Jo joutui armas aika

(jatkuu)

Olisi ollut noloa kieltäytyä. ”Hienoa. Minä korjaan nämä”, rouva lähti palauttamaan tarjotinta ja silmäni seurasivat jälleen raitojen aaltoilua takamuksella. Nyt en kyllä tavoittanut pikkuhousujen ääriviivoja…

Pappi johdatti minut mökin taakse sellaiseen pirun tiheään pöheikköön. Miehen mittaisia koivuja, pajuja ja leppiä kasvoi vierivieressä, jopa limittäin. Osin suoperäinen maa oli kiihottanut hyttysiä ja korentoja surisemaan harmaina pilvinä vihantien joukkoon. Ihmislihan haistettuaan ne tekivät syöksyjään kuin Stukat ja iskivät ihoon kiinni.

”Minulla on kesken tämä kuorintatyömaa. Kai sinulla pysyy parkkuurauta kädessä?” Läjällinen miehen ranteen paksuisia kuusia odotti kuorintapukkien vieressä. Ne eivät olleet tuosta metsästä. Pihkan ja kuoren tuoksut olivat havuisen voimakkaita. Olin jo käymässä toimeen, kun pappi keskeytti ja kosketti minua olkapäästä. ”Meillä on liian hienot vaatteet tähän. Sinullakin valkoinen pyhäpaita. Eiköhän heitetä kelteisillemme ja nautita herran auringosta”. Papin sanat tulivat sumusta ja vavahduttivat. ”Tämä on niin suojassa, ettei kukaan näe. Eihän pappi saa olla alasti tai juoda viiniä”, hän naurahti sarkastisesti ja rupesi riisumaan.

Vaikka olimme metsän helmassa, niin papin silmien alla kuitenkin. Pitäisikö minun riisua vai pitää paita ylös saakka kiinni? Käännyin hieman ja pudottelin vaatteistani ulos. Järjestin ne kasaksi kalossien päälle ja pyllistelin siinä. Jälkeenpäin tajusin, että olikohan se rumaa esitellä mustaa pyllyreikää kirkonmiehelle. ”Ai sinä otit kaikki, käyhän se niinkin”, pappi seisoi alushoususillaan ja vilkaisi paljasta pojan kikkeliäni. Kavahdin punaiseksi.

Hän otti omansakin pois ja rupesi jurnuttamaan kuorta irti. ”Ollaan näin tasaveroisia”, pappi iski silmää, vaikka sillä oli terävä petkele ja minulla tylsä vuolin. Nämä hommat olisi parempi tehdä keväällä, nyt kuori oli sitkaassa, aprikoin. Rauta liikkui nihkeästi ja siihen sai käyttää voimaa. Kuori kuitenkin maiskahteli irti ja pian haiskahtivat kaksi hikeä; nuori ja voimakas, aikuinen ja imelä. Maan korvessa kulkevaa, pappi hyräili ja sen liturginen muna heilahteli tomerasti. Sellainen paksu tuppimulkku. Minulla oli pitkä ja ohut kuikelo, pajunruoto.

”Kylläpä pistelee, auts”, nousin katsomaan rouvan puhetta kohti. Olin lipsauttaa raudalla suoraan polveen. Papin vaimo sipsutteli Eevan asussa käpyisellä polulla kuin piikkimatolla. Pappi kai näki hämmennykseni, kun keskeytti työt. ”Näin mökillä minäkin olen jättänyt papin itsestäni”, hän madalsi ääntään. Kokkaat ryntäät heilahtelivat tomerina toisiaan vasten. Ne olivat maidonvalkoiset ja rintakehä muuten kuparinruskea, raja meni kaarevasti rinnan keskellä. Nännit olivat tosiaan isot ja nuput niiden keskellä suuret kuin markan rahat.

Rouva nojasi toisen käden lantiolleen ja seisoi luontevasti työmaata tarkkaillen. Listin hyttysen ja yritin jatkaa verkkaisesti. Veri oli lähtenyt kiertämään termostaatissa ja sydän siirtynyt sijan kurkkua kohti. ”Onpa soman näköistä kun heiluvat raudat ja aisaimet”, vaimo hymähti ja vilkaisi meitä molempia sinne. Noloa se oli. Siinä iässä tuollainen huomio ei hivellyt, vaan pani punastelemaan ja hikoilemaan. Pitkä nilakerros hiilautui irti äänekkäästi. Katsoin kyykyssä naisen leveiden reisien väliin. Papinrouvan villasukka oli tumma ja tuuhea.

Koko ajan se kävi vaikeammaksi, kun siinä oltiin esillä ja rouva katseli meitä ilosilmin. Papin murikkaakin taisi hieman pönöttää, mutta ei se ollut millään, vaikka neljä hyttystä kuppasi varrella. Minunkin piliin ne pyrkivät makean tuoksun perässä. Kun yritin huitoa, rupesi kikkeli heilahtelemaan kuin kellon vitjat. ”Ne imaisevat pian teiltä elinliemet”, rouva tirskautti naurut.

Katselin metsään ja purin hammasta. Näin silmissäni rouvan hävyn ja pystyn vatsan, hänen hajuvetensä kutkutteli sierainteni juuria. Kalu lähti nousemaan kuin joku kiskoisi sitä narulla. Yritin painaa polvea eteen, mutta jouduin nylkyttämään kuorta linkkuveitsiasennossa. Pappi löi vihaisesti petkeleen puuhun kiinni. ”Eiköhän oteta tauko. Tulee vahinko ja katkeaa nuori runko”, hän katsahti aivan kivikovana seisovaa kaluani. Ei sitä saattanut enää peitellä.

”Jospa minä laitan saunaan tulet”, pappi keksi ja siirtyi turhan lähelle seisomaan. Minulla kasvoi onnettoman vähän munakarvoja ja kivekset olivat melkein varressa kiinni. Papilla oli tuuhea metsikkö ja sipulit roikkuivat matalalla. ”Sinullahan tuli hiki”, rouvan lämmin käsi silitteli paljasta rintaani. Kalu nytkähti kerran ja osui rouvan pillukarvoille. Hävetti aivan hirveästi. ”Mökillä sattuu kaikkea, ei tarvitse kainostella”, nainen sanoi lempeästi ja antoi kalun pään väristä kiharoitaan vasten. ”Minulla on niin korea vaimo, että piispallekin voi käydä noin”, pappi rauhoitteli ja vilkaisi tyytyväisenä vaimoaan.

(jatkuu 2)

Olin kuin puusta pudonnut. ”Saunotaan, mutta ensin pitää saada synnit ajettua alas. Tiedätkö miten se tehdään?” Pappi maiskutteli. ”R-rukoilemalla?” Yritin, mutta he molemmat hymähtivät. ”Mene sinä Lauri vaimon mukaan, niin hoidatte sen keskenänne pois”, pappi kannusti. ”Niin me tehtiin Afrikassakin”. Päässäni surisivat hyttyset ja mettiset. Seisoi niin, ettei järki juossut. ”Haluaisitko?” Rouva räpsytteli ripsiään ja otti kiinni minun nihkeästä kädestäni. ”Vaikka”, myöntelin.

Rouva johdatti minut kädestä pitäen töyräälle. Tulin perässä, kikkeli vaappuen ja katse rouvan kohoilevissa perseposkissa. Ajattelin että joku näkee järveltä, mutta rouvan rauhoittavat sanat saivat jännityksen lientymään. ”Ei näe. Ei ennenkään ole nähnyt”. Taas tuli vihje, ettei tässä oltu ensi kertaa pappia kyydissä.

”Minä pikkuisen voitelen”, rouva sanoi ja pursotti öljyä penikselleni kuin makkaralle sinappia. Katsoin ylös aurinkoon ja makasin patsaana viltillä. Pienet sähköaallot väreilivät hoikan kehoni halki. Jännitti. Käsi puristi tiukasti ja liukasti minua, kerran molskahti kunnolla. ”Sinulla on tuollainen huvitutti”, rouva tirskautti. En ymmärtänyt mitä se tarkoitti, jotain hassua kai. ”Nyt minä tulen päällesi. Ollaan luonnollisesti, pariudutaan”, rouva hoiteli puhehommat ja minä nyökin.

Ja sitten hän tuli. Toinen polvi nurmikolle ja toisen reiden hän levitti. Minut yllätti miten musta se häpy oli, vaikka tukastaan nainen oli vaalea. Häpyviiva ei juuri erottunut, hän oli haarukastaan laajasti karvainen. Taisi kasvaa vähän kainaloissakin. Papin vaimo saattoi suuaukolle ja hänen silmänsä pyörähtivät kerran, kun olin kokonaan sisässä. Aurinko pimeni. Liu’uin kerran puristavaan, läpensä liukkaaseen rakoon. Jotain minusta jäi sille matkalle. Poikuus. Rouva nosteli itseään kahdesti penistäni vasten, sitten minulla hirtti kaasu kiinni ja surkeasti ynähtäen päästin siemenmehuni papin vaimon pyhään pimpsaan.

Se euforian määrä ja ihanuus syleilivät maailmaa. Nautinto syntyi aivoissa, mutta tuli ulos kikkelin kautta. Sykähtelin kerta toisensa jälkeen, suu korahdellen ja silmät riemussa. Papin vaimo hymyili kainosti ja antoi minun olla itsessään. Kun olin kuivanut ruodostani, laskeutui hän viltille viereeni, pidellen kaluni yhä vaossaan. Olimme kyljittäin.

”Se oli ihmeellistä”, sanoin höperösti. Papin vaimo silitteli käsivarsiani ja kylkeäni. ”Oletko sinä ennen ollut hemppujen kanssa?” Viattomuus paistoi minusta kilometrin päähän. ”Olen minä”, narrasin, mutta se kai ei ollut käskyissä kiellettyä. Haparoin käteni sinne, missä kaluni yhä oli. Tunnustelin karheita muhveja ja kosteaa ommelta. Rouvan haarukka oli tulikuuma ja häpyhuulet mutrussa kuin torven suu.

”Voit sanoa minua Anneksi”, papin vaimo lupasi. Hän hengähti raskaasti ja alkoi supistella riemureiällään minua. Katselimme toisiamme silmiin. Oli oikein mukavaa. Anne kietoi jalkansa lantioni ympärille rapumaisesti ja asetteli kämmenensä olkapäilleni. Minua kuitenkin pikkaisen askarruttivat asiat. ”Anne? Eikö pappi välitä tällaisesta pahaa?” Sain sanottua. Naisen pimpsa oli kuin pieni käsi, joka otti terskastani kiinni ja lypsi. Jäykistyin uudelleen. ”Papillakin on paheet”, Anne myönteli ja takertuva pimpsa tuntui kuristavan penikseni otteellaan. ”Hän tykkää tällaisesta”.

Saunan lämmitys tuoksui. Harmaita savukiehkuroita pyöri piipun laella ja lämpö väreili kosmisena. Pappi oli jossain siellä ja hänen vaimonsa nautti. Pappia varmaan nipisteli uteliaisuus.

”Miten siellä Afrikassa…?” Muutuin rohkeammaksi. Annen huulet vapisivat hieman, ehkä mielessä pyöri muistojen satukirja. ”Niin…Lauri”, hän kuiski ja lypsi tussullaan aivan terskan päätä. ”Siellä otettiin ne tötteröt pois. Oltiin savannilla niin kuin me täällä”, Anne pysäytti lantionsa vatkaamiseen ja teki työt pelkillä sisäkumeksillaan. Häpy päästeli imeviä ääniä. ”Niillä oli hassut pelit. Pikiset varret ja hatut kuin pinkit karkit”. Haukoin henkeäni, nainenkin mehustui lisää. ”Sinulla on nätti vaalea muna”, papin vaimo myönteli ja vetäytyi irti.

”Minusta tuntuu, että sinun pitäisi naida minua”, Anne levitti hävyttömästi jalkansa. Nousin kontilleni ja katsoin reikää, jossa olin viettänyt tovin. Siellä oli ilmeisesti moni muukin mies ollut. Ei se haitannut, ylpisti vain, kun minut sille kelpuutettiin. Rouva suoristi jalkansa ja kietoi nilkat pohkeilleni kun pääsin uudestaan sisään. Rupesin sorvaamaan rauhallisesti. Omat liemet ja naisen sukupuoliset voiteet siellä melskasivat välissä. Naisen vartalo oli pehmeä ja hyvälle tuoksuva, muutamia heiniä ja apiloita meissä oli kiinni.

(jatkuu 3)

Tuntui herkulliselta työntää kulli koko mitalta sisään, mutta varmuuden vuoksi pyörittelin välillä pohjassa ja hain kulmia. Se kahlitsi hetkeksi aatteet nopeasta suihkutuksesta. ”Voi kun minä olen niin perso miehille”, Anne voivotteli ja tuijotti minua vihrein, nälkäisin silmin. Pumppailin rivakammin, niin että sileä vatsani osui rouvan aavistuksen pyöreään vatsaan. Karvat olivat yhtä. Anne ohjasi kätensä pakaroilleni ja veti minua tykönsä. ”Polje minua kunnolla”. Annen vaalea tukka oli levinnyt avonaiseksi viuhkaksi viltille. Kannustuksen voimasta aloin työnnellä miehuuden tunnoissa.

Katsoin naisen isoja, hyllyviä rintoja. Kivasti ne läpsyivät toisiaan vasten ja välillä ylös alas. Hukutin kasvoni ruustinnan ryntäiden hikiseen väliin ja hapuilin huulillani punaisia nännejä. Nuput olivat jäykät ja kiihkeät. Mietin oliko musta mies hässinyt papin rouvaa lähetyssaarnaajassa ja kylvänyt jyvän. Helluntai humallutti. Ja nilan raavas tuoksu, kukkivat kukat ja naisen juureva mesi.

Rouva vapautti jalkansa avoimiksi ja päästi minut lykkimään luistavalla ladulla. Olimme niin lähekkäin, että huulemme hipaisivat. ”Sinä olet niin makea”, kehuin kun silmissä löi jo lieskaa. ”Päästä vain siemen irti”, rouva läähätti hurmassa. Ja minä päästin. Tällä kertaa osasin nauttia orgasmista, joka läikytti koko vartaloa ja pisti jalat sätkimään, potkimaan. Viimein lysähdin naisen syleilyyn voipuneena ja hän suukotteli joka paikasta.

”Taisi herkistää”, papin ääni tuli syvyyksistä. Hän katsoa killitti polvillaan viltin vieressä. Liiskautin pitkän vetelän kalun ulos. Vaaleaa siemenmäihää pulpahteli raollaan olevasta reiästä ja samaa tavaraa oli paakkuuntunut häpykarvoille. ”Mene edeltä jo saunaan, minä vielä kuiskuttelen vaimon kanssa”, pappi hätisteli minua ja pyrki takertumaan siihen lämpimälle kylkipaikalle.

Lompsin pitkin ja honteloin askelin polkua saunalle. Käsiä vapisutti kuorinta ja äskeinen punnertaminen. Pää pakotti kokemuksista. En jäänyt katsomaan mitä pappi vaimoineen teki, mutta he tulivat pian perästä, keskenään supattaen ja hyväntuulisina. Papin palliliperit heiluivat kärsäkkään alla pontevina.

Löylyt olivat leppoiset ja pehmeät. Pappi kasteli vihtaa kuumaan veteen, ravisutteli kiukaan päällä ja takoi sillä vuorotellen vaimoaan ja minua. Ähkittiin ja ähistiin, huuhdottiin hiet kaatamalla vadillinen vettä niskaan. Siinä ihot koivunlehtitapetissa ja höyryävinä - kesken kikkelin ja pimpsan pesun - hekuma nousi sen verran papin lähdettyä, että otimme rouvan kanssa vielä uusinnan. Tällä kertaa hän pyllisti rahilla ja sain paukutella takaapäin uhkeita lihoja. Kyllä siinä vaiheessa herahtivat viimeistään nuoret siemenjohtimet tyhjiksi. Oli rouvakin kovasti mielissään.

Aika tyhjänä poikana horjahtelin saunalta pyörälle. Pappi käyskenteli savustuspöntöllä, nosteli kantta patakintain ja päästi katajaisen tuoksun valloilleen. ”Tuo verokirja huomenna pappilaan, hoidetaan paperiasiat kuntoon”, hän huusi ja heilautti kättään. Talutin pyörää pitkän matkaa, vasta mäen päällä kiipesin tangolle ja hurautin kesäsuntion suveen.

Aivan loistavaa tekstiä ja tarinaa!