Hei olen 15-vuotias tyttö ja haluaisin jonkun näköisen terapeutin/minkälie mielipiteen että mitäs hittoa tuolla päässä tapahtuu. Minulle on tarjottu aikaisemmin terapiaa kun tapahtui kaiken laista sekamelskaa elämässä ja epäiltiin ettei silloin 12-vuotiaalla kestä pää, no silloin olin joku täys aasi ja en siihen sitten suostunut mutta nyt tämä jatkuva tyhjyyden tunne alkaa pännimään ja haluan apua. Elän siis isäni kanssa jonka kanssa en ole kovin loistavissa väleissä ja en pidä äitiini yhteyttä sattuneista syistä. En haluaisi sanoa isälleni tästä mitään koska ei se asia siitä kuitenkaan mihinkään edisty ja kieltäydyin jo tyhmyyttäni ainaki viidesti puhumasta koulukuraattorille ja nyt tuntuisi höpsöltä yhtäkkiä mennä hänen puheilleen takaisin. En vain tiedä mitä tehdä.
Tarvitsen apua pään kanssa.
pieni.dilemma
364
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kannattaa mennä oman kunnan terveyskeskuslääkäriin ja pyytää ohjaamaan eteenpäin tilanteessasi. Lääkkeitä älä suostu ottamaan vaan pyydä, että ohjaisivat eteenpäin, jotta saat keskusteluapua.
Tsemppiä!
Jotta sinua voisin jollain tavalla avustaa niin tarvitsisin tarkempia yksityiskohtia tästä "tyhjyyden tunteesta"
Uskonnon näkökulma saattaa olla se, että uskomattomat vainoovat, kiusaavat, syyllistävät, herjaavat uskovia, tai pelastukseen valittuja, joille se usko tulisi myöhemmin. Itsellä kokemusta paljonkin, että ihmiset osaavat olla kaksinaamaisia, valehtelijoita, tekopyhiä, virkarikollisia, tyhmäksi tekeytyviä, pahantahtoisia, jne. On monenlaisia filosofioita ja oppisuuntia, joissa näitä problematiikkoja käsitellään. Esim. Ayn Randin objektivismissa on väitetty, että altruismi on jonkinlainen vitsaus, joka estää tervettä kehitystä. Uskonnon alan termeillä voitaisiin uudelleen muotoilla tuo väite niin, että väärä, tekopyhä hurskastelu on se vitsaus, joka haittaa maailman ja ihmisten kehitystä. Jos nyt ylipäätään voi puhua, että mitään tervettä kehitystrendiä maailmassa edes onkaan.
Olet mielestäni siinä iässä vielä, että ongelmasi saattavat olla uskonnollisia tai filosofisia mieluummin kuin jotain mielenterveyden sekamelskaa. Jos joku toinen on kusipää, niin ei siitä itse tarvitse hulluksi tulla. Tosin Raamatussa kyllä viisastellaan jotain sen suuntaista, että sorto ja kiusanteko on kuin yritettäisiin toista hulluksi tehdä. Mutta yleensä alle 30-vuotiaalla vielä saattaa olla auki moni asia - millaisen uskonnon omaksuu, miten ihmisiin suhtautuu, mikä puoluekanta, mikä ammatti, jne. Eivät nämä ole mitään mielenterveysongelmia.
Biologinen isäni kertoi tarinaa, että hän oli jotenkin alakynnessä tai huonossa tilassa elämässään koulussa nuorena kiusattuna, mutta tuli käänne sitten, kun hän kohtasi kiusankappaleen ja rökitti hänet. Myöhemmin liikemiehenä touhusi miljoonien ja miljoonien ja miljoonien kanssa, niin että minua ainakin kauhistutti, millaista peliä tuo on ollut.