JUUKA-ja- PUU-JUUKA

Jokainen järissään oleva ymmärtää että Juuan päivät on luetut, se milloin joku sammuttaa viimeisenä valot on lähinnä viivytys taistelua, Juuan sijainti on hankala keskellä ei mitään Joensuun ja Nurmeksen välillä, väestön ikärakenne takaa varman loppu tuloksen, ABC:n katolla vilkkuu viimeisenä valopilkku ohikulkijalle bensaa ja kuppi kahvia . Ei sinne voi tulla mitään teollisuutta kun ei ole edes rautatietä on vain huonosti hoidetut kuoppaiset tiet joka suuntaan , ei sinne kannata enää edes harkita kenenkään uuden talon rakentamista, vanhatkaan ei käy kaupaksi eikä niistä kukaan edes maksaisi mitään, se mitä siellä nyt on kulutetaan loppuun ja se oli sitten siinä entinen JUUKA !

Joensuu-Nurmes tien varteen runsaasti opasteita Puu-Juukaan. Laittakaa sinne edullinen yöpymispaikka reppureissaajille, toinen rauhaa kaipaaville, kahvila, ruokapaikka, pitseria, käsityöpaja, museo yms. Alkakaa markkinoimaan myös Keski-Euroopan maihin edullisesti netin välityksellä. Bloggaajat, twiittaajat, suhteet yms tehokäyttöön.
Nuorille leirejä. Rippikouluja ja vaihtoehtoisia elämänkatsomus leirejä myös sijaintina keskustan Puu-Juuka. Teemaleirejä. Esim käsityöt , perhon sidonta ja kokkaus. Varsinkin aikamiespojille niitä kokkauskursseja teemalla metsien ja Pielisen antimet! Eläkeläiset aktiivisina kyyditsemään kuluja vastaan esim kala- ja marjapaikoille ja opastamaan kädestä pitäen. Koululaiset kartuttamaan kielitaitoaan kesätöissä turistien parissa. Avoin mieli uutta kohtaan tai paikkakunta kuolee!

Juukelikuulta oikeaa asiaa

Kommentti oli juuri sitä mitä Juukaan kaivataan, jos mitään ei tehdä niin mitään ei tapahdu.
On käsittämätöntä touhua kun lahotetaan kulttuurihistoriallisesti arvokas kyläyhteisö tekemättä mitään. Onko kunnassa elinkeinoasiamies jos on niin saako hän muutenkaan mitään aikaiseksi. Juuassahan on myös uusi kunnanjohtaja, Puu-Juuka voisi olla ensimmäinen näkyvä kohde josta voisi aloittaa kylän ja koko kunnan elvyttämisen. Koko kylässä asukkaista kunnan johtoon tuntuu olevan sama luovuttamisen meininki. Hyvä esimerkki, Juuasta löytyy hotelli on mutta sitä pitää etsiä kuin neulaa heinäsuovasta, ei luulisi olevan ihan mahdoton investointi laittaa Joensuu Nurmes tien varteen molemmista suunnista hotellin viittoja ja kertoa olemassa olostaan. Ei ABC vie kaikkia asiakkaita eikä kaikki halua mennä syömään tai juomaan huoltoaseman kuppilaan. Tarvittaisiin muitakin lounaspaikkoja kahviloita jne. Kylä on täynnä mahdollisuuksia. Kuten keskustelun avauksessa oli esitetty uhratkaa muutama tonni rahaa keskustan suunnitteluun ja markkinoikaa paikkaa. Tuosta Puu-Juuasta saa hyvän turistipyydyksen niin kuin aloittaja oli kirjoittanut. Puu-Juuka kuntoon ja siitä näkyvät mainokset pääväylän varteen. Lisää majoitusta, muutama pikkuhotelli ja veneen vuokrausta kesäkaudelle Pielisessä on kalaa. Kalastajia ja maksavia asiakkaita löytyy kun alatte talo talolta kehittää palveluja ja myydä paikkaa. Tuntuu kuin koko pitäjä olisi täynnä peräkamarin poikia joille kaikki on hyvin kun mitään ei tee tai muuta.
Mutta kyllä se on paljon kiinni kunnan isistäkin jos sieltä ei tule aloitteita niin tuskin yksittäisiltä kuntalaisiltakaan.

Ihmetellä täytyy kun Juuka saaristokuntana ei ole ollenkaan panostanut matkailuun. Juualla olisi ihan ”oma Koli” eli Paalasmaa kehitettäväksi matkailukohteeksi. Saaren korkein huippu Lamminvaara kohoaa 225,2 m korkeuteen merenpinnasta. Korkeusero on riittävä kilpailemaan lähes kaikkien Etelä-Suomen hiihtokeskuksien kanssa. Muu luonto onkin harppauksen edellä verrattuna muihin tavanomaisiin kohteisiin. Loma rakentamiseenkin ja lomakylille löytyy maata ja rantoja.

