Aloitteellisuus kadonnut täysin palstalta?

Sinäpä muistat monia hetkellä sinisellä,..niin hieno on hämy täälläkin etelämpänä, että ihan silmät lepää. Puiden hieno oksistoverkko kuvastuu niin kauniina lempeää sametti taivasta vasten, upeaa !

Ei se aloitteellisuus minnekään ole hävinnyt,..minäkin olen kirjoittanut monilla eri nikeillä, enkä ole tehnyt piiruakaan väärin! Hauskana olen pitänyt avainippua, narukenkää, ja tammikuu~~~~on oma luomukseni😊

Tein Ritu nyt poikkeuksen kohdallasi kertoessani, mutta painun niin mielelläni taas inkognitotilaan,..jos yleensä käynkään muun ohella.

Minulle kun lätkästiin fobia nimike otsaan, annoin luovuuden saada yliotteen, enkä taida palata pelkkään sinisirkku'uteen! tere

Min mielestä vaalikampanja on vaisua tiedotusvälineissä. En kuitenkaan jätä äänestämättä kun tämä mainio ennakkoäänestysmahollisuus.
Kovin nuoria ovat vaalitoimitsijat, mutta napakasti hoitavat hommansa. En ole kapinan jälkeen mitään laittanut sille kolehtinkerääjälle.

En enää yksinkertaisesti tarkene istua pilkillä, vaikka pienetkin ahvenentirrit tulisi käytettyä. Tipattomalle tammikuulle virnistelen. Lääkemitallinen pari päivässä rehtiä viinaa tappaa pasiliskot. Sillai pysy terveenä eikä maksa paljoo.

Nytkin on ollut niin inspiroivia aloituksia monena päivänä, että ei ole tarvinnut miettiä, mistä kirjoittaisi, kun palstan sivun avaa. Eläinten kohtelu on lähellä sydäntä, eikös me Ama siinäkin olla aika samoilla linjoilla. Eilen tuohi ja sauna sai kynän liikkeelle ja näitä talvisään vaihteluita riittää ihmeteltäväksi, melkein aina minut saa mukaan myös luonto- ruokakeskusteluun innostumaan. Tunnistan kyllä laiskuuteni aloitusten tekijänä, mutta eikös mukanaolo ole kuitenkin tärkeintä. Kirjoitan kyllä yleensä kerralla vähän pitemmän litanian, ehkä napakka ytimekäs tyyli olisi joskus enemmän paikallaan.

Onneksi täällä ppalstalla ei tarvitse arvojohtajuuksia eikä muitakaan päällikkyyksiä tavoitella. Presidenttikisa ei nyt suurempia intohimoja herätä, äänestämässä toki aina käyn. Tänään minäkin topakkaa rouva Kyllöstä kuuntelin, sanavalmis ja maanläheinen, ronskinpuoleinen . Jaan monet ajatukset hänen ilmastohuolistaan, loppuun hän tyylikkäästi kirjallisuuskatkelman sovitti. Arvostan palsta-aktiiveja, jotka jaksavat keksiä uutta jutunjuurta ja vielä kommentoidakin saamiaan vastauksia. Jos kommenttini ketjun osasena joskus puolustaa paikkaansa, mukavaltahan se tuntuu . Ilo on löytää ajatuksilleen vastakaikua , saa se olla vastarannan kiiskienkin kaikua.

Lumitöihin päästiin jo etelärannikollakin ja ennekaikkea sydäntalven tunnelmaan. Metsässä kävellessä tuntui niin hiljaiselta, lumi vaimentaa, juhlistaa ja antaa majesteettista arvokkuutta joka risulle ja kuusennäreelle.

Palstan elämä ja aloitustenteko kyllä vilkastuu kun päästään pitemmälle yläkuuta. Itsellä ainakin pientä mieliala lamaa tunnistettavissa.