Olenko suosittu?

yxmonista

Tunnettu kansainvälinen naistutkija kertoo, ettei ole Facebookissa, koska siellä esim. mitataan suosiota koko ajan. Itse en lainkaan ole tutustunut tuohon maailmaan, mutta nämä keskustelupalstat ovat luultavasti johdantoa noille laajemmille foorumeille. Täälläkin näkyy tuo kilpailu suosiosta, viis asiasta usein. Mulle riittää, että lähipiirini pitää minusta. En myöskään halua vihaavia henkilöitä, vaan riittää, että tasoissa tallustellaan Telluksen pinnalla.

22

329

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • miksi.tämä.aloitus

      Miten ja mistä sinä sen näet, että joku kilpailee jonkun/joidenkin kanssa jonkun/joidenkin ( kenen/keiden ?) suosiosta ? Tuollaisia epämääräisiä ilkeilyjä on halpamaista heitellä nikittämänä ja kenties jatkona on nikkillisten kirjoittajien mainitsemisia. Onko peukkujen määrä suosion mitta ? Vai onko se vastausten määrä, joka aloitettuun ketjuun tulee ?
      Jokaisella muullakin on lähipiiri, jonka arvostus ja rakkaus on tärkein. Ei näitä voi eikä tarvitse vertailla eikä asettaa vastakkain.

      • yxmonista

        Sinä oikein innostat uusiin aloituksiin. En paljon ole täällä, koska minulla on melko paljon touhuja enkä usein ole kotonakaan. Sen verran olen seurannut, että melkein joka ketjussa pikkuhiljaaa ajaudutaan henkilökohtaisuuksiin, kehutaan tai ilkeillään. Olen vankka vaihtuvan nikin kannattaja, henkilö on sivuseikka.


      • Tuo moninikkisyys on tie kansalaissodan kenttäoikeuksiin, ensin ammutaan ja jälkeenpäin kerrotaan, miksi Jumalan tahto sattui olemaan kiväärin piipussa. Täällä tuota kiväärin oikeutta tuntuu käyttävän tuhatnikki-narri.


    • fundeerauksia

      Saattaahan se olla noinkin eli kuten aloittaja kirjoittaa. Meitä on joka junaan eikä kilpailuhenkisyys ihmisestä lähde, jos sellaiseksi on luotu.

      Mielestäni tällaiset tykkäämiset, jolloin ihmistä näkemättä ja tuntematta muka tykätään ovat vähän hassuja, koska todellisesta pitämisestä ei ole kysymys. Jokin seikka saattaa viehättää, mutta suurin osa viestintäämme kulkee kuitenkin mukanamme eli olemuksessamme, joten jotta voisi oikeasti tykätä tai inhota, pitää tavata ja tuntea joltakin ajalta, mieluummin pitkältä. Mehän lisäksi huomaamattamme muutumme koko ajan, joten kaikki tykkäämiset tällaisissa ympytöissä ovat vain lehden havinaa, tänään tässä, huomenna poissa. Siksi elomme näissä nettiympyröissä on hetkeen tarttumista ja toisaalta myös päästämistä irti... Kuten edellinenkin kirjoittaa, syvät tunteet syntyvät vasta ajan mittaan, kokemuksen kautta.

      Miksi muuten pitäisi olla suosittu vielä päälle seitsenkymppisenä tai yleensä? Ja mitä suosio on? Imartelua, perässähiihtäjien laumaa, samanmielistä kuoroa - ihan kamalaa. Voiko sellainen olla oikeasti tärkeää ja jos on, miksi? Arvostaako itseään, jos on tarpeen hakea peiliä muiden tykkäämisestä, vaikka keinotekoisestakin? Minulle riittää myös lähipiiri, enkä siitäkään ole ihan varma, mutta olen selvinnyt tähän saakka ja oppini saanut kantapään kautta suurimmaksi osin. Arvostan itsessäni sitä, että olen kuitenkin ymmärtänyt jostakin jotakin oppia. Menetyksissä, kuten vaikkapa kuolemantapauksissa, olet silti yksin, tykkääjät ovat silloin luisuneet tavoittamattomiin.

      • yxmonista

        Minulla taas vastoinkäymisissä pieni, tukeva lähipiiri on auttanut. Olin työpaikkakiusauksen kohde, läheisiä on kuollut. Todellisia ystäviä on ja olen heitä saanut koko elämänkaaren ajan. Suurimman osan ajastani olen viettänyt ja vietän nytkin ihan omassa seurassani, jos tunneissa lasketaan.


    • Tykkääks.musta

      Minulla on olut alusta asti FB:ssa samat kaverit. En ole pyytänyt lisää eikä minua ole pyydetty. Jossakin vaiheessa minulle ilmaantui täysin tuntemattomia nimiä kaveriksi, ja poistin ne. Ei tässä iässä ole tarpeen rehennellä sadoila kavereilla. kun suurin osa heistä on pakostakin tuntemattomia.