Saaren ainutlaatuinen luonto rannat ja sitä ympäröivä vesistö tarjoaa oivat mahdollisuudet patikointiin saarella ja sen rannoilla. Laskettelukeskus, murtomaa hiihto, talvikalastus ja muut talviharrastukset toisivat lomailijoita talvisin. Saarta ympäröivät vesistöt, tarjoavat kesäisin mahdollisuuden veneilyyn ja kalastukseen. Paalasmaa sijanti tarjoaa oivat mahdollisuudet sisävesiristeilylle, sieltä voisi olla laivayhteydet Nurmekseen, Lieksaan, Kolille jopa Joensuuhun. Paalasmaasta saisi sisävesiristeilyn helmen josta pääsisi päiväristeilyille em. paikkoihin. Sisävesiristeilyt ovatkin unohdettu matkailun osa joka kaipaisi kehittämistä. Suomen järvet ovat ainutlaatuista koko maailmassa.

Palasmaa on hiomaton timantti, jo Paalasmaalle johtava tie luontoineen on sävähdyttävän kaunis. Juuan on turha haikailla Kolin kehittämisen perään, Lieksa on tehnyt Kolille suuria suunnitelmia joista ei ole koskaan tullut mitään. Kolin kehittämisessä Juuka on ollut toistuvasti lapsipuolen asemassa myös alueellisesti kun Juualle jäisi kehitettäväksi vain "joutomaata" Kolin liepeiltä. Tuskin muutoinkaan kahden kunnan intressit saadaan niin hyvin yhteensopiviksi kuin vain omaa kuntaa parhaiten hyödyntävät investoinnit. Paalasmaa tarjoaa matkailun kehittämiseen vähintään yhtä hyvät jopa paremmat puitteet kuin Koli.

Matkailuklusteri työllistää suomessa noin150 000 henkilöä. Alalla on myös erittäin merkittäviä kerrannaisvaikutuksia muille toimialoille. Juuka on kohtuullisella etäisyydellä venäläisille ja kaikille turisteille verrattuna pohjoisen kohteisiin. Matka Joensuusta Kolille Kolin portin kautta eli normaalia ajoreittiä on 73 km ja Joensuusta Juukaan 86 km eli vain 13 km enemmän. Myös Joensuun lentoasemalle matkan ero on sama 13 km. Matka Juuasta Kolille on vaivaiset 38 km tai puoli tuntia joten molemmat matkailukohteina tukisivat toisiaan. Juuan kehittäminen matkailussa on ollut vähäistä vaikka mahdollisuuksia olisi, joten siihen kannattaisi panostaa. Matkailulla on voimakas työllistävä vaikutus, työtä ja työpaikkoja Juuassa tarvitaankin.

Puu-Juuasta sight-seeing Juuan omiin nähtävyyksiin Paalasmaan arvoa esiin nostattaen ja voisipa Kolin läheisyyttäkin käyttää yhtenä markkinointivalttina, järjestää sinne päiväretkiä ja vaelluksia. Rahaa tulisi omaan kuntaankin. Tarvitaan useita lähistöllä sijaitsevia matkailunähtävyyksiä, jotta turistit viipyisivät ja yöpyisivät pidempään.
Talvikalastusleirit asiantuntevassa opastuksessa ilman muuta. Hiihtoa Kokkokallion laduilla ja laturetket. Majoittua voisi myös Puu-Juuassa, jossa olisi pimeiden talvi-iltojen aktiviteetteja. Rakentakaa hyvämainen perheystävällinen kohde. Ei mitään Pohjolan Pariisia! Huomioikaa rajan takaa tulijatkin. Löytyykö pappamopoja tarpeeksi? Järjestäkää keväällä, kesällä ja syksyllä mopovaelluksia.

Puu-Juuka ja Paalasmaa tulisi käsitellä yhtenä kokonaisuutena. Puu-Juukaan Idyllinen perheystävällinen kylä jossa lounaspaikkoja, pizerioita, kahviloita jopa hampurilaispaikka jne. Tietysti sinne kuuluisi pubi, pari hotelli- tai hotelliravintolaakin. Paalasmaa Juuka Koli välillä voisi toimia pikkubussi liikenne jolloin matkailijat voisivat puolin ja toisin piipahtaa tutustumassa kohteisiin, palvelu olisi hyvä lisä myös paikallisille asukkaille. Kun talven sesonkina Kolin hotellipaikat olisi loppuunmyyty niin Juuka täydentäisi palvelua omalla tarjonnallaan.

