Mitähän luokkaa on virran arvo, kun saa näpeille staattisesta varauksesta johtuvia tällejä? Jäänite on korkea, joten virta täytyy olla täysin olematon.
Staattisesta sähköstä
StaattinenSähkö
172240
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Jos tiedät, että virta on olematon, niin miksi kysyt?
Typeryys kuultaa vastauksessa.
Ihmiskehon mallina on staattisen sähkön kestävyyttä testattaessa 100 pF kondensaattori sarjassa 1500 ohmin vastuksen kanssa. Tuo 100pF vastaa kehon kapasitanssia maata vasten ja 1500 ohmia kehon resistanssia nopean virtapulssin kannalta katsottuna.
Jos varausta on päässyt kertymään kunnolla eli jännitettä esimerkiksi 15000V niin hetkellinen huippuvirta on 10A (kymmenen ampeeria). Kyllä se tuntuu. Kipinässä on tuolloin maksimiteho 150 kW.
Virta nousee huippuarvoonsa nanosekunneissa ja putoaa kolmasosaan maksimista RC - aikavakion määräämällä nopeudella eli noin 150 nanosekunnissa. Hakusanat:
ESD suojaus
kehon malli staattinen sähkö
Olet valitettavasti saanut tähän asti kaksi typerää vastausta joista kumpikaan ei tiennyt vastausta. Tosin en itsekkään tiedä siihen vastausta , vaikka kysymyksesi on hyvä , yritän hieman valaista kysymystäsi. esim. salama on myöskin staattinen varaus ja voi olla miljoonia voltteja ja virraltaan satoja tuhansia ampeeria. Ihmisen vartaloa voidaan verrata kondensaattoriin jokas voi olla noin sadan pikofataradin luokkaa, ja jännite voi olla noin 4000-35000 volttiin. Ihmisten välinen staattisen sähkön purkaus on pituudeltaan noin mikrosekunnin verran ja energialuokaltaan joitakin millijoulea. Varsinaista virran voimakkuutta voi olla melko vaikeaa mitata juuri sen purkauksen lyhyyden sekä melko olemattoman energian tähden. Uskon että joillakin laboratoreilla saattaa olla kyseisiä mittalaitteita, ja melko varmasti onkin. Valitettavasti virran voimakkuus jää minultakin vastaamatta.
Ja sinulta tyhmä vastaus lisää. Tuo ESD testin 100p ja 1500 ohmia kuvaa melkoisen hyvin todellisuutta, eli virta on 1-20A luokassa, kesto lyhyt.
Kerrotu paremmin kuin typerässä kommenttisi.
Itse olen pyrkinyt välttämään näpeille lyöntiä koskettamalla esim. auton ovea ensin nopeasti kynnellä tai esim. lämmitystolpan lukkoa nopealla liikkeellä avaimenkärjellä jolloin kipinä purkautuu eikä lyö enää näpeille. Joskus on niin suuri varaus että kun lähestyy avaimenkärjellä tolpan lukkoa, päivänvalossakin näkyvä kipinä hyppää ainakin muutaman millin päästä :D
Jos ihminen on kuin kondensaattori niin aika paljon näkee pullistuneita konkkia... :P
Kynnellä koskettaminen ei ole hyvä idea, sillä kynnen alle iskevä kipinä sattuu eniten. Varma keino on pitää kädessään metallista esinettä (avaimia) jolla koskettaa kohdetta. Laajasta kosketuspinnasta johtuen virta ei tunnu enää sormissa.
"Jos tiedät, että virta on olematon, niin miksi kysyt?"
Katohan, KÄÄKKÄkin kävi paikalla :)
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15174711/staattisen-sahkon-kipinan-virta
Tuossa siis jonkun uusi aloitus samasta aiheesta fysiikka - palstalla.
Kun kipinä on 3-7 milliä, niin voltit 5000-7000 kieppeis ja 0,04 ampeeria.
Huippuvirta näkyvissä kipinöissä on reilusti yli ampeerin. Jo 1500 voltin jännite ihmiskehon 1500 ohmin resistanssin yli tuottaisi 1 ampeerin virran, kuten tuossa edellä selvitettiin.
Kipinän pituus riippuu paitsi jännitteestä myös elektrodien muodosta. Mitä sileämpi ja suorempi pinta sitä suurempi jännite tarvitaan kipinään. Ratkaisevaa on sähkökentän paikallinen voimakkuus johteen pinnassa. Kun se ylittää ilman läpilyöntilujuuden niin silloin purkaus alkaa. Terävästä alumiinifolion reunasta varaus purkautuu ilman varsinaista kipinää koronavirtana, jolloin napsahduksen sijaan kuuluu sihinää.
