammoniakki lisä tehdään päivittäin. Uudempaa tapaa kehutaan nopeaksi, mutta itseä ihmetyttää ammoniakin lisäämisen (bakujen ruoan) lopetus sillä eikö tarkoitus ole kasvattaa bakujen määrä mahdollisimman suureksi? Nitriitti kyllä laskee kun ei ole bakuilla ammoniakkia nitriitiksi muuttaa mutta kypsyykö tarpeeksi näin? En ole itse testannut joten en tiedä, tuntunut muilla toimivan joten en mene teilaamaankaan...
joo eli siis..
kypsytin akvaariota siten, että laitoin lauantaina veden, pari kasvia, kannon, kiviä..ja sitten sellaista ainetta kuin insto chlor(vedenparannusaine) ja nitrivec:iä ohjeen mukaan.laitoin myös vanhasta akvaariosta hiekkaa tuonne uuteen. sunnuntaina laitoin taas hiekkaa vanhasta...hmm.teinköhän sille jotain muuta, no ainakin nitriveciä laitoin (10 päivää laitetaan). maanantaina laitoin akvaan 4 kiilakylkeä ja yhden partamonnin, uusia kasveja ja vanhasta akvaariosta suodattimen porisemaan. tiistaina taisin lisätä kaloja..niin että kiilakylkiä oli 8 4 kerritetraa..keskiviikkona lisäsin kaloja (ja pohjahiekkaa) ja torstaina laitoin lisää kaloja vanhasta akvasta pohjahiekkaa taisin laittaa taas...että semmoinen kypsytys (olin tosi malttamaton! kun oli se vanha akva, niin halusin kalat äkkiä sinne uuteen)
mulla on pohjalla hienoa hiekkaa (hiekkapuhallushiekkaa!) koska ne monniset tykkää niistä (ja mä tykkään monnisista!=) eli sun mielestä voisin ostaa vielä pari monnista lisää?
en ole testannut vettä millään lailla,kuten ehkä arvastit ;) täytyy varmaan ostaa huomenna ainakin se nitriittitesti (ph testi mulla jo on..)
neontetroja on neljä vaan siksi kun niistä on pari kuollut, aattelin että en varmaan osta uutta parvee sit kun noi kuolee..eli annan niiden olla, hyvin näyttävät pärjäävän nelistäänkin! kerritetrat 4 kpl ja kiilakyljet ovat yhdistyneet yhdeksi parveksi (tykkään kiilakyljistä enemmän, joten en viitsi lisätä kerritetraparvea..yksi niistä ajaa välillä muita takaa, mikähän sen päässä viiraa?!) on muuten aika hauska juttu, kun tuo pandamonninen ja yksi vähän isompi imumonni tuntuvat olevan rakastuneita.. :) tai pandamonni ainakin on.. se nimittäin on aika paljon ihan sen partiksen kyljessä kiinni ja välillä se taitaa imeskellä sen kroppaa, liekö siinä jotain levää tai muuta sellaista...kummallinen tyyppi.
hyvin nuo kalat näyttävät pärvjäävän vaikka kypsytys jäi aika lyhyeksi..en tiedä pitäisikö vettä vaihtaa jo???
niin niistä leväbarbeista: en halua antaa niitä pois, kun ne on olleet meillä jo aika kauan, ja se toinen on ehkä sokea. ainakin sen silmät on sellaset ihmeelliset harmaat...niin ja onhan tuossa nyt jonkun verran tilaa olla...kun toisaalta tuntuu,että jos haluaisi niiden olevan tosi onnellisia, niin ei niitä pitäisi silloin ottaa vankeuteen elämään ollenkaan,vaan antaa uiskennella niissä puroissa (vai missä nyt elävätkään) koska siellä niillä ainakin olisi tilaa.no joo.
et semmosia..jäiköhän jotain kirjottamatta? (täytyy vissiin mennä nukkuun..)
p.s.kiitos sinulle kun vastasit, taidat olla pidempiaikainen harrastaja?!
Saitko ostettua sen nitriitti testin ja mitattua nitriittin?
Kun laitoit vanhaa vettä oliko suodatin uusi ja/tai edes massa/patruuna vanhasta akvasta?
Jos ei, niin taisi käydä niin ettei kypsytys mennyt ihan kaiken taiteen sääntöjen mukaan.
Akvassa tuskin on lainkaan bakteerikantaa ja nitriitti piikkikin on vasta tulossa???
Kalat saattaa kokea melkoisen tärskyn, lukasen uudestaan nuo juttusi ja koitan keksiä lisä ohjeita.
Voit viälä itekkin kertoa miten sen akvan perustamisen kanssa kävi ihan alusta asit jos viittit?
Back in a minute.............................
Levikset siis liian pienessä purkissa
samoin Mollit luultavasti liian pehmeässä vedessä
Mitkä on sun vesiarvot, numeroina!?
KH, PH, NO2, GH.