Nuo sisävesiristeilyt olisi varmaan monia kiinnostava lisä kohteessa ja ne voisivat tarjota laajemminkin reittejä Paalasmaalta Nurmekseen Lieksaan Juuan laivarantaan Kolille jopa Joensuuhun jolloin eri satamista pääsisi mukaan Pieliselle. Paalasmaa toimisi koko Pielisen vesistön risteilykeskuksena. Suomen matkailu on jo vuosikymmeniä ollut kaksinapainen jossa markkinointi on kohdentunut Lappi ja Helsinki keskeisesti ja samaan aikaan Järvi-Suomen ja sisävesiturismin ja kesämatkailun kehitys on jäänyt huomioimatta.
Paalasmaa ja Juuka on kohde joka pystyisi tarjoamaan ympäri vuoden aktiviteettejä. Talvi ja kalastusmatkat lisäävät koko ajan suosiotaan samoin moottorikelkka ja Mönkijä safarit. Paikalliset maatila yrittäjät voisivat tarjota rekiretkiä ja ratsastusta. Tässä on hyödyntämätön potentiaali jolle varmasti löytyy kysyntää aina Eurooppaa ja Aasiaa myöten kun se markkinoidaan oikein.

Juuka
Juuka näyttää hakevan ”elinkeinosuunnittelijaa)

https://www.kuntarekry.fi/fi/tyopaikka/163079

Toivottavasti löytyy hyvä sellainen. Yhtenä pää tavoitteena tulisi olla matkailupalveluja tarjoavien, matkailuyrittämisestä kiinnostuneiden ja matkailua markkinoivien yritysten verkottuminen. Matkailuun liittyvien palvelujen kehittäminen ja Juuan näkyvyyden lisääntyminen nopeasti kasvavilla matkailumarkkinoilla.

Tosiasiassa kannattaneeko muutaman vanhan puurötiskötalon varaan rakentaa matkailua Juuassakaan, tuskin niiden jonkun ehdottaman reppureissaajan tuomilla muutamalla eurolla kukaan rikastuu, muutama puutalohan löytyy joka kylästä, eikä paalasmaata kannata uhrata ja pilata matkailun takia, ehkä sillä joskus tulevaisuudessa on koskemattomana enempi arvoa kuin rakennettuna ja pilattuna, Juuan loppulaskenta on alkanut ja se on tosi asia.

Onneksi Paalasmaata ei ole vielä ylisuojelulla rampautettu niin kuin Koli vaan se on vielä kehityskelpoinen kohde jota voidaan rakentaa luontoa kunnioittaen. Edellä mainittiin ”yksittäiset reppureissaajat eivät pelasta Juukaa”, ei todellakaan, mutta samalla kun kunnan elinkeinoa kehitetään voidaan Puu-Juukakin herättää toimivaksi osaksi kokonaisuutta ja tuomaan osaltaan työpaikkoja. Kysymys ei ole vain muutamasta rapistuvasta rakennuksesta kirkolla vaan Juuan ja juukalaisten selviytymisestä tulevina vuosina, vaan uusien työpaikkojen luomisesta ja entisten säilyttämisestä. Ilman elinkeinoelämän ennakkoluulotonta kehittämistä tulevaisuus ei näytä ruusuiselta mutta elinkeinotoimintaa ja juuri matkailua kehittämällä Juuka voi nousta kuten monet Juuan lähikunnista ovat nousseet. Tulevaisuus riippuu pitkälti myös kunnasta ja siitä miten aktiivisen roolin uusi kunnanjohtaja, tuleva elinkeinosuunnittelija ja kunnan päättäjät ottavat.

Meidän ja juuri meidän velvollisuutemme on kehittää paikallista yritystoimintaa siten että meille on töitä Juuassa, me voimme kasvattaa lapset ja asua Juuassa. Muussa tapauksessa liian monen etenkin nuorelle ainoa vaihtoehto on lähteä ruuhka-suomeen ja viedä lapset turvalliselta kotiseudultaan täysin vieraaseen ympäristöön. Jokainen työelämässä oleva tai opintonsa päättänyt työelämässä jo oleva tai työelämään siirtyvä joka lähtee kunnasta on menetys ihmisenä ja veronmaksajana sekä näivettää kuntaa.

