Ati Radeon 9600 XT ja Debian 9.3 ?

Ei noin antiikkiseen korttiin tehdä kuin avoimen koodin radeon -ajuria.

Jos nyt sitten sekään enää uusissa Linuxeissa toimii 9600 XT:n kanssa. Olisikohan aika _hiukan_ päivittää konekokoonpanoasi?

https://help.ubuntu.com/community/RadeonDriver

Tuollahan se 9600 XT on täysin open source radeon ajurin tuettujen listassa Ubuntussa, uusimmassakin (16.04).

Yrität kai turhaan käyttää väärää ajuria?

Ainakin ubuntuissa radeon tulee mukana ja pyytämättä kuin se eräskin faxi.

"Sitä ei vain ymmärrä, miten on mahdollista, että valmistajan sivuilta nuo ajurit kyllä löytyvät, mutta niiden asennnusskripti ei silti osaa ko. ajuria asentaa !"

Ensimmäisessä linkissäsi päivämäärä on Release date 3/26/2009.

Miksi kaffeine? Itse en ole aikoihin sitä käyttänyt. Pieni ristiriita. Haluat kevyen LXDE työpöydän, mutta hakuat käyttää kaffeinea joka käyttää KDE:n QT ja KDE kirjastoja. Muitakin soittimia on. Toimiiko selaimessa videot? Jos käynnistät kaffeinen komentoriviltä ja kerrot mitä virhettä se herjaa. Atin näytönohjaimmista ei kokemuksia. Ajuria ei tarvitse poistaa. Jos et halua käyttää vapaata ajuria estä sen latautuminen muistiin. Halutun ajurin voit sitten lisätä xorg.conf. Nykyisin harvemmin kyllä täytyy xorg.conf tiedostoa tehdä. Ei toivotut modulit voi pistää /etc/modprobe.d/blacklist.conf. Nykyisin Debian käyttää systemd ja paikka ja sen hallinta on voinut muuttua.

Ensisijaisesti haluaisin nimenomaan valmistajan ajurin, koska se todennäköisemmin osaa tuon tärkeän "video overlay" -toiminnon oikein.

MUTTA jos valmistajan ajuri ei ole yhteensopiva nykyaikaisten linuxjakelujen kanssa (esim. vaatii kernelin, joka on tarpeeksi vanha, siis ennen jotain yhteensopivuuden rikkovaa muutosta), niin siinä tapauksessa asia kääntyy päinvastoin: silloin en tietenkään halua toimimatonta valmistajan ajuria, vaan joko päivitetyn valmistajan ajurin, tai jos sellaista ei ole saatavilla, niin siinä tapauksessa sitten se "open source" -ajuri.

Tämä kone muuten tulee rikkoutuneen tilalle, ja siinä rikkoutuneessa oli vielä hitaampi prosessori ja vielä huonompi näytönohjain (ATI sekin). Tuossa rikkoutuneessa PC:ssä oli käytössä Kaffeine 0.8.6. Käyttöjärjestelmänä Debian Etch.

Kaffeine on ainoa toimiva ratkaisu. Ei sekään ole täydellinen, mutta muut mahdolliset ratkaisut ovat vielä huonompia.

VLC muuten alkoi toimia samassa koneessa sen jälkeen, kun VLC:n asetuksista kävin muuttamassa videon "toimitustavan" näytölle: uusi (ja toimiva tapa) on:
X11 -videolähtö (XCB).

Kaffeinessa on 0.8.6:sta uuteen versioon muuttunut lähinnä se, että uusi Kaffeine toistaa videota libvlc -kirjastoa käyttämällä, vanha kaffeine ei käyttänyt libvlc:tä, vaan se käytti omaa sisäistä koodiaan videon ohjaamiseksi näytölle.

Suljetun koodin näytönohjainajureissa on yleensä itsestäänselvyys, että "video overlay" -toimintoa tuetaan, mikäli itse näytönohjainkortti tukee ko. toimintoa.

Eli kaikista surkeimmat näytönohjainkortit (ja osa vanhimmista) yleensä eivät tue, kaikki muut tukevat.

Asia selvisi (osittain)...

TÄMÄkin ongelma on 100% GPL -lisenssifanaatikkojen aiheuttama.

Ihan sama laitteisto, minkä kanssa debianilla ei kaffeinea saanut toimimaan kunnolla mitenkään, toimii lubuntulla ihan hyvin !

On siis edesvastuutonta suositella kenellekään debiania !

Debian toimii, jos toimii. Eli, jos koneesi laitteisto on sellainen, että se sattumalta toimii debianin kanssa, hyvä niin. Mutta jos ei, tiedossa on debianin kanssa vakavia ongelmia.

Kummallisinta on se, että tässä tapauksessa GPL -lisenssifanatismi on mennyt pahasti överiksi !

Jotenkin vielä ymmärtäisi, jos tuossa GPL -lisenssifanittamisessa olisikin kyse siitä, että jos et luota laitevalmistajan ja sen suljetun ajurin tekijän rehellisyyteen, niin GPL -lisenssi takaa sinulle oikeuden siihen, että saat lähdekoodin myös.

MUTTA: käsittääkseni tässä ei ole kysymys koodista, jota oman tietokoneesi CPU suorittaa (ja siten, jossa suljetun lähdekoodin ajuri voisi aiheuttaa harmeja, jos se olisi joko epärehellisen ohjelmoijan koodaama tai sitten ammattitaidottoman ohjelmoijan koodaama) !

