Uskonsota

Uskonsota on alkanut maailman alussa, jo silloin kun Eeva ja Aatami lankesivat syntiin ensimmäisen kerran. Jos epäuskoiset eivät vihaisi uskovaisia, eivät uskovaiset olisikaan oikeasti uskomassa, Raamattu todistaa sen. Meillä ei ole sota lihaa eikä verta vastaan, vaan henkivaltoja ja herrauksia vastaan, kirjoittaa Paavali. Se taistelu on merkki siitä, että Jumalan Pyhä Henki edelleen elää ja vaikuttaa keskellämme. Ja sota jatkuu tuomiopäivään saakka. Voi silloin niitä, jotka eivät uskoneet vaan taistelivat Jumalan Henkeä vastaan.

Jos sun lähimmäisesi kysyisi sinua auttamaan tärkeässä asiassa, sellaisessa, jota asiaa ei nyt voi yksin tehdä ja sitä apua ei myös myötäänsä tarvita, vaikkapa muuttaminen... samaan aikaan sinulla olisi toinenkin tarjous; hengelliset juhlat, joita ei myös usein ole. Kumman valitsisit? (tietäisit, että kaverisi voi kysyä muitakin apuun)

Itse luultavasti sanoisin, että jos se saa jonkun toisen, niin ottais sen.. mutta jos ei, niin sitte tulen. Tosin jos olisi todella tärkeä ja rakas tyyppi, olisin ihastunut siihen, niin apuun menisin ja sitte kyllä jollain kyydillä vielä seuroihinkin yrittäisin päästä. Kenties tämän tyypin kans just.