Miehelläni epäiltiin vakavaa sairautta,oli monenlaista tutkimusta.Kamut ottivat osaa ja olivat kauhuissaan ja sain paljon tukea ja halauksia.Sitten tulikin ilmi että ei ollutkaan syöpää.Kaverien ilme venähti: "aijaa" Ihan kuin pettyvät kun draamaa ei tullutkaan.Outoa! Myös minulle tuli vaikeuksia kun työsuhde oli katkolla, oi sitä tuen määrää!!!Kun sain jatkaa, loppui kiinnostus minuun.Pettymys näkyi kauas, "ai saat jatkaa....".
Sairaus ja työttömyys
Sirkka55
4617
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tiedän ihmistyypin. Ehkä se liittyy enemmän heidän omaan itsesääliperustaan, ovat jääneet jotenkin draamaan kiinni. Tuntevat kotoisaksi uhrina olemisen ja korostuneesti ottavat osaa. Toisaalta koska kiinnitit heidän reaktioonsa tuollaista huomiota, taisit nauttia olosta keskipisteenä? Kuin sait hetken olla draaman kuningatar?
Saivat tietää molemmat asiat ensin muualta kuin minulta.Todelliset kaverit tuli tässä hyvin ilmi.
Minkä ihmistyypin? En ymmärrä yhtään sönkötystänne.
Hieman saman tyyppistä tunteiden vaihtelua.
Odottelin pitkäaikaistyöttömänä putkeen pääsyä ja sinä aikana menin Espanjaan työttömäksi työnhakijaksi sallituiksi 3kk:n jaksoiksi.
Hyvien kavereitteni tunteet olivat kaksijakoisia. Kuultuaan tilanteeni niin osa mulkoili yrmeästi mutta osa kysyi huolestuneena, että sainko töitä?
Heidänkin tunteensa viilenivät kun kerroin, etteivät muiden EU maiden työttömät ole niitä ensimmäisiä työllistettäviä.
Olihan siellä aina sen 3kk suojassa Suomen työkkärin hullunkurisilta ehdotuksilta.
Varmensin vielä viestin kertomalla, että oli mukava tehdä asunnon remonttia hissukseen, ilman ajallisia paineita. Pienipalkkaisessa eukossa on se hyvä puoli, että sen ottaessa ommaa lommaa ei tule paljoakaan ansion menetystä.
Tämä varsinkin nniille avoimen vahingoniloisille joita oli joukossa.