Sitä hiljaista ja luonnonrauhaa on jo Kiteeltä pitkin itärajaa Kuusamoon asti, mikähän siellä Juuassa olisi sitten niin erikoista hiljaisuutta josta pitäisi maksaa vielä enempi, eikä sinne marjametsään ihan noin vaan mennä petovaaran takia ainakaan yksin (karhut ja sudet) ei varmaan naurata silloin kun oikeasti törmää karhuun, varuillaan on oltava metsälläollessakin vaikka on aseet mukana sillä karhu on todella nopea, mutta jos Juuan ainut toivo on matkailu niin
hukkaan heitettyä rahaa jo pelkkä suunnittelu, ei joka kylä voi matkailusta elää näitä tuppu kyliä on pilvin pimein Suomessa ja ei niihin kaikkiin riitä matkailijoita, ja taas teollisuutta ei voi Juukaan tulla koska siellä ei ole mitään ei edes työikäisiä ammattitaitoisia tekijöitä, on vain enempi ja vähempi omanlaatuisia kulkijoita eläkeiän tuntumassa, onneksi on ABC jossa voi ryypätä kahvit ja jatkaa matkaa :)

Juuka vai Koli ensin?
Juualla ja Lieksalla on jokin yhteinen Kolin ja Ahmovaaran alueen kehityssuunnitelma takarajana taisi olla vuosi 2050 tiedote julkaistiin lehdistölle 2017. Juuan tulisi kuitenkin kehittää ensisijaisesti Juukaa eikä lähteä ”poimimaan marjoja” jostain kolin lähiseudulta. Kolin ratkaisuista päättää aina Lieksa. Entäpä verotulot, pääosin Kolille keskittyneiden kiinteistöjen ja palvelujen myötä vero eurot juoksee Lieksaan. Jos Juuka kehittää matkailupalveluja niin mikään ei estä tekemästä yhteistyötä Kolin kanssa koska lähekkäin olevat mutta erilaiset loma- ja vapaa-ajan kohteet eivät kilpaile keskenään vaan tukee toisiaan.

Puu-Juuasta on puhuttu vuosia ja kirjoitettu palstametreittäin, kiinteistöt alkavat pian rapistua joten alkaa olla viimeiset hetket etsiä tiloihin yrittäjät, kunnostaa rakennuksia muutoin niissä ei ole kohta mitään kunnostettavaa. Puu-Juuka kunnostettuna ja erilaisia palveluja tarjoavana keskuksena muuttaisi Juuan karun ja hajanaisen keskustan viihtyisäksi miljööksi. Toimiva viihtyisä keskusta ja laajemmat palvelut nostaisi kiinteistöjen ja asuntojen arvoa sekä parantaa asumisen laatua.

Juuka kuuluu niihin paikkoihin jota paikkana ei ole mainostettu ja se ei juurikaan missään näy, kuntaraja lienee jossain huomaamattomassa paikassa. Kun vertaa välimatkoja, Juuka Joensuu 86 km ja Juuka Kajaani 145 km, (Nurmekseen pitää jo erikseen lähteä pääväylältä) niin Juuka suurempana keskuksena edellyttäen että se tarjoaa näkyvästi erilaisia palveluja,
on sopiva väli etappi pysähtyä ja jäädä yön yli.

Tämä on asia johon tulisi puuttua. Tienvarsimainokset tulisi lisätä jo kilometrejä ennen Juuan liittymää muuten Juuan kohdalla valomaistorni Juuan palveluista ohjaamaan matkaajat kylälle, nyt pysähdytään vain tankkaamaan ABC:llä. Valotauluilla ja valaistuilla mainostorneilla saa edullista näkyvyyttä tiellä liikkujille ja ne tulisi kuulua jokaisen kuntakeskuksen perus varustukseen. Poikkea Juukaan on pienillä kustannuksilla toteutettavaa halpaa ja jatkuvaa näkyvyyttä ja on korjattavissa heti ja Poikkea Paalasmaalle
näkyvä mainonta syöpyisi ihmisten mieliin.

Paalasmaa tarjoaa Kolmella saarella upeat puitteet kesäisin luontomatkailuun ja Kolista täysin poikkeavana vaihtoehtona, kesällä poikkeavan luontonsa järvi- ja kalastusmatkailun puitteissa, talvella talvilajien, kalastuksen, kelkkasafarien puitteissa. Kuten jo edellä oli esitetty erilaiset sisävesi teemaristeilyt Pielisen keskeltä eri satamiin olisi jotain mitä vain Pohjois-Karjala ja sen luonto voi tarjota.

Kolin kilpailijaksi Juuan ei ole syytä lähteä samoilla teemoilla. Juukaan ja Paalasmaalle saadaan vetovoimaa aivan omanlaisella tarjonnalla ja win win yhteistyöllä molemmat kohteet ja koko maakunta hyötyy. Lappi vetää joka vuosi entistä enemmän, tämä voisi olla sitä mitä täällä etelämpänä voidaan tarjota ja ympärivuotisesti.