Sensijaan on kyse siitä, että joskus laitevalmistajat (kustannuksia säästääkseen) eivät laitakaan GPU:n suoritettavaksi tarkoitettua koodia perinteiseen tapaan ROM -muistiin (tai sen moderniin korvikkeeseen Flash -muistiin), vaan tuo suljettu GPU -koodi ladataan ajurin lataamisen yhteydessä näytönohjaimen RAM -muistiin.

Debianin tekijät (= GPL -lisenssifanaatikot) ovat siinä vainoharhaisia, etteivät ulota tuota "vain GPL -lisensoitua avointa lähdekoodia" -periaatetta vain CPU:n suoritettavaksi tarkoitettuun koodiin, vaan myös GPU:n suoritettavaksi tarkoitettuun koodiin, joka ladataan näytönohjaimen RAM -muistiin!

Entä, jos näytönohjaimessa olisi se perinteinen ROM -muisti (tai FLASH) tuota koodia varten? Valittaisivatko Debianin tekijät tässäkin tapauksessa "emme hyväksy suljettua lähdekoodia näytönohjaimen GPU:n suoritettavaksi" ja kieltäytyisivät tällä tekosyyllä tekemästä/jakamasta näytönohjaimen ajuria, vaikka se olisi 100% avointa lähdekoodia?

Jos eivät kieltäytyisi:

MITEN se olennaisesti eroaa, tai mitä merkitystä sillä on, ladataanko suljettu koodi näytönohjaimen RAM -muistiin ajurin toimesta aina, kun virta kytketään päälle, vai olisiko vastaava koodi näytönohjaimen pysyväismuistissa (ROM tai Flash), jolloin ROMin tapauksessa sitä ei voisi päivittää lainkaan, ja FLASHin tapauksessa päivitys tehtäisiin esim. MS-DOS -komentoriviohjelmalla, jolloin tuon integroidun koodin päivitys vaatisi esim. buuttauksen MS-DOS -levykkeeltä, vaikka koneessa muuten käytettäisiin linux -pohjaista käyttöjärjestelmää.

Onko muuten olemassa sellaista linuxjakelua, joka olisi muuten kuten debian, mutta pois tuollainen GPL -lisenssifanatismi, josta normaalikäyttäjälle on pelkkää haittaa, ja joka tulee useimmille uusille linux -käyttäjille ikävänä yllätyksenä?

Lubuntu siis toimii oikein hyvin, ja osasi jopa hoidella ihan itse tuon ajuriasian, tai ainakin se hoitui komentoriviltä muutamalla komennolla ongelmitta.

Onko sitten suljettu koodi GPU:n suoritettavana turvallisuusriski?

EI OLE !

VAIKKA joku esim. tekisi suljetun GPU -koodin, joka esim. osaisi louhia bitcoineja käyttäjän tietämättä, niin haitantekijän kannalta tässä olisi vakava ongelma: GPU ei ilman CPU:n apua kykene liikennöimään dataa internetin kautta verkkokortin avulla.
Ja jos koneen CPU ajaa vain avointa lähdekoodia, niin luvaton louhinta ei tuosta syystä onnistu.
Toki ovela GPU -haittaohjelma voisi esim. ladata bittikarttakuvan RAM -muistiin siten, että "kuva" onkin CPU:n suoritettavaksi tarkoitettua koodia.
MUTTA: kyseinen koodi on GPU -haittaohjelman toimesta mahdoton saada CPU:n suoritettavaksi. Tai jos ei ole, niin sitten joku on mokannut pahemman kerran.
Toki, jos (avoimen lähdekoodin) CPU -koodissa on puskurin ylivuotohyökkäyksen mahdollistava turva-aukko, niin sitä kautta vilpillinen GPU -koodi saattaisi saada CPU:n mukaan vilpilliseen touhuun. Ei kuitenkaan ilman tuota em. puskurin ylivuotohyökkäyksen mahdollistavaa turva-aukkoa.

Eli lisenssifanatismista ei ole mitään hyötyä, haittaa kylläkin.
Kollimaattorille kommenttina kysymykseesi / ehdotukseesi: "Jos nyt sitten sekään enää uusissa Linuxeissa toimii 9600 XT:n kanssa. Olisikohan aika _hiukan_ päivittää konekokoonpanoasi? "

niin...

Ostin joskus UUDEN näytönohjaimen, maksoi 50 EUR. toimi 2 vuotta, sitten alkoivat (takuuajan päätyttyä) ongelmat.

Tuo 9600 XT on yli 10 vuoden ikäinen, ja Lubuntulla hyvin toimii !

Toimisi varmaan Debianillakin ilman Debianin tekijöiden järjetöntä, äärimmäisyyksiin menevää GPL -lisenssifanatismia.

Miksi maksaisin uudesta näytönohjaimesta vähintäänkin sen 50 EUR?

Kun 2 vuoden päästä luultavasti tulisi taas ongelmia siksi, kun nykyisten ahneiden laitevalmistajien mielestä tuotteen tarvitsee kestää tasan sen 2 vuoden takuuajan verran, eikä yhtään enempää (ja tuokin 2 vuotta on EU -direktiivien ansiota, EU:n ulkopuolisissa maissa tarvitsee kestää vuoden).
Siis 50 EUR jonkun ahneen laitevalmistajan kassaan!

Miksi käyttää tuollaistakin purkutavaraa kun parempaa (Core 2 emoja prosessoreineen) saa muutamalla kympillä?

Ja taas vastataan yli vuoden vanhaan viestiin täysin asiattomia :( AMD on tukemassa avoimien ajureiden tekoa Linux-ympäristöön - eikä suljettuja ajureita enää tarvita.
Vanhat laitteet toki yhä toimivat sen minkä toimivat.