      • En_ota_FB-kaveriksi

        Jos tarkoitat ulkomaalaisia miehiä, niin niitä on riittänyt paljon, olen antanut olla pitkään odottamassa ja sitten poistanut, kymmeniä , - jotain vaille sataa niitä on ollut.


    • Positiivisuutta jakoon, please! Aika monta aloitusta ja viestiä ovat sellaisia, jossa nähdään ympärillä ikäviä ihmisiä, jotka loukkaavat, hyökkäilevät, ruotivat ja suomustavat kanssaihmisiään ja silloin pitää panna hanttiin ja puolustautua kaikin voimin. Riitahan siitä aina syntyy, ei kai se ole tarkoitus.
      Ei tökätä jos tykätään :)))))

      • yxmonista

        Eikös ihan asiallisuus riitä? Olen peruspositiivinen enkä yleensä mollaaa henkilöitä. Asiasta voi olla eri mieltä sehän on itsestään selvää.


    • Minulla on Facessa melko vähän kavereita, en ole pyydellyt lisää aikoihin. Se on kiva että jotkut wanhat tutut jostain 60-luvulta lähtien ovat tunnistaneet ja kaveriksi pyytäneet. Kaikki tunnen henkilökohtaisesti, paitsi joitakin amerikan-serkun lapsia en ole tavannut. On mukavaa silloin tällöin nähdä ja kuulla heidänkin kuulumisiaan. Olen itse vähentänyt 'saa ilmoitukset' -ryhmän melko pieneksi. Profiileistä voi jokainen kaveri käydä kuulumiset tutkimassa, jos kiinnostaa. Mitään päiväblogia en aio koskaan alkaa kirjoittaa, ellen sitten jollain vaellusmatkalla, tms. Ja silloinkin vain, jos pyydetään :)

      Minä tykkään jutusta/ilmoituksesta - jos tykkään. Ei se mitään henkilökohtaista ole. Täälläkään. Facebookin omakuviakaan harvoin tykkäämällä kommentoin, vaikka kivoja olisivatkin.

      En ymmärä mistä noita joka juttuun negatiivista palautetta antavia oikein sikiää. Pakkoko kaikkeen on kommentoida? Antaa erimielisten jutella omiaan, vaikka sisäpiirissä. Eihän se ole muilta pois, vai onko?

      Hyvät tavat on syytä muistaa myös täällä, vaikka tuntemattomana kirjoittaisikin.

      • yxmonista

        Ilmoitin, etten Facebook-maailmaa tunne. Joku voisi valaista esim. tuota suosittuvuutta siellä. Luulen, etten siihen maailmaan itse enää matkusta.


      • Hehhhheh

        Kiitos Mrs, voisin allekirjoittaa viestisi, sillä samoin koen.

        kavereita minulla FB:ssä on, ja heistä tykkään, ihania VIISAITA tyyppeja kaikki.


      • yxmonista kirjoitti:

        Ilmoitin, etten Facebook-maailmaa tunne. Joku voisi valaista esim. tuota suosittuvuutta siellä. Luulen, etten siihen maailmaan itse enää matkusta.

        Vähän eri porukkaa lienevät nuo bloggarit, joita seurataan jopa kymmenintuhansin. Juuri noiden 'seuraajien' henkilökuvaa olen miettinyt. Ovat ymmärtääkseni niin epävarmoja itsestään, että seuraamalla jonkin ihannoimaansa bloggarin tekemisiä ja sanomisia samaistuvat osin häneen ja hänen suosioonsa. Eli massana seuraavat johtajaansa ja esikuvaansa, vähän kuin natsisaksa Hitleriä...

        Ei ole minun juttu. Olen lapsillekin opettanut että ajatelkaa omilla aivoillanne. Laumasielut on useimmiten niitä kaikkein aivottomimpia (eli siis tyhmimpiä) tyyppejä.


      • DDDDDDDDDDDDDD
        Mrs.Winterbutton kirjoitti:

        Vähän eri porukkaa lienevät nuo bloggarit, joita seurataan jopa kymmenintuhansin. Juuri noiden 'seuraajien' henkilökuvaa olen miettinyt. Ovat ymmärtääkseni niin epävarmoja itsestään, että seuraamalla jonkin ihannoimaansa bloggarin tekemisiä ja sanomisia samaistuvat osin häneen ja hänen suosioonsa. Eli massana seuraavat johtajaansa ja esikuvaansa, vähän kuin natsisaksa Hitleriä...

        Ei ole minun juttu. Olen lapsillekin opettanut että ajatelkaa omilla aivoillanne. Laumasielut on useimmiten niitä kaikkein aivottomimpia (eli siis tyhmimpiä) tyyppejä.

        Lapset ne varmaan aina noudattaakin äidin neuvoja, varsinkin tuollaisen joka tietää miten pitää nykymaailmassa elää, vaikka on itse menneen maailman kasvatti. DDDDD
        Minun lapsiani ei ole tarvinnut opettaa omilla aivollaan elämään, osaavat sen luonnostaan.