Hankitaan pappamopoja ja järjestetään turisteille moporalleja kunnanjohtajan vetäminä.
Ainutlaatuista ainakin Suomessa.
Jos ei mopot kiinnosta kaikkia niin järjestetään niille vuolukiven louhintaa . Voisivat vaikka nakutella sitten pienen nunnauunin itselleen matkamuistoksi.

Onko kirjoittaja käynyt Helsingin Puu-Käpylässä tai Turun Luostarinmäellä tai Tampereen Pispalassa ? Eli näitä kyliä ja kylänraitteja entisöityinä ja elävinä löytyy muualtakin Suomesta ja kovin suurta yleisöryntäystä juuri Puu-Juukaan tuskin on odotettavissa. Puu-Nurmeksella on ainekset Pohjois-Karjalan Pispalaan, ja jos jotain maalauskohennusprojekia kehitellään, niin ehkä samanaikaisesti Nurmeksen kanssa. Se Juuan raitti on kovin lyhyt, merkitsee toki varmaan paikkakuntalaisille paljon, mutta ei kerro ulkopaikkakuntalaiselle juuri mitään muuta kuin kiva kurvi ja ylämäki keskellä kylänraittia. JOS sitä ei saada jollain tapaa elämään kuten esim. Turun Luostarinmäki ja sekin näytösluonteisesti n. kerran kesässä. Tämä maalaisulkomuseoraitti saattaisi olla paras ehdotus ja koululaisille kesätöitä siinä.

Kovin köppäseltä näyttääJuuan tulevaisuus jos se on enää muutaman vanhan puutalon hökkelin ja kesken kasvuisten mopoiluharrastuksen kehittämisen varassa ;) siinäkö kuivuvan Juuan kunnan tärkeimmät pulmat, tosi asiahan taitaa olla että viimeinen palvelu piste on hyvin pian 6-tien varrella oleva ABC-myymälä, kenenkään ei todella kannata rakentaa Juukaan yhtään mitään ainakaan uutta taloa koska sitä et saa myytyä ikinä ja olet sen velkavanki lopun ikäsi.

ESIMERKKI MAINOSTORNEISTA
Infobasen ovaalin muotoiset teräsputkesta valmistetut mainostornit jotka ovat jopa 14 metriä korkeita tornit toimisivat kuutostiellä Juuan kohdalla ”heräätjinä”. Tornien yläosan otsikkokenttä ja yrityskohtaiset mainostilat ovat vaihdettavia, valomainostekniikalla valmistettuja opaaliakryylilevyjä.

Tornin yläosa on aina varattu Kunnan tai kaupungin nimelle ja vaakunalle sekä yritysalueen tai taajaman nimelle. Kaupungin tai kunnan tilan koko vaihtelee tornin korkeudesta riippuen 284×180 cm ja 284×240 cm välillä. Mikäli tornin läheisyydessä on pysähtymismahdollisuus (esimerkiksi tien levike), voidaan sen alaosaan sijoittaa alueen kartta sekä luettelo alueella toimivista yrityksistä ja niiden osoitteista.

INFOBASE TOWERS Oy
On suomalainen, kaupunkien yritysalueiden ja kauppakeskittymien ulkomainontaan erikoistunut yritys. Näyttävät ulkomainokset tavoittavat 1,2 miljoonaa ihmistä päivässä 10 eri paikkakunnalla. Infobase tai muu vastaava torni palvelisi Juuan ja juukalaisten yritysten ja näkyvyyttä? Kunta voisi toimia hankkeen vetäjänä, yksittäiselle yritykselle tai yrittäjälle mainostajien kokoaminen hankkeeseen voi olla ylivoimainen. Sen sijaa udelle uudelle elinkeinosuunnittelijalle tämä olisi näkyvä pään avaus että alkaa jotain tapahtua.

Linkki
http://www.infobase.fi/

Kirjoittajalle ”Hesasta”
Olit verrannut Puu-Juuan houkuttelevuutta mm.
- Puukäpylään joka on asuinlähiö ei matkailukohde
- Pispalaan joka on samoin asuinlähiö ei matkailukohde
- Turun luostarinmäkeen joka on Turun vetovoimaisimpia matkailukohteita, Myöskään Luostarinmäkeä ei voi verrata Puu-Juukaan mutta se kertoo vanhojen alueiden kiinnostavuudesta. Pienistäkin perinteisistä puutalo kortteleista saadaan idyllisiä kokonaisuuksia oman alueen asukkaita viihdyttämään ja palvelemaan matkailijoita

