Mitä kurssi opettaa

Ote Kenneth Wapnickin kirjasta ”A talk given on A Course in Miracles, An Introduction, s. 102-114

IHMEIDEN MERKITYS

Haluaisin sanoa jotakin ihmeistä, mainitaanhan se jo kirjan nimessäkin. Tämä on jälleen yksi niistä sanoista, jota käytetään eri merkityksessä kuin yleensä. Ihmeiden Oppikurssi tarkoittaa sanalla ’ihme’ yksinkertaisesti oikaisua, eli virheellisen käsityksen kumoamista. Ihme on käsityksen muutos, anteeksiantoa ja keino parantaa. Kaikki nämä ilmaukset tarkoittavat pohjimmiltaan samaa asiaa. Ihmeellä ei ole mitään tekemistä minkään ulkoisen asian kanssa. Niin kutsutut ulkoiset ihmeet, kuten veden päällä käveleminen tai fyysinen parantuminen, ovat vain heijastusta sisäisestä ihmeestä. Ihme on sisäinen muutos. Eräs kauneimmista Kurssin kohdista määrittelee ihmeen seuraavasti: ”Kaikkein pyhin paikka maailmassa on siellä. missä muinainen viha on muuttunut tämän hetkiseksi rakkaudeksi.” (T-26.IX.6:1). Tämä on ihme. Kun äkillisesti tapahtuu muutos suhtautumisessa: vihainen suhtautuminen jotakuta ihmistä kohtaan muuttuu niin, että aletaan nähdä hänet rakkaudella. Se on ihme. Ihme on muutos käsityksissä. Siinä egon tapa nähdä asia tulee oikaistuksi Pyhän Hengen tavaksi nähdä se.

Sekä Ihmeiden Oppikurssi, että Kristinusko saavat innoituksensa samasta universaalista lähteestä, jälkimmäinen kuitenkin on ollut ihmisten muokkaamisten kohteena viimeiset pari tuhatta vuotta. Siitä huolimatta, että IOK käyttää kristillisiä käsitteitä, se ei kuitenkaan pohjimmiltaan ole kristinuskon haara tai uusi versio, eikä myöskään uusi oppi- tai käsitejärjestelmä. Käsitteiden selvennysten johdannossa (OK, s. 83) todetaan: ”Tämä ei ole mikään filosofisen pohdiskelunkurssi, eikä siinä piitata täsmällisestä terminologiasta.” Myöhemmin samalla sivulla todetaan: ”Universaali teologia (oppi) on mahdottomuus, mutta universaali kokemus ei ainoastaan ole mahdollinen, vaan välttämätön. Juuri tätä kokemusta kohti kurssi on suunnattu. Vain kokemuksessa yhtäpitävyys on mahdollista, sillä vain siinä (yhteisessä kokemuksessa) epävarmuus loppuu.”
Ihmisten keskinäisen ja Jumalallisen yhteisen kokemuksen merkityksellisyys näkyy Robert Perryn teoksessa ”GLOSSARY of Terms from A Course in Miracles. Nearly 200 Definitions to help you take an active role in your study of the Course.” Perry asettaa kirjassaan rinnakkain kristinuskon keskeisiä käsitteitä Ihmeiden Oppikurssin kanssa

Täälläkin sama nimimerkki paahtaa Mount Everest kokoisella egollaan uskomuksiaan kulttimaisella paatoksella. Hellitä jo ja tule alas egosi on huomattu jo!

Kun on nähnyt ja kuullut tämän rauhan työkalun toiminnassa, niin herää vain yksi kysymys. -Jos hän, kuten kertoo, on opiskellut tätä iok:ta niin kauan - niin missä näkyvät ja kuuluvat ne ihmeet - siis tämän ketjun aloittajan "työkaluksi" nimeämässä henkilössä. Ei kuulu kun suuret puheet ja ilmiömäinen teatraalisuus. Joka kyllä kuuluukin näiden opettajien työkalupakkiin. Siitäkö annnettu nimi - työkalu.

Kannattaisi ainakin muiden käytää aika toimivien menetelmien opiskeluun, eikä haaskata vuosia ja vuosikymmeniä elämästä bisnes menetelmän kanssa kahlaamiseen. Perusta tässä useista lähteistä kopioidussa opissa on kuten monissa muissakin new age myyntituotteissa - myydä ja myydä ja myydä. Eli tehdä ihme - kerätä killinkejä ihmisten naiiviudella.

Surullista on siis se, että mukavat ihmiset tulevat höplästävedetyksi luennoilla, retriiteissä, tällä palstalla sekä tyhjään täynnä olevan kirjan läpikäymisellä.

Todellinen uskon tarkoitusperä sama kuin muissakin hihhuli liikkeissä : omaisuuden teko vetäjän taskuun .

Alla esitetyillä ajatuksialla opetan itseäni
Ego on se, joka uskoo jo tietävänsä
Ego, joka on epätodellinen ”minä”, elää ainoastaan siitä, että uskotaan egon todellisuuteen. Mitä asialle voi tehdä, kun egon vaikutukset itsessä koetaan todellisiksi ja kun egon vaikutukset on helppo nähdä toisissa, mutta ei itsessä? Ratkaisuksi ei todellakaan riitä se, että torjuu tai kieltää itsessä olevan uskon egon todellisuuteen.
Opettajan käsikirjan avaa ymmärrystä oman Todellisuuden perimmäiseen luonteeseen (OK-I.A.7:2-9): ”Nyt tule jumalan opettajan ymmärtää, ettei hän (itse) oikeasti ole tiennyt mikä oli arvokasta ja mikä oli arvotonta. Kaikki mitä hän oli tähän mennessä todella oppinut, oli se, ettei hän halunnut mitään arvotonta ja että hän halusi vain arvokasta. Hänen oma selvittelynsä oli kuitenkin ollut täysin merkityksetöntä hänen yrittäessään erottaa arvotonta ja arvokasta toisistaan. Uhrautumisen ajatus, joka oli ollut niin keskeinen hänen ajattelujärjestelmässään, on tehnyt tämän arvion tekemisen hänelle mahdottomaksi. Hän oli luullut oppineensa halukkuutta, mutta nyt hän näkee, ettei hän ollut tiennyt, mihin tätä halukkuutta tarvitaan. Hänen tulee päästä tilaan, jonka saavuttaminen saattaa olla todella hyvin pitkän aikaa mahdotonta saavuttaa. Hänen tulee oppia siirtämään syrjään kaikkinainen (oma) arvosteleminen ja pelkästään kysymään, mitä hän todella kaikissa mahdollisissa olosuhteissa tahtoo. Tämä olisi todella vaikeaa, ellei hänen jokaista askeltaan tähän suuntaan todella voimallisesti tuettaisi.”
Harjoituksessa 24 todetaan: ”En ymmärrä omaa parastani”. ”Sen mitä teet määräytyy sen mukaan, millaisena sinä tilanteen näet, mutta nämä käsityksesi ovat vääriä. Näin ollen on ilmeistä, että et itse palvele sitä, mikä olisi omaksi parhaaksesi. Kuitenkin sinun parhaasi on ainoa päämäärä kaikissa oikein ymmärretyissä tilanteissa. Muuten et tunnistaisi niitä sellaisiksi, joita ne ovat. (tilanteita oikein ymmärretyiksi). Jos tajuaisit, että et näe mikä on omien etujesi mukaista, niin silloin ne (omat etusi) voitaisiin sinulle opettaa. Mutta ollessasi vakuuttunut siitä, mitä omat etusi ovat, sinä et voi niitä saada tietää.” (OT-24. 1.3-6; 2.1-2).