Sex. väkivallan kokemusten käsittely mediassa

Otan "Metoo- ketju poistettiin"- ketjusta kommentin ja teen uuden aloituksen koska ongelma on ilmeinen:
...

"Myös esim. IS sensuroi raiskausten uhrien omia viestejä ketjussa joka käsittelee gaalaa, johon vieraat olivat, Meetoo-kampanjaa tukien, pukeutuneet mustiin, kolmea poikkeusta lukuunottamatta.

https://www.is.fi/viihde/art-2000005516640.html"

...

Seksuaalista väkivaltaa koskeva julkinen keskustelu on oireellista: seksuaalista väkivaltaa pitää käsitellä vain joko siististi ja kliinisesti siten ettei yleisön mielenrauha järkyty liian inhottavista teonkuvauksista tai sitten sitä saa käsitellä seksuaalista väkivaltaa kokeneita loukkaavaan sävyyn.

Tämä s24.fi palsta on täynnä todella väkivaltaista kieltä ja kommentointia jota ei sensuroida. Toisaalta Me too- ketju jostakin käsittämättömästä syystä poistettiin. Kun minä kerroin oman kokemukseni seksuaalisesta ahdistelusta viesti poistettiin "sääntöjen vastaisena". Viestissäni ei ollut mitään sääntöjen vastaista. Ongelma oli se että kokeukseni oli asiasisällöllisesti ilmeisesti moderaattorille liian ahdistavaa kuultavaa. Moderaatiolle täten tuli ilmeisesti sellainen FIILIS että siinä täytyy olla jotain väärää ja sääntöjen vastaista koska se oli ahdistava viesti, ja siksi se täytyi poistaa. Sensurointipolitiikassa yleisesti ottaen ei ole mitään rationaalista vaan se perustuu täysin tunteisiin. Onkin jännittävää ettei näissä väkivaltaisissa seksuaalista väkivaltaa loukkaavasti käsittelevissä viesteissä koeta olevan mitään niin ahdistavaa että niitä olisi syytä poistella. Ne eivät ilmeisesti ahdista moderoinnissa toimivien henkilöiden mieltä, eikä se haittaa heitä jos ne ahdistavat sex. väkivaltaa kokeneiden mieltä. Mutta kun äänessä on itse seksuaalista väkivaltaaa kokenut sensuuri iskee nimenomaan häneen vai sillä perusteella että teon kuvaus on liian yksityiskohtainen (ei mässäilevä) ja kuvaava.

Tämä on trendi jokaisessa mediassa. Hesari, is, il, ja monet monet muut mediat eivät julkaise kokemuksia seksuaalisesta väkivallasta vaikka ne eivät ole millään tavalla tarpeettoman mässäilevästi kerrottuja.

Olisikin mielenkiintoista tietää miten seksuaalisen väkivallan kokemuksista pitäisi kertoa siten ettei sen kuuleminen aiheuta ahdistusta kuulijassa. Mielenkiintoista olisi tietää myös että MIKSi niistä pitäisi kertoa kauniisti? Eikö ole tekopyhää olla keskustelevinaan sex. väkivallasta mutta samaan aikaan vaatia että tarinan pitäisi olla jotenkin mukava ja kivasti kuunneltava. Sellainen ettei kenenkään mielenrauha liikaa häiriinny. Jos seksuaalisesta väkivallasta puhutaan liian kliinisesti ja neutristi se vie koko ongelman vakavuudelta uskottavuuden.

Me too kampanjakin on pääosin vain sitä että sanotaan "me too". Tilanteita harvoin nalysoidaan syvällisemmin jolloin helposti jää epäselväksi mitä seksuaalinen häirintä oikeastaan käytännössä edes on. Hesarin toimittajistollekin näyttää olevan jopa epäselvää, että myös kauniiksi kehuminen voi olla seksuaalista häirintää:

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005529227.html

Toisaalta huomiota herättävää on että seksuaalista paljastelua saa vapaasti harrastaa, ja jopa raiskausfantasioilla saa somessa ja mediassa saa aika vapaasti mässäillä ilman sensuuria. S24:fin sex. väkivaltaa käsittelevällä palstalla voi vapaasti kysellä että mistähän elokuvasta löytyy kaikista graaveimmat raiskauskohtaukset kun kyselijää kiinnostaisi katsoa. Modea ei ahdista eikä häiritse tämä. Sovinismia saa harrastaa, provokatiivisia ja erittäin väkivaltaisia viestejä voi kohtalaisen vapaasti suoltaa näppäimistöltään kaikkialle, syyttely kohdistuu siihen joka siitä kehtaa raivostua. Sensuuri iskee sex. väkivallan kokemuksia kuvaileviin viesteihin myös silloin kun niissä ei ole mitään erityisen sensaatiomaista.