Kysyt olenko käynyt Puukäpylässä, Luostarinmäellä tai Piispalassa?
PUUKÄPYLÄ
On tullut hyvinkin tutuksi auttuani taannoin siellä liki 3 vuotta ja ihmettelen miten se liittyisi tähän keskusteluun tai Puu-Juuan vertailukohteeksi. Selvennykseksi Käpylä on noin 8 000 asukkaan kaupunginosa Helsingin Sofianlehdon ja Kustaan kartanon välissä oleva asuinalue jossa lähes kaikki talot on rakennettu samoilla arkkitehti kuvilla jotain pikku muutoksia on tullut. Myöhemmin, 1930-luvulta lähtien on Käpylään rakennettu myös kerrostaloalueita. Käpylä on puhtaasti asuinalue eikä mikään turisti- tai matkailukohde eikä siksi tarkoitettu tai haluttukaan. Käpylässä ei juuri muuta tapahdu kuin Käpylän Pallo pelaa ottelunsa Käpylän liikuntapuistossa. Ainoa meteli syntyy kun omat onnistuu tekemään maalin ja kuuluu muutan korttelin verran. Käpylään ei ole odotettu eikö haluttu turistivirtoja, paikalliset ja kävijät pääsee ratikalla nro:1 sujuvasti keskustasta Käpylän Pohjolankadulle ja sieltä pois. Käpylä ei ole millään mittarilla vertailukelpoinen kohde.

PISPALA
On kahden kaupunginosan muodostama alue Tampereella noin 2,5 km keskustasta länteen. Se muodostuu Ylä-Pispalan ja Ala-Pispalan kaupunginosista ja sijaitsee Pispalan harjun pohjoisrinteessä. Alue poikkeaa jyrkkään rinteeseen sovitetusta rakentamistavasta. Hieno paikka. Mutta siellä vielä toimiva yleinen saunakaan ei tee Asumalähiöstä turistukohdetta vaan ainoastaan viihtyisän paikan asua.

LUOSTARINMÄKI 
Nyt tullaan asiaan kun historical visit destinations ovat oleet suosikkejani niin paikka kuuluu suosikkeihini kesäisessä Turussa ja rohkenen sanoa, väittämäsi paikan suosiosta on täysin väärä.

Museoalue käsittää kahdeksantoista 1700-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa rakennettua puutalokorttelia, joka koostuu yli kolmestakymmenestä alkuperäisillä paikoillaan säilyneestä puutalosta. Taloihin on sisustettu esiteollisen ajan kaupunki-käsityöläisten verstaita ja koteja. Kesäaikaan verstaissa työskentelee käsityöläisiä, jotta kävijöillä on mahdollisuus tutustua perinteisiin käsityöammatteihin.

Mikä parasta
Museovalvojat, oppaat ja käsityöläiset ovat museotoiminnan alusta saakka pukeutuneet ajanmukaisiin asuihin ja esittelevät näin 1700–1900-luvun alun kansanomaista pukeutumista. Museossa toimii myös oma postikonttori sekä kaksi kauppaa: Höökarin puodista voi ostaa vanhan ajan makeisia truuttiin pakattuna ja museokauppa Hantvärkistä muun muassa museossa valmistettuja käsityötuotteita. Lisäksi museoalueen ulkopuolella toimii kahvila Kisälli 1800-luvun puolivälissä rakennetussa talossa. Kesän kohokohta ovat vuodesta 1943 olleet elokuussa vietettävät Käsityötaidon päivät, jotka keräävät museoon noin 40 eri ammatin ja taidon edustajaa esittelemään työtään. Talvikauden tärkein Silloin taloissa on katettuina länsisuomalaista juhlaruokaa esitteleviä joulupöytiä. Vuodesta 1954 on järjestetty Tapanin laulajaiset Tapaninpäivänä.

Viimeisimmät kävijätiedot
Turun museokeskuksen museoissa on vieraillut huimat 90 518 museokävijää heinäkuussa, mikä on lähes 20 000 museovierailua enemmän vuoden 2016 heinäkuuhun verrattuna. Vuoden 2017 alusta heinäkuun loppuun mennessä museoiden kokonaiskävijämäärä on kasvanut yli 70 000 museovierailulla vuoteen 2016 verrattuna ja mainitsemasi Luostarinmäen käsityöläismuseossa oli 7335 kävijää enemmän viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Eli paikkahan on yksi Truun kiinnostavimmista ja suosituimmista käyntikohteista jota voin suositella.

Puu-Juuka ei ole Luostarinmäki eikä siksi tulekaan mutta henkiin herätettynä ja sopivan pienenä siitä saisi ympäristöstään poikkeavan idyllisen Puu-Juuan jossa oma väki ja matkailijat viihtyisivät samalla se toisi muutaman kymmenen työpaikan verran veronmaksajia kuntaan.
P/S
Nurmeksen harjua sopii kehittää Pispalan suuntaan asuntoalueena mutta paljon sielläkin on töitä ennen kuin siitä saadaan Pispalan veroinen.

