Olen päässyt hieman tekemään töitä autistien kanssa ja usein tuntuu, miten itselläni on monia samoja ongelmia kuin heillä. Voisinko olla asperger? Vai muuten vain herkkä?
-Inhoan esim. isoja ryhmiä. En pysy mukana keskustelussa, en tiedä milloin on vuoroni puhua. Inhoan yli kaiken päällekkäistä puhetta ja muuta hälinää. Saan siitä levottoman ja ärtyneen olon. Tekisi mieli huutaa, että LOPETTAKAA. Keskustelu kahden-kolmen kesken on ok.
-Pahimmillaan äänet sattuvat hermostoon ja säpsähtelen niistä. Pahoina päivinä kovat äänet tuntuvat väkivallalta. Toisaalta välillä ongelma hellittää, eikä äänet aiheuta pahaa ongelmaa.
-Välillä valot särkevät silmiin. Rasitun myös edestakaisin suhaavista ihmisistä, heijastavista pinnoista, loisteputkivaloista jne.
-Jotkut sos.tilanteet kuten yhteisruokailut, kekkerit, vuoronvaihdot töissä jne aiheuttavat välillä suoranaista pakokauhua. Jännitän niitä joka päivä yhtä paljon ja saan kerätä voimia. Monesti en pysty syömään muiden kanssa oikein mitään. Pyörittelen vaan haarukkaa edestakaisin ja keksin tekosyitä miksi en voi syödä.
-Olen sosiaalisesta työstäni jo ennen työpäivän loppua täysin uupunut. Pakoilen viemään roskia, pyykkitupaan, vessaan, tietokoneelle tai puhelimeen. Olen muistavinani aina jonkin uuden hoidettavan asian. Hyvänä päivänä yritän sosialisoida senkin edestä, jotta minua ei pidettäisi epäsosiaalisena.
-Tuntuu etten hahmota esim.jumppaliikkeitä yhtä hyvin kuin muut.
-Useimmat työkavereiden kertomat vitsit eivät naurata. En ymmärrä, mitä hauskaa niissä on. Ylipäätään ryhmässä nauraminen on vaikeaa. Istun vain vakavana paikoillani tai tekohymyilen.
-Jännityksessä saatan täristä tai niska/pää nykii.
-Vaikeuksia on myös hahmottaa tiloja, sitä missä mikin huone/paikka sijaitsee. Joudun luomaan itselleni tärppejä, joiden avulla osaan "suunnistaa".
-Nuorempana olin koulussa melko puhumaton. En tiennyt miten ihmisille puhutaan, miten heille tulee vastata missäkin tilanteessa jne. Myöhemmin sitten vain opettelin tilanteeseen kuuluvat vastaukset.
Tässä osa ongelmistani. Kaikesta huolimatta olen töissä, mutta välillä työelämä tuntuu romahduttavan raskaalta.
-Inhoan esim. isoja ryhmiä. En pysy mukana keskustelussa, en tiedä milloin on vuoroni puhua. Inhoan yli kaiken päällekkäistä puhetta ja muuta hälinää. Saan siitä levottoman ja ärtyneen olon. Tekisi mieli huutaa, että LOPETTAKAA. Keskustelu kahden-kolmen kesken on ok.
-Pahimmillaan äänet sattuvat hermostoon ja säpsähtelen niistä. Pahoina päivinä kovat äänet tuntuvat väkivallalta. Toisaalta välillä ongelma hellittää, eikä äänet aiheuta pahaa ongelmaa.
-Välillä valot särkevät silmiin. Rasitun myös edestakaisin suhaavista ihmisistä, heijastavista pinnoista, loisteputkivaloista jne.
-Jotkut sos.tilanteet kuten yhteisruokailut, kekkerit, vuoronvaihdot töissä jne aiheuttavat välillä suoranaista pakokauhua. Jännitän niitä joka päivä yhtä paljon ja saan kerätä voimia. Monesti en pysty syömään muiden kanssa oikein mitään. Pyörittelen vaan haarukkaa edestakaisin ja keksin tekosyitä miksi en voi syödä.