Lue toi juttu vielä kerran ja kerro oliko jotain epäselvää?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=102&conference=624&posting=22000000006727342
Jos on laittaa jonkun muun akvan vanhaa vettä ei tarvitse kypsytystä tehdä ja kalastoa voka on olut aiemmin samaisessa vedessä ei stressaannu muutosta jos vettä on laittaa väh. kolmannes.
Pitää siis silloin olla myös suodatin joka on ollut edellisessä akvassa jo jonkun aikaa muhimassa tai siirtää vanhasta akvasta suodatin uuteen akvaan, ei sii riitä pelkkä vanhan akvan vesi pelkästään kun perustetaan uutta akvaa vanhemman akvan avulla. Olisi vielä hjyvä jos voisi mulkata myös hiekkoja vanhasta akvaariosta uuteen ja uutta hiekkaa vanhaan akvaan tilalle.
Menee vissiin taas yli hilseen?!?!????
Eihän vedessä niitä hyviä bakuja oo... Jos voi siirtää kypsästä akvasta ilman pesua vaikka suodattimen, pohjamateriaalia (esim. sukkahousuihin roikkumaan veteen) ja muuta tavaraa (kasveja, kiviä ja kantoja), niin silloin kait kypsytyksen voi "ohittaa?"
Eli vanhasta toimivasta tai altaan mukana siirretään pohjamatsku ja suodatin, vesi voi olla vaikkapa sitä kraanavettä.
Saitko ostettua sen nitriitti testin ja mitattua nitriittin?
"kypsytin akvaariota siten, että laitoin lauantaina veden, pari kasvia, kannon, kiviä..ja sitten sellaista ainetta kuin insto chlor(vedenparannusaine) ja nitrivec:iä ohjeen "
... ei vaikuta kypsytykseen millään lailla!!!!?
"laitoin myös vanhasta akvaariosta hiekkaa tuonne uuteen. sunnuntaina laitoin taas hiekkaa vanhasta..."
... ok!
"maanantaina laitoin akvaan 4 kiilakylkeä ja yhden partamonnin, uusia kasveja ja vanhasta akvaariosta suodattimen porisemaan. tiistaina taisin lisätä kaloja..niin että kiilakylkiä oli 8 4 kerritetraa..keskiviikkona lisäsin kaloja (ja pohjahiekkaa) "
... tais mennä kalaa liian aikaisin jos et ollut sitä nitriittiäkään mitannut!??
"(olin tosi malttamaton! kun oli se vanha akva, niin halusin kalat äkkiä sinne uuteen)"
... niin taisit olla
";) täytyy varmaan ostaa huomenna ainakin se nitriittitesti (ph testi mulla jo on..) "
... no ostikkos?
"kerritetrat 4 kpl ja kiilakyljet ovat yhdistyneet yhdeksi parveksi (tykkään kiilakyljistä enemmän, joten en viitsi lisätä kerritetraparvea..yksi niistä ajaa välillä muita takaa, mikähän sen päässä viiraa?!) "
... se on ukko kukko "tunkiolla" ;p mmuten selevä!
"pandamonninen ja yksi vähän isompi imumonni tuntuvat olevan rakastuneita.. :) tai pandamonni ainakin on.. se nimittäin on aika paljon ihan sen partiksen kyljessä kiinni ja välillä se taitaa imeskellä sen kroppaa, liekö siinä jotain levää tai muuta sellaista...kummallinen tyyppi. "
... se lutkuttaa sen rasva kerrosta, olisko imumonni ihan terve? Ei sais niin tehdä.
"hyvin nuo kalat näyttävät pärvjäävän vaikka kypsytys jäi aika lyhyeksi..en tiedä pitäisikö vettä vaihtaa jo??? "
... mittaa se nitriitti ja vaihda sitten...
"niin niistä leväbarbeista: en halua antaa niitä pois, kun ne on olleet meillä jo aika kauan, ja se toinen on ehkä sokea. ainakin sen silmät on sellaset ihmeelliset harmaat...niin ja onhan tuossa nyt jonkun verran tilaa olla...kun toisaalta tuntuu,että jos haluaisi niiden olevan tosi onnellisia, niin ei niitä pitäisi silloin ottaa vankeuteen elämään ollenkaan,vaan antaa uiskennella niissä puroissa (vai missä nyt elävätkään) koska siellä niillä ainakin olisi tilaa.no joo. "
... sokea?! mikä vikana? Kyllä joillakin on niin suuria ja riittävän pitkiä akvoja leviksille, paa ilmoitusta meneen vaan niin saavat olla loppu elämänsä, 15 vuotta, oikean kokoisessa akvassa.
Tässä pari linkkiä jota levistä vois vaivata...
http://www.aquahoito.info/suomi/taudit/kalatubi.php
http://www.aquahoito.info/suomi/taudit/taudmado.php
http://www.aquahoito.info/suomi/taudit/kidusmat.php
http://www.aquahoito.info/suomi/taudit/taudsien.php
http://www.aquahoito.info/suomi/taudit/kalatubi.php
vajaa yheksaän vuotta takana ja joka päivä oppii jotain uutta kun lueskelee näitä juttuja...;*
Toivotaan parasta ja pelätään pahinta...
... anna palautetta!