Ja onko valittu ihan oikea paikka kehittää Nurmesta Puu-Juuan palstalla. Nurmeslaiset entisetkin voisivat avata ihan oman Nurmeksen kehittämistä käsittelevän palsta jolle olisi varmasti tarvetta.

No problem
Sattuivat niin Käpylä, Pispala kuin Luostarin mäkikin olemaan tuttuja mestoja ja kaikki näkemyksethän ovat tervetulleita ja ainahan näitä voi täälläkin oikoa puolin ja toisin. Mutta tuo Juuka onko niin että ihmiset eivät näe metsää puilta. Kun asutaan vuodesta toiseen jopa vuosikymmeniä samassa ympäristössä niin aistit turtuu eikä nähdä kun paikat rapistuu ympärillä. Sitä vastoin jos peilaa mielikuvia muutaman kymmenen vuoden aikajaksolla ulkopuolelta miten elävä kylä Juuka joskus oli ja mitä se on nyt niin kehitys olisi voinut mennä toiseenkin suuntaan. Ihmisten tulisi matkustaa ja olla ajan hermoilla muuten pienet maaseutu keskukset kuihtuu ideoiden puutteeseen. Kuihtuminen alkaa vähitellen ja lopulta tyhjentää paikat kun alusta alkaen tulisi heti yhden paikan tyhjennyttyä saada siihen korvaavaa toimintaa. Tässä tulisi kunnan olla aktiivisessa roolissa, muutoin se lahottaa omaa oksaansa.

Museotoimintaa Juuassa voisi olla jossain määrin mutta ennen kaikkea paikallista väestöä- ja matkailua palvelevaa toimintaa kuten palstan aloittaja oli alussa pohtinut. Puu-Juukaa ei tulisi nähdä pelkkänä Puu-Juukana vaan osana koko Juuan ja Juuan matkailun kehitystä. Muun teollisuuden kuin matkailuun liittyvän toimintaa on aika vaikea sinne ajatella. Juuan tulisi ajoissa lähteä kehittämään sisävesimatkailua joka on tuleva nousija suomen matkailussa. Juuka, Pielinen ja Paalasmaa tarjoaa sisävesi matkailuun ja majoitukseen valtavat mahdollisuudet kun ne vain osaa nähdä.

Maaseudulla muutama kymmenen kilometriä tuntuu pitkälle mutta jos ruuhkasuomesta tullaan jo Pohjois-Karjalaan 400-500 km niin muutama kymmenen kilometriä sinne tai tänne ei enää juurikaan paina jos paikka ja sen tarjonta muuten miellyttää. Juuka on todellisuudessa hyvin lähellä Kolia, vain reilun parin kymmenen minuutin ajomatkan päässä joten majoituspalvelulle Kolin läheisyydessä olisi kysyntää etenkin kun Kolin tarjonta alkaa olla jatkuvasti ylibuukattu. Yöpyjiä Juukaan saa vain jos Juuan paikalliset ravintola, hotelli ym. lomailijaa kiinnostavat palvelut täyttää odotukset.

Kaiken kaikkiaan on ollut mielenkiintoista lukea mielenkiintoisia näkemyksiä.

OLETKO SINÄ UUSI ELINKEINOSUUNNITTELIJA?
Olisi kiva tietää mistä aloitat elvyttää koomaan vajonnutta Juukaa, mikä ruiske olisi tehokkain? Ehdotuksia ja idoita, hyviäkin näyttää olevan tarjolla jos löytyy toimeenpanijoita ja tekijöitä.
Tehtäväsi ei tule olemaan helppo, taitaa olla niin että Tolkun porukka on karistanut Juuan tomut jaloistaan jo vuosikymmeniä sitten ja ovat jälkeläisineen rakentamassa hyvinvointia ja työpaikkoja kunnissa joissa siihen on ollut yhteistä tahtoa. Suurin haasteesi tulee olemaan kaiken uuden vastustaminen tyyliin "vain kuolleen ruumini yli". Älä menetä toivoasi, pahimmat jäärät alkaa olla siinä iässä että ovat lähivuosina siirtymässä suurten ikäluokkien suosimaan "pilvipalveluun". Tämän jälkeen jää vain peruspäivärahalla sinnittelevät Ladafanit joista ei ole vastustamaan mitään tai ketään, joten siinä piilee mahdollisuus muutokseen.