Leena Korpisen aineistossa
"Tuntoraja on virran miniarvo, joka aiheuttaa tuntemuksia henkilössä, jonka läpi virta kulkee. Tuntoraja riippuu kosketuspinta-alasta, kosketusolosuhteista (kuiva, kostea, paine, lämpötila) sekä yksilön fysiologisista ominaisuuksista.
Reaktioraja on virran minimiarvo, joka aiheuttaa tahdosta riippumattomia lihasliikkeitä. Reaktiorajana pidetään yleensä 0,5 mA vaikutusajasta riippumatta.
Kouristusraja on virran maksimiarvo, jolla jännitteisiä elektrodeja kädessään pitävä henkilö pystyy irrottamaan otteensa niistä. Kouristusrajakin riippuu useista tekijöistä, kuten kosketuspinta-alasta, elektrodien koosta ja muodosta sekä yksilön fysiologisista ominaisuuksista. Keskimäärin kouristusrajan arvo on noin 10 mA."
Eli jotain lähes 0 mA ja 0,5 mA välistä riittää.
Tuntoraja hyvin nopealle varausimpulssille määrittyy siitä, mikä on hermosolun "integrointiaika" signaalille. Kyse on siis siitä, kuinka pitkältä ajalta tulleet samanmerkkiset varauspulssit hermosolut tuntevat yhtenä ainoana tapahtumana. Signaalina on tällöin kokonaisvaraus joka tuon ajan kuluessa sormenpäähän napsahtaa. Sähkövirta on varaus aikayksikköä kohti.
Staattisen sähkön kipinän hetkellinen huippuvirta on 15000 voltin tapauksessa luokkaa 10 ampeeria. Kun ihmisen kapasitanssi on noin 100 pF niin 15000 voltin jännitteellä kehossa on tuolloin varausta 1.5 mikrocoulombia (0.0000015C). Jos tuo varaus havaittaisiin esimerkiksi millisekunnin (0.001s) kuluessa niin silloin havaintoajan kuluessa keskimääräinen virta olisi luokkaa 0.0000015/0.001 eli 1.5 milliampeeria.
Jos havaintorajana olisi 0.5 milliampeeria niin 5000 V kipinä olisi vielä tunnettavissa. Jos havaintoaika on paljon lyhyempi kuin tässä käytetty 1ms niin havaintokynnys pienenee entisestään.
Mitenkäs suureksi jännite nousee "kipinäkoneella", ainakin 50000 volttiin.
Rakenna tuollainen vaikka jostain porakoneesta jossa on hiilet ja kipinöi, sopivat välitykset vain...
Kokeile sätkäyttääkö miten joku 50000 volttia, ampeerit ovat todella pieniä, riippuu tietysti kapasiTanssista.
Riippuu kipinäkoneesta. Sytytyspuolasta saa pienellä vaivalla yli 30000 volttia, kahdesta vastakkain ajetusta puolasta 60000 volttia, van de Graaf - generaattorilla pallon koosta ja sileydestä riippuen luokkaa 300000 V eli 0.3 miljoonaa volttia. Jos sormea alat viedä tuollaisen lähelle niin koronavirta purkaa pallon varauksen ennenkuin sieltä ehtii mitään satojen kilovolttien kipinää hypätä. Jos pallon rinnalla on lisäkondensaattori niin kapistus on vaarallinen.
Netistä löytyy ohjeet puolen miljoonan voltin Marx - genikselle joka siis tuottaa jännitepulssin eikä tasaista jännitettä kuten vandegraaffi. Niitä kun kahta ajaa vastakkain niin kipinässä on jännitettä miljoona volttia ja pituutta 1.4 metriä.... Kuvat ja rakennusohjeet löytyvät hakusanoilla
marx 500KV 54 1.37m
En suosittele ottamaan näpeille tuosta. Isommat marx - genikset tuottavat satojen metrien pituisia kipinöitä salamaniskun simulointiin. Katso neukkuaikaista laitetta hakusanoilla
VNITZ VEI
istra HVRC
Noilla hakusanoilla löytyy erään neukkuajan laitoksen wikipedia - sivu, kipinällä pituutta jopa 150 metriä.
Toinen hyvä hakusana jolla löytyy vastaava laitos Siperian suunnasta on SIBNIIE. Kuvamateriaalista ehkä hahmottaa mitä 150 m pituinen kipinä tarkoittaa käytännössä. Nuo tuntuivat olleen 1970 - luvun puolella kuuminta hottia. Osa kiinnostuksesta todennäköisesti liittyi elektroniikan suojaamiseen, jolle vuoden 1962 S t a r f i s h P r i m e ydinräjäytyksen aiheuttama sähkömagneettinen pulssi antoi kovasti motivaatiota.