Rajua sairaiden kohtelua, kannattaa lukea tämä

Turun Sanomien yleisönosastokirjoitus:


Olen toiminut yli 35 vuotta kliinisessä työssä ja tehnyt käytännössä päivittäin arvioita potilaiden työkyvystä.

Viimeisten vuosien aikana on tapahtunut ennenkokematon kiristyminen sairauspäivärahojen, kuntoutustukien (entinen määräaikaiseläke) ja työkyvyttömyyseläkkeiden myöntämisessä.

Tämän seurauksena terveydentilansa puolesta työkyvyttömät henkilöt sysätään ensin ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle (jos heillä on sellaista, ja senkin kestoa on leikattu) ja sen jälkeen työmarkkinatuelle, peruspäivärahalle ja pahimmillaan toimeentulotuelle. Viimeksi mainittua voi saada, kunhan ensin on realisoinut kaiken mahdollisen omaisuutensa.

Kun terveysongelma joka tähän kierteeseen on sysännyt on usein parantumaton, tuloksena on ihmisen ja usein koko perheen ajaminen tilanteeseen, jossa ei ole mitään tulevaisuuden valoa näkyvissä.

Valitusprosessit kestävät vuosia ja johtavat harvoin terveytensä menettäneen voittoon, vaan kuluttavat loputkin voimat ja naulaavat arkkua kiinni yksi naula kerrallaan.

Hylkäävien päätösten perustelut ovat toistuvasti sellaisia, joista on vaikea tunnistaa kyseisen henkilön todellista tilannetta.

Vai mitä sanon 25-vuotiaalle miehelle, jolla on kaksisuuntainen mielialahäiriö ja aivovamman jälkitila, ja jota eri alojen lääkärit ja moniammatilliset työryhmät ovat pitäneet pysyvästi työkyvyttömänä ja jonka työkokeilut ovat epäonnistuneet?

Eläkeyhtiö ei enää kustanna työkokeiluja mutta ei myönnä kuntoutustukeakaan.

Samalla hallitus sanoo olevansa huolissaan nuorten syrjäytymisestä!

Tai mitä kerron nuorelle naiselle, joka on sairautensa takia ollut kuukausia sairaalahoidossa ja kotihoidossakin täysin autettavana, mutta joka on Vakuutusoikeuden mielestä kuitenkin ollut silloinkin työkykyinen?

Onko kukaan viitsinyt miettiä, mitä nykyinen politiikka maksaa terveydenhuollolle ja sosiaalihuollolle ja tälle yhteiskunnalle seurausvaikutuksineen, jotka eivät kohdistu pelkästään näihin ihmisiin vaan heidän koko lähipiiriinsä?

Hoitavana lääkärinä on surullista ja ahdistavaa nähdä, miten kuntoutumisensa kanssa taistelevat ihmiset lannistetaan epäämällä heiltä tarvittava toimeentulo ja samalla kuntoutumisen edellytykset.

Liian monien kohdalla nykyinen järjestelmä ei tuo kansalaisillemme turvaa, vaan päinvastoin sairastuttaa heidät.

Nyt on lisäksi otettu käyttöön ns. aktiivimalli, jossa on sanktioitu, jos ei kykene töihin.

Koskevatko sanktiot niitäkin, jotka ovat työttömien kirjoissa työkyvyttömänä?

Minkälaiseen rotankoloon yhteiskuntamme haluaa nämä ihmiset ajaa, jotka ovat tilanteessaan yleensä lisäksi ilman omaa syytään?

Olli Tenovuo

Ylilääkäri

Turku