Juuka näyttää olevan liittoutumassa Kolin kanssa.... vai onko?
Nyt kannattaa miettiä lähteekö Juuka mukaan tavoittelemaan kuuta taivaalta. Kolille on tehty suunnitelmia suunnitelmien jälkeen. Kolin ja Liekasan kanssa on tietenkin järkevää tehdä yhteistyötä mutta siihen ai kannata asettaa kovin suuria toiveita . Kolille ja sen kehitykseen on tehty monia Business Planeja kymmenen vuoden välein joista kaikki ovat hyytyneet kalkkiviivoille.
Juualla on omat kohteet kehitettäviksi omilla vetonauloilla kuten keskustelun aloittaja on nähnyt asian. Ei ole mitään syytä lähteä "Kolin rippeitä keräämään" vaan kehittämään Juuan omaa matkailua joka on jäänyt paikallisilta kokonaan huomaamatta kun keskustelu pyörii Kolin ympärillä. Koli on yli suojelulla pakotettu kehityksen koomaan johon on turha mennä mukaan. Juuka on saaristokunta, Juuassa on Pielinen, Paalasmaa saarineen ja vanha Puu-Juuka herätettävissä uudellen eloon. Juuka sijaitsee Pielisen keskivaiheilla Paalasmaa melkein keskellä Pielistä, tehkää asialle jotain! Sisävesiristeilyt ovat osa nousevaa matkailua, Juuka istuu maan jalokivien päällä puuttuu vain tekijöitä ja Juuan kunnalta aktiivisuutta toimia kehityksen veturina.

Satunnaisena matkaajana poikkesin muutama päivä sitten Juukaan ja syystäkin tämä keskustelu näyttää alkaneen. Kuka tai ketkä kuntaa lienee johtaneet ja johtaa nyt, tai minkälainen elinkeinosuunnittelija on puikoissa nostamassa Juukaa edes hienoiseen nousuun mutta melkoisessa suossa paikkakunnan yritystoiminta näyttää olevan, mitään uutta tai edes uudelta haiskahtavaa ei ole vuosikusiin nähty. Kaikkien ajatuksetkin tuntuu liikkuvan kivikylän ja sen toiminnan ympärillä niin kuin sen toiminta yksin pelastaisi kuolevan kunnan.
Käsittämätön lakonisuus ja aikaansaamattomuus näkyy kaikkialla jopa Ortodoksisen rukoushuoneen pihoilla ja ympäristössä kun ruohikkoalueet on huonolla hoidolla, pihakäytävät siinä kunnossa että käytävien ja ruohikon rajat on häipyneet menneisyyteen, jopa rakennuksien rappuset sammaloituneet siinä määrin että ne kelpaisivat somisteeksi elokuvaan Taru sormusten herrasta.

Sama Rappio loistaa ns. Puu-Juuan alueella, rakennukset painuu muutaman sentin alaspäin joka vuosi, kohta niille ei tarvitse tehdä mitään kun eroosio hoitaa ne muistojen joukkoon. Kylän keskustassa kaupitellaan Onninpoku 1:ssä kaupitellaan Oikotien sivuilla 1741 M2 suuruista toimistotalo hintaan 60 000.-euroa, ei näytä kiinnostavan ketään ottaa kiinteistön ylläpitokuluja taakakseen edes tuolla 34.46 euron symbolisella neliöhinnalla kun rakennus ammottaa tyhjyyttään. Kuka tuollaiselle ”valaistulle hautausmaalle” tulisi liiketoimintaa kokeilemaan. Kunnasta puuttuu elinkeinotoiminnan ja kehityksen primus motorit eli alulle panijat. Kun Juukaa ympäröivät kunnat ovat kehittyneet ja kehittyvät edelleen niin mikä tekee juuri Juuasta kuolemanlaakson jossa mikään ei näytä lähtevän kehitykseen vaikka kunta pitää sisällään esim. Suomen matkailuun sopivaa parasta maaperää ja vesistöjä luonto ja järvimatkailun kehittämiseen. Ihmekö jos nuoret suuntaa etelään tai minne tahansa muualle. Savolaisittain sanottuna Juuan kehitys on aloittamista vaille valmis.

Muistakaa, että heti perään sitten lisää vettä myllyyn! Mopomiitti saatu aikaan. Kaivakaa myös Pielisen helmet esille ja esitelkää niitä turisteille.

https://yle.fi/uutiset/3-10245069

Juuka kaipaisi ELIKEINOSUUNNTTITTELIJAN joka saa yritystoimintaan eloa ja työstäisi uusia ideoita! Kunnan elinkeinotoiminta ja sen kehittäminen polkee kuukausipalkaisena vuodesta toiseen paikallaan.