-Olen sosiaalisesta työstäni jo ennen työpäivän loppua täysin uupunut. Pakoilen viemään roskia, pyykkitupaan, vessaan, tietokoneelle tai puhelimeen. Olen muistavinani aina jonkin uuden hoidettavan asian. Hyvänä päivänä yritän sosialisoida senkin edestä, jotta minua ei pidettäisi epäsosiaalisena.
-Tuntuu etten hahmota esim.jumppaliikkeitä yhtä hyvin kuin muut.
-Useimmat työkavereiden kertomat vitsit eivät naurata. En ymmärrä, mitä hauskaa niissä on. Ylipäätään ryhmässä nauraminen on vaikeaa. Istun vain vakavana paikoillani tai tekohymyilen.
-Jännityksessä saatan täristä tai niska/pää nykii.
-Vaikeuksia on myös hahmottaa tiloja, sitä missä mikin huone/paikka sijaitsee. Joudun luomaan itselleni tärppejä, joiden avulla osaan "suunnistaa".
-Nuorempana olin koulussa melko puhumaton. En tiennyt miten ihmisille puhutaan, miten heille tulee vastata missäkin tilanteessa jne. Myöhemmin sitten vain opettelin tilanteeseen kuuluvat vastaukset.
Tässä osa ongelmistani. Kaikesta huolimatta olen töissä, mutta välillä työelämä tuntuu romahduttavan raskaalta.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kiitos Infolle kopiotekstistä!
Ei tämä ole kopioitua tekstiä, vaan aitoa elämää
Hyvä ystävä - lopeta jo se kopiointi. Etkö ymmärrä, että se on sääntöjenvastainen teko.
Juu, epäilemättä olet todella " erilainen"...hihiihih.. ainakin omasta mielestäsi siis. Oikeat autistit ovat harvinaisia, poikkeuksia, eikä mitään " wanna be erilaisia". Oksettavaa tuollainen " haluan olla autisti" muoti ilmiö.
uusi testi http://www.miamiherald.com/news/nation-world/national/article200967024.html
olet vain hullu muitten joukossa koita hyväksyä se.
Nimimerkki Aspergeria kirjoitti hyvän aloituksen. Ja tätä palstaa jo pitkään sairastuttaneet trollit iskivät heti. Toivottavasti nimimerkki Aspergeria osaa olla välittämättä tämän keskustelupalstan alamittaisuuksista, siis trolleista. Täällä käy lukemassa ja jopa kirjoittamassa myös fiksuja ihmisiä, siis myös meitä ei-trolleja (joita trollit tietenkin heti alkavat väittää 'pahimmiksi trolleiksi'). :-)
Monen asperger-ihmisen tiedän havahtuneen omaan mahdolliseen assiuteensa juuri niin että on tavalla tai toisella tavannut autismikirjolaisia. Moni isä tai äiti on havahtunut pohtimaan omaa mahdollista assiuttaan siinä vaiheessa, kun oma lapsi on saanut AS-diagnoosin.
Erityisherkkyys on aina eräs aspergerin ominaisuus. Erityisherkkyys voi johtua monesta muustakin asiasta.
Isojen ryhmien kuormittavuus, äänekkään hälinän rasittavuus, syömisvaikeudet suuressa oudossa porukassa, aistiyliherkkyys kirkkaille valoille, kyvyttömyys nauraa muita huvittaville (huonoille) vitseille ja erityisesti sosiaalisen työn uuvuttavuus. Siinä luettelo todella hyvin aspergermaisista piirteistä, joten itseään pohdiskellut nimimerkki Aspergeria lienee hyvinkin oikeilla jäljillä.
Kysyn nimimerkki Aspergeria:lta, kuuluvatko sinun piirteisiisi (ovatko kuuluneet jo pienestä pitäen) myös nämä:
- kykyprofiilisi jyrkkä epätasaisuus eli se että olet asiasta riippuen siinä joko normaalia huonompi tai normaalia parempi, etkä ole oikein missään tavallista keskivertoa
- aistiyliherkkyyksiä kuulon ja näköaistin lisäksi myös haju- ja tuntoasistissa
- ihmisten sosiaalista käyttäytymistä olet pienestä pitäen sivusta seuraten ihmetellyt ja kokenut olevasi erilainen
- sinulla on erityiskiinnostuksenkohteita, jotka ovat intensiivisempiä kuin ihmisillä yleensä