      • Se olikin ainoa elämänohje minkä olen lapsille koskaan suullisesti sanonut. Ovat noudattaneet tahi ainakin toimineet niin kuin olen toivonut, tuskin minun sanojani ovat suuremmin muistelleet. Eli ovat tehneet niinkuin itse ovat asiat ajatelleet. Joskus jopa turhankin hyvin, hehheee :D)


      • tutkiske.lija
        Mrs.Winterbutton kirjoitti:

        Vähän eri porukkaa lienevät nuo bloggarit, joita seurataan jopa kymmenintuhansin. Juuri noiden 'seuraajien' henkilökuvaa olen miettinyt. Ovat ymmärtääkseni niin epävarmoja itsestään, että seuraamalla jonkin ihannoimaansa bloggarin tekemisiä ja sanomisia samaistuvat osin häneen ja hänen suosioonsa. Eli massana seuraavat johtajaansa ja esikuvaansa, vähän kuin natsisaksa Hitleriä...

        Ei ole minun juttu. Olen lapsillekin opettanut että ajatelkaa omilla aivoillanne. Laumasielut on useimmiten niitä kaikkein aivottomimpia (eli siis tyhmimpiä) tyyppejä.

        Sinä se löydät aina muista ihmisistä vikoja. Nyt olet vaihteeksi oikein rekatun nikin laittanut, ettei nikkipakolaiseksi voitaisi syyttää. Musiikkilinkki profiilissasi on hienoa mielimusiikkiasi.


      • tutkiske.lija kirjoitti:

        Sinä se löydät aina muista ihmisistä vikoja. Nyt olet vaihteeksi oikein rekatun nikin laittanut, ettei nikkipakolaiseksi voitaisi syyttää. Musiikkilinkki profiilissasi on hienoa mielimusiikkiasi.

        Voi elämän kevät!!! ;D)


    • Viatonsivullinen

      En ole havainnut että fasessa jotain suosiota mitataan, millä tavalla se näkyy?
      Kyllä mieluummin yritän olla siellä, normaalisti, huomaamaton. Täällä olen huomaamaton ja hyvin siedetty kun älyän olla kommentoimatta.
      Suosio olisikin epämiellyttävää... sivullisena seurannut.

    • Eijunalauta

      Kyllä on elämä heppoisista aiheista kiinni jos Fb-suosioista.

      • Hehhhheh

        Minulla on kyllä paljon kavereita, mutta eihän
        nyt elämä siitä ole kiinni!


      • Vieläkökangesta

        No ei siinä kyllä niin väitettykään vaan; elämän eväät ovat heppoista laatua jos elämä tai joku sen osa on kiinni Fb-suosiosta.


    • Facebookissa kavereinani ovat ystäviä, serkkuja, naapureita ja muutenkin ihmisiä jotka kaikki tunnen.
      Suosiosta en näe siinä porukassa kilpailtavan.
      Palstalla en tunne ketään, ei syytä pyrkiä kenenkään suosioon.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Räppäri kuoli vankilassa

      Ei kuulemma ole tapahtunut rikosta. Sama vahinkohan kävi Epsteinille. https://www.hs.fi/suomi/art-2000011840869.html "
      Maailman menoa
      87
      4098
    2. Välillä kyllä tuntuu, että jaat vihjeitä

      Mutta miten niistä voi olla ollenkaan varma? Ja minä saan niistä kimmokkeen luulemaan yhtä sun toista. Eli mitä ajatella
      Ikävä
      24
      2911
    3. No kyllä te luuserit voitte tehdä mitä vaan keskenänne, sitä en ymmärrä miksi pelaat,nainen

      Pisteesi silmissäni, edes ystävätasolla tippui jo tuhannella, kun sain selville pelailusi, olet toisen kanssa, vaikka ol
      Ikävä
      45
      2320
    4. Missä näitte viimeksi?

      Missä näit kaivattua viimeksi ja oliko sähköä ilmassa?
      Ikävä
      34
      1321
    5. Puukotus yöllä

      Oli kaveri hermostunut ja antanut puukosta.
      Sotkamo
      10
      909
    6. 131
      885
    7. rakas J siellä jossain

      Niin ikävä sua. -P. Nainen
      Ikävä
      6
      874
    8. Masan touhut etenee

      Punatiilitalon tietotoimiston mukaan Masa on saanut viimein myytyä kämppänsä ja kaavoittaa uudelle lukaalille tonttia pa
      Äänekoski
      12
      822
    9. Naisten ja miesten tasoeroista

      Oletteko huomanneet, että naisissa ylemmän tason naiset ovat sinkkuja, ja miehissä alemman tason incelit? Toimivat paris
      Ikävä
      124
      766
    10. You've been running and

      so has your mind, I'm thinking of you all the time... 💘
      Ikävä
      11
      